Kevät 80

 

31.5.2026

 Tänään oli sopivan lämmin aamu lähteä melomaan ennen kuin tuuli yltyi. Teinkin pitkän lenkin. Järveltä, jonka rannalla asun, pääsee kahdelle muullekin järvelle jokia pitkin. Latvavesillä, kun ollaan, ei veden vähyys vielä lainkaan näy.

Meloessa pääsee lähestymään lintuja helpommin. Kulku on melko äänetöntä ja huomaamattomampaa kuin vaikkapa soutuveneellä. Tein merkittävän havainnon retkelläni, sillä näin tervapääskyn (Apus apus). Oletusarvo onkin, että se pesii jossakin kelon vanhassa tikankolossa. 

Kerronpa vielä 'omista haarapääskyistäni' (Hirundo rustica), sillä niitä on jo toinenkin pari taloa kiertämässä. On hienoa katsoa niiden taitavaa lentämistä ja jarruttamista ennen kuin laskeutuvat. Eilen yksi lähestyi kuistin kannatinpalkkia pyrstö ja siivet levällään. Siitä tuli mieleeni liito-orava (Pteromys volans) – leijamainen olomuoto. Sitten se äkkäsi minut ja vaihtoi suuntaa. 

Olen jo näistä kokemuksista kaikesta kovin onnellinen, vaikkeivat alkaisikaan pesiä pesämaljassa. Jokin niitä kuitenkin nyt talossani kiehtoo, koska ei niitä aikaisemmin ole tässä näin kurvaillut.

Kevät 79

 

Lehto-orvokki (Viola mirabilis) 21.5.2026

 Postasin 19.5.2026 haarapääskyjen (Hirundo rustica) osoittamasta kiinnostuksesta pesämaljaa kohtaan. Onko se pesämalja syynä vai mikä, mutta yksi pari on ilmaantunut ottamaan ilmaherruutta alueesta. Jo se, että ne kisaavat ja laulavat tässä, ilman pesintääkin, on suurta onnea💝 

Kolme kertaa lintu on törmännyt ikkunaani, onneksi ilman vakavampia vammoja. Joinakin öinä ainakin toinen linnuista on yöpynyt terassin pitkän kannatinpalkin päällä. Sitten taas näinä tuulisina päivinä, ne häipyvät jonnekin saapuakseen tyvenellä uudestaan.

Oravanpoikaset (Sciurus vulgaris) ovat nyt liikekannalla! Ne säntäilevät miten kuten ajotien ylitse ja sehän koituu monen kohtaloksi.

Yle uusii koko Nuori Morse -televisiosarjan (Endeavour). Klassisen musiikin ja dekkareiden harrastajana sarja on mahtava👏

Pääskyistä aasinsiltana tervapääskytkin (Apus apus) ovat saapuneet! Tämän vuoden lintu on tervapääsky. Senkin pesäpaikat on harventuneet kaupungeista, kun rakennusmääräykset ovat muuttuneet. Tervapääsky on erittäin uhanalainen.

"Lajin vähenemisen syitä ei täysin tunneta. Tervapääskyn lisäksi myös monet muut ilmasta lentäviä hyönteisiä pyydystävät lajit ovat vähentyneet. Ravintoa voi olla vähemmän tarjolla, mutta tietoa hyönteisten määrän muutoksista ei ole. Merkittävin tunnistettu uhka tervapääskylle on sopivien pesäpaikkojen väheneminen." Lähde: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/vuoden-linnut/tervapaasky-vuoden-lintu-2026/

Hajamietteitä 11

 

Polku 26.5.2026

 Luonnossa liikkuminen vaatii monella tapaa hyvää huomiokykyä. Suunnistustaitoa; kykyä havainnoida ympäristöään, jottei ala pyöriä ympyrää. Tilannetajua, varsinkin näin keväisin, kun eläinten poikasia ja emoja on liikkeellä. Kykyä seurata sään muuttumista. Varoa kovilla tuulilla metsässä kulkemista kaatuvien puiden varalta. Tunnistaa omat rajansa, jollei ole varautunut eväin retkelle jne. 

Tänään huomiokykyäni testattiin punaisin, hakkuusta kertovin nauhoin! Se, mikä sai minut erityisen ärtyneeksi, oli paikan hienous, jonne hakkuut ovat tulossa. Osa on entistä peltoa, nyt jo vanhaa koivikkoa, missä on hyvin paljon lahopuuta. Ja osa toista sataa vuotta vanhaa kuusimetsää.

Olenkin näissä postauksissani kertonut muutamasta kohtaamisestani viirupöllöpoikueeseen. Nyt tämä viirupöllöpari (Strix uralensis) pitää majaa tässä kuusimetsässä, jonne hakkuuta on suunnattu. Laitoin asian vireille...

Polku 3.5.2026

Voiko näillä vuosikymmenillä vielä parantua kroonisesta sairaudesta? Toivoa ainakin on, sillä olen kärsinyt kroonisesta urticariasta (nokkosrokko) vuodesta 2014 sairastettuani myyräkuumeen (nephropatia epidemica). 

Olin pitkään ihotautilääkärin potilaani, kun minuun kokeiltiin erilaisia hoitoja. Lääkäri sanoi, että tästä voi joskus parantuakin. Silloin se tuntui utopialta.

Talvisin, kun iho ei saa aurinkoa, oireet aina pahenivat. Kuluneena talvena oireilu ei enää pahentunutkaan ja pystyin olemaan ylläpitolääkityksessä "kesäasetuksilla". Nyt toukokuun olen ottanut lääkettä vain joka toinen päivä ja jos hyvin käy, pidän heinä- ja elokuun lääkkeettömänä. Syksyllä sitten taas vähitellen aloitan ylläpitolääkitykseen, kaiken varalta.

Sateen pieksemä karhun uloste 26.5.2026

Kirjoitinkin viime postauksessani täällä liikkuvista karhuista. Minulla koirat toimivat niin hyvinä tutkina, etten sattumalta törmää karhuun tai ainakin luulen niin. 

Tänään lähdin tähän lähistölle (linnuntietä 2 km) katsomaan todistetusti ilmaantunutta karhun (Ursus arctos) ulostetta. Ja kylläpä se koiriani kiinnosti🐻

Kevät 78

 

Hienoa sekametsää 17.5.2026

 Täällä 'meidän kylällä' liikkuu karhuja (Ursus arctos). Niistä on nyt useita havaintoja, viimeisin varmaankin torstailta 21.5.2026. Joka vuosi on havaintoja ollut, mutta nyt niitä on runsaasti.

Uutta ja vanhaa; lehtokotkansiipi (Matteuccia struthiopteris) 21.5.2026

Lehtokerttu (Sylvia borin) on saapunut. Suopursu (Rhododendron tomentosum) kukkii. Luonto on nyt rehevä, vehreä, valmis. Sadettakin on viime aikoina saatu, mistä luonto kiittää.

Aamu 15.5.2025 klo 04:48

Vihdoinkin sain "lähteen suojeltua"! Kirjoitin postauksessani 6.12.2025 asiasta ja naivisti ajattelin, että Metsäkeskus vie lähteestä ilmoituksen Maanmittauslaitokselle, vaan mitä vielä.

Ilmoitin lähteen sitten itse ja nyt se on kartalla😇

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2025/12/talvi-47.html

Kevät 77

 

Käenkaali (Oxalis acetosella) kukassa 17.5.2026

 Onnenkantamoisia tuli taas tänään roppakaupalla. Voisi jo sanoa, että on kesä. Lehtipuut ovat kohta puoliin täydessä lehdessä. Hernekerttu (Sylvia currura) ja kalatiira (Sterna hirundo) ovat saapuneet. Haarapääskyt (Hirundo rustica) ovat kiinnostuneita laittamastamme pesämaljasta. 

Jo itse asiassa eilen oli onnenkantamoisen alkusoittoa, joskaan en ymmärtänyt sitä silloin. Olin koirieni kanssa metsässä iltalenkillä, kun kuulin eräänlaisen kahahduksen – linnun aiheuttaman. En nähnyt mitään ja jatkoin matkaani.

Aamulla menimme saman paikan kautta suuntana eräs varttunut kuusimetsä. Yhtäkkiä meitä kohden alkoi viirupöllöemo (Strix uralensis) tehdä hyökkäyksiä varoitellen. Huomasin viirupöllön poikasen kaatuneen puun juurakossa. Kuvasin poikasta ja emoa. Emon varoittelu on kuin koiran haukuntaa.

Joten se eilisiltainen kahahdus oli hyvin todennäköisesti emon varoittelua. 

Tämä on sama paikka kuin viime kesänä, jossa näin viirupöllöemon ja poikasen. Silloin elettiin kesäkuuta. Nyt havainto on lähes kolme viikkoa aikaisemmin. Kyseessä on oltava sama pöllöemo. Vielä, kun löytäisi sen käyttämän pesäpuun.

Jatkoimme matkaamme, kunnes nuori koirani alkoi käyttäytyä oudosti. Metsästä löytyi kyykäärmeen (Vipera berus) luoma nahka.

Tämän kanssa jo pärjää! Käärmeennahka 19.5.2026

Loppumatkasta vein koiria suolle juomaan ja ne vainusivat jotakin. Sinisorsanaaras (Anas platyrhynchos) lähti aivan vierestämme muniltaan.

Sinisorsan pesä 19.5.2016

Mustikka (Vaccinium myrtillus) kukkii 17.5.2026

Kevät 76

 

"Kaakkurilampi" yläilmoista kuvattuna 14.5.2026

 Sateesta huolimatta lähdin aamulla koirieni kanssa luotaamaan muutamaa lampea kaakkurin (Gavia stellata) mahdollista pesintää etsien. Tuo reitti on jo vuosikausia tullut tutuksi, eikä nytkään pettänyt kulkijaansa. Vaikka maasto on vaikeakulkuista ja melko raskasta, lopussa kiitos seisoo. Taisin nähdä ensi kertaa kaakkuriparin otsikkokuvan lammella. Aikaisemmin olen siellä nähnyt yksittäisiä lintuja, tai kuullut ylilentävän kaakkurin 'kalaäänen'.

Muutoin näillä lammilla oli hyvin vähän muita vesilintuja.

Sen sijaan törmäsin kahteen, luultavasti supikoiran (Nyctereutes procyonoides) 'ulkovessaan'. Myös mäyrät (Meles meles) tekevät tarpeensa kasoihin, mutta kaivavat niitä varten kuoppia. Kummassakaan löytämistäni 'vessoista' en nähnyt kuoppia tai peittämisyrityksiä.

Ulkovessa 14.5.2026

Kalliopaade 14.5.2026

Leppälinnut (Phoenicurus phoenicurus), käet (Cuculus canorus) ja haarapääskyt (Hirundo rustica) ovat saapuneet. Mustikka (Vaccinium myrtillus) kukkii.

Kevät 75

 

Hävitetty muurahaiskeko 12.5.2026

 Tänään minulla oli hyvää tuuria, sillä lähdin jalkapelissä koirieni kanssa käymään eräällä kaakkurilammella kartoittamassa mahdollista pesintää. Vaan löysinkin kahdelta eri lammelta kaakkuriparin (Gavia stellata) läsnäolon, ihan ilman odotuksia! Näin ei ole tapahtunut vuosikausiin.

Mennessäni varsinaiseen kohteeseen, löysin otsikkokuvassa olevan hävitetyn muurahaiskeon. Mieleeni tuli heti karhu (Ursus arctos), sillä olin aikaisemminkin samassa maastossa törmännyt hävitettyyn muurahaiskekoon. Nyt hävitetyn muurahaiskeon jäljet olivat 'vanhat', eivätkä koirani reagoineet hävitykseen mitenkään. Sain olla siis luottavaisin mielin. 

Huomioni kuitenkin kiinnittyi tummaan 'muurahaismöykkyyn' keon keskellä, ja siitä tiesin hävityksen tapahtuneen tänä keväänä. Eli pesän eloonjääneet muurahaiset ilmeisesti alkavat rakentaa uutta pesää hävitetyn paikalle.

Selvitin asiaa petoyhdyshenkilöltä, joka vahvisti havaintoni. Karhut heräsivät talviuniltaan aikaisin tänä keväänä. Ravintoa oli vähän tarjolla, joten muurahaisetkin kelpasivat.

Kuollut sinitiainen 10.5.2025

Kuulin viime sunnuntaina kopsahduksen ikkunaan, mutta löysin ylläolevassa kuvassa olevan sinitiaisen (Cyanistes caeruleus) myöhemmin ikkunani alta kuolleena. Se taas muistutti minua, että säädän säleverhoilla 'kirjastohuoneeni ikkuna-aukkoa' vähemmän valoisaksi. Olin unohtanut tämän, ja se koitui sinitiaisen kohtaloksi.

Kevät 74

 

Pojat katsovat kuikkaa (Gavia arctica) 8.5.2026

 Nuori koirani on toipunut kyykäärmeen puremasta. Olen lopettanut kipulääkkeen annonkin, koska koira vaikuttaa normaalilta. Ensi viikolla on vielä eläinlääkärin tarkistus mm. munuaisarvojen vuoksi.

Otsikkokuvassa poikien ääriviivat ovat kuin piirretty kullalla. No, sitähän ne ovatkin; kultaisia kullanuppuja.

Aikaisin aamuisin on nyt mieletön lintujen laulukuoro. Mäkihyppylegenda Matti Nykästä lainatakseni "Elämä on ihmisen parasta aikaa" toimii kevääseen, kun lehtipuut alkavat viheriöidä, luonnonkukat kukkia ja muuttolintujen laulu raikaa metsissä, pelloilla, vesistöjen rannoilla – kaikkialla.

Haarapääskyn pesä 9.5.2026

Tampereen Luontokaupassa käydessäni ostin betonisen haarapääskyn (Hirundo rustica) pesän ja sen eilen ystäväni kiinnitti terassin laipioon. Pesässä voisi pesiä myös harmaasieppo (Muscicapa striata) tai niin kuin luontokaupan myyjä kertoi omasta kokemuksestaan, mustapääkerttu (Sylvia atricapilla).

Hyvää äitienpäivää🌹

www.schwegler-natur.de

www.tampereenluontokauppa.fi

Koiran elämää 36

 

Nuori koira 7.5.2026

 Nuorta koiraani koetellaan. Siltä operoitiin seitsemän viikkoa sitten mahalaukun kiertymä, torsio. Tänään olimme aamulenkin yhteydessä tekemässä metsätöitä erään vuoren rinteellä ystäväni kanssa. Ehdin sanoa ystävälleni, että olisi hienoa saada valokuva kyystä.

Nuori koirani leikki saman ikäisen labradorinnoutajan kanssa, kun ne talloivat kyykäärmeen (Vipera berus). Koirani sai pureman. Sanoin ystävälleni, että lähtee edeltä hakemaan autoa lähemmäksi. Hän otti aikuisen koirani mukaansa. Jäin kahden nuoren koiran kanssa hitaampina jälkeen.

Nuori koirani alkoi heti nuolla ja kannatella vasenta etutassuaan. Pari minuuttia pureman jälkeen koirani käytös muuttui. Se olisi vain jäänyt metsään maaten. 

Meillä oli kävelymatkaa vuorelta alaspäin kilometrin verran autolle. Kävely oli hidasta koirani vuoksi. Sitä oli koko ajan hoputettava, sillä se oli apea ja ontui vasenta eturaajaansa. Ajomatkalla soitin jo ennalta eläinlääkäriasemalle ilmoittaen tulostamme. Ajomatkan aikana koiran tassu turposi.

Nuorta koiraani hoiti sama eläinlääkäri, joka leikkasi sen torsion vuoksi. Varpaasta löytyi verinen jälki. Koirani sai opiaattia kipuun, mahansuojalääkettä, pahoinvoinnin estolääkettä ja infuusionestettä. Tulehduskipulääkettä ei voinut antaa sen kipuun, sillä käärmeenmyrkky on erittäin vaarallista munuaisten toiminnalle. Tulehduskipulääkekin rasittaa munuaisia. 

"Kyyn myrkky on monimutkainen seos proteiineja. Kun proteiinit leviävät elimistöön ja hajoavat, ne vaikuttavat suoraan mm. sydänlihakseen, munuaisiin ja muihin elimiin. Ne saattavat häiritä myös veren hyytymistä. Tärkein hoito on nopeasti aloitettu suonensisäinen nesteytys, jolla tuetaan munuaisten toimintaa ja laimennetaan kyyn myrkkyä."[...]"Nestehoidon lisäksi kyyn pureman hoitoon kuuluu kivunlievitys, koska purema on usein erittäin kivulias."

Lähde: Koirani sairauskertomus 7.5.2026 (ELL H.T.)

Olin koirani kanssa viisi tuntia eläinlääkäriasemalla, kunnes kotiuduimme.

Runsas nesteytys on jälkihoitona tärkeää munuaisten toiminnan kannalta. Koirani ei suostunut juomaan, joten annostelin sille ruiskulla vettä suuhun. 

Vielä on matkaa toipumiseen. Toivotaan parasta, pelätään pahinta!

Jostain syystä ei ollut aikaa valokuvata kyytä🐍

Kevät 73

 

Valkovuokkoja (Anemone nemorosa) 2.5.2026

 Muuttolinnuista ovat saapuneet tiltaltti (Phylloscopus collybita), pajulintu (Phylloscopus trochilus), rantasipi (Actitis hypoleucos) ja selkälokki (Larus fuscus). 

Sammakot (Rana temporaria) ovat jo viikon verran siirtyneet talvehtimispaikoiltaan reviireilleen ja se edellyttää monta kertaa ajotien ylitystä. Siinä toteutuu luonnonvalinta; ken ehtii ylittää tien ennen auton pyörien alle liiskautumista. Varislinnut (Corvidae) osaavat hyödyntää myös tilanteen, sillä helppoa 'takeaway' -ruokaa on tarjolla, kunhan vain väistää autot.

Olen jo parin kuukauden ajan tuskaillut blogini kirjoittamisen kanssa. Haluaisin jotakin muuta... 

Joten olen perustanut uuden blogin Kulahtanut umbra. Jatkan tämänkin kirjoittamista, mutta 'umbraan' yritän kehittää luovaa kirjoittamistani. Kulahtanut umbra on varmaankin luontoblogi, vaikea sitä vielä on ihan varmaksi luonnehtia. Nämä kaksikin – Kompassi koilliseen ja Kohtalaisia kuvakulmia – ovat kehittyneet elämäni mukana.

Tervetuloa tutustumaan!

Kulahtanutumbra.blogspot.com

Kevät 72

 

Talvehtinut suruvaippa 1.5.2026

 Meidän 'vappumarssi' kesti 2,5 tuntia tänä aamupäivänä metsässä. Loistava sää☀️ ja lintujen laulua puhkuva metsä siivitti hyvin menoamme. 

Näin ensimmäiset lentävät sitruunaperhoset tälle keväälle (Gonepteryx rhamni), ties vaikka jommankumman tai molemmat niistä talvehtivista yksilöistä joita aikaisemmin seurasin.

Otsikkokuvan suruvaipan (Nymphalis antiopa) huomasin linnunpöntöltä. Metsään oli ripustettu paljon linnunpönttöjä ja tämä nimenomainen pönttö oli aamuauringon hellimässä paikassa. Liekö tämä yksilö viettänyt talvensa linnunpöntön kätköissä. Ainakin se pumppasi siivillään lämpöä ruumiiseensa. Kovin olivat sen siivet kauhtuneet; värit kulahtaneet ja siivet rispaantuneet.

1.5.2026

Valitsin tämän päiväisen retkikohteemme siksikin, että halusin käydä katsomassa sääksen (Pandion haliaetus) pesintää. Ja niinpähän näin linnut parittelemassa pesällään! Erinomainen kohteen valinta.

Muita viimeaikaisia muuttolintuhavaintoja: kottarainen (Sturnus vulgaris), valkoviklo (Tringa nebularia), metsäviklo (Tringa ochropus), metsäkirvinen (Anthus trivialis) ja lehtokurppa (Scolopax rusticola).