Kävin eilen illalla pienellä kävelylenkillä koirani kanssa. Kuvailin joen pinnasta peilautuvia puita, kunnes huomasin koskikaran (Cinclus cinclus) lentävän joen yllä. Olin jo ajatellut niiden lähteneen muutolle pohjoiseen. Tällä kertaa sain siitä välttävän kuvan. Suurennoksena se on rakeinen, mutta kyllähän tuosta jo koskikaran näkee.
 |
| Peilikuvaa puista |
Valoa on nyt mielettömästi, kun valkoinen hanki ja aurinkoinen kirkas taivas hellii meitä. Aivojemme käpylisäke (epifyysi) kiittää.
Käpyrauhanen eli käpylisäke (lat. glandula pinealis, corpus pineale, epiphysis cerebri) on väliaivojen yläosassa, kolmannen aivokammion takaseinämässä sijaitseva pieni, noin 0,1–0,2 g painava rauhanen, joka erittää vereen muun muassa melatoniinia, joka puolestaan toimii ruumiin 'sisäisenä kellona' määrittäen vuorokausirytmin. Valo vaikuttaa silmien ja hermoston kautta käpyrauhaseen ja estää melatoniinin eritystä. Melatoniinihormonin määrä on suurimmillaan yöllä ja pienimmillään päivällä. Käpyrauhasen muu hormonaalinen toiminta ihmisen fysiologiassa ei ole täysin selvillä.
Lähde: Wikipedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti