 |
| 6.4.2025 |
Kuunneltuani ohjelman ymmärrän ensi kertaa itseäni; pakonomaiseen liikunnanharrastamiseen ja ihmissuhteiden etäännyttämiseen.
Olen tässä blogissa ja Kompassi koilliseen -blogissani kirjoittanut pitkittyneistä sairauksien oireistani, mitkä nykyään luetaan toiminnallisiksi sairauksiksi.
Miten monta kertaa olen kokenut esim. "Potilaat kohtaavat terveydenhuollossa epäilyksiä oireistaan ja niitä vähätellään, vaikka heidän keholliset kokemuksensa ovat totta."
"Nämä oireet ovat yhteydessä biologiseen stressireaktion eräänlaiseen häiriintymiseen, joka vaikuttaa ihmisen kykyyn kokea tunteitaan ihmisten välillä ja näin yhteyden tunne muihin heikkenee tai häiriintyy."
"Kyseessä on biopsykososiaalinen sairausmalli, jossa sairastumiseen vaikuttavat monet tekijät. Perimän lisäksi varhaislapsuuden kuormitus ja traumat voivat muuttaa elimistön stressijärjestelmän toimintaa ja reagointi vaikkapa virustulehduksiin muuttuu."
Altistavia tekijöitä ovat mm. lapsuuden toksinen stressi (varhaisen kiintymyssuhteen ongelmat), stressi, tietointensiivinen yhteiskunta (kaupungistuminen, häly, melu, vaatimukset).
Laukaisevia tekijöitä ovat mm. virusinfektio, työuupumus, liikaurheilu, muu kriisi elämässä.
Ylläpitäviä tekijöitä ovat mm. tutkimuskierre, yksilöllinen vaativuus itseä kohtaan (suorittaja).
Kannattaa kuunnella, jos mikään edellä olevista tuntuu tutulta. Ohjelmassa on paljon asiaa. Koin jonkinlaisen helpotuksen siitä miksi olen tällainen yksinäinen suorittaja. Alkoholisoituneen yksinhuoltajäidin kasvattamana taisin jäädä paljosta paitsi (en tarkoita materiaa). Aikaisempien kirjoitusteni rivien välistä olet saattanut tuntea ahdistustani. Olen niin kovin rikkinäinen.
Ohjelmassa on haastatellaan Peter Fonagya ja siteerataan Kasia Kozlowskaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti