 |
| Richard Powers: Hämmästys 2021 (suomennos 2022 Antero Tiittula). 367 s |
"Olisi tehnyt mieli selittää sille äijälle, että jokainen elävä tällä onnekkaalla pikku pallolla oli osa kirjoa. Sitähän kirjo on. Olisi tehnyt mieli sanoa, että elämä itsessään on kirjohäiriö, jossa jokainen meistä värähtelee ainutlaatuisella taajuudellaan katkeamattomassa sateenkaaressa." s. 12.
"Yksi Fermin paradoksin ratkaisuista oli niin outo, että en uskaltanut kertoa sitä Robinille. Hän olisi nähnyt painajaisia monta kuukautta. Tuhat biljoonaa hermoyhteyttä lepäsi ilmatäytteisellä retkityynylläni vieressäni: yksi synopsis kahdentuhannenviidensadan linnunradan jokaista tähteä kohtaan. Monia tapoja ylikuumeta.
Mutta tämä on se ratkaisu, jota en koskaan kertonut hänelle: Oletetaan, että elämä on helppo polkaista käyntiin tyhjästä. Oletetaan, että sitä on pulpahdellut kosmisen jalkakäytävän jokaisesta halkeamasta jo biljoona vuosia ennen kuin maapalloa oli olemassa. Ilmestyihän se tännekin saman tein, kun planeetta oli päässyt tasapainoon, ja samoista aineista, joita löytyy kaikkialta maailmankaikkeudesta." s. 48.
Tarina jatkuu oletuksilla Fermin paradoksista, mutta haluaisin tässä yhteydessä mainita uutisen Helsingin Sanomista tänään: urasiilia, solujemme rna:n yksi tärkeä peruspalikka, on löytynyt näytteenotossa yli 200 miljoonan kilometrin etäisyydellä maapallosta astroidilta nimeltään Ryugu. "Löytö osoittaa, että tuntemamme elämän perustavia osia voi esiintyä muilla taivaankappaleilla – ehkä jopa muissa aurinkokunnissa."
Kirjan lukeminen on vielä kesken, mutta mitä hienoja assosiaatioita paraikaa tapahtuu omassa päässäni ja maailmankaikkeudessa, sillä Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan luotain on laskeutumassa maahan 24.9.2023 ja tuomassa mukanaan pöly- ja kivinäytteen toiselta astroidilta, nimeltään Bennu. Ja mottoni oppia ainakin yksi uusi asia päivässä on tälle päivälle Fermin paradoksi.
Richard Powers (s. 18. kesäkuuta 1957 Evanston) on yhdysvaltalainen kirjailija. Hän sai vuonna 2006 National Book Awardin teoksesta The Echo Maker (suom. Muistin kaiku) ja vuonna 2019 Pulitzer-palkinnon teoksesta The Overstory (suom. Ikipuut).
Powersin tuotannossa toistuvia teemoja ovat tiede ja tutkimus sekä musiikki. Hän on opiskellut yliopistossa fysiikkaa ja kirjallisuutta. Powers on työskennellyt tietokoneohjelmoijana ja opettanut luovaa kirjoittamista Stanfordin yliopistossa.
Fermin paradoksi on astrobiologiaan, älyllisen elämän olemassaoloon liittyvä paradoksi ja astrobiologian kulmakivi. Se voidaan muotoilla seuraavasti: jos maailmankaikkeudessa on muuta älyllistä elämää kuin ihmiskunta, miksi tätä ei ole havaittu? Pelkästään omassa galaksissamme Linnunradassa pitäisi olla miljardeja ja taas miljardeja planeettoja, ja jo suhteellisen alkeellisella tekniikalla koko Linnunradan olisi pitänyt jo olla asutettuna 5–50 miljoonassa vuodessa eli maailmankaikkeuden ikään nähden hyvin lyhyessä ajassa.
Paradoksi on saanut nimensä fyysikko Enrico Fermin aikoinaan esittämästä kysymyksestä "Missä kaikki ovat?".
Lähteet:
Paukku, T. (2023). Asteroidin pölystä löytyi elämän perusosanen – Se vihjaa, että elämää voi syntyä aapallon ulkopuolellakin. Helsingin Sanomar 28.3.2023.
Wikipedia
