Pääsiäinen 9

 

Vihreä linssi-kantarellikeitto 30.3.2024

 Mainitsin 28.3.2024 postauksessani tavoitteenani mm. pääsiäisen pyhinä levätä. Tämä juontaa siitä, että hiihdin 26.3 jalat altani niin sanotusti. Olin ottanut luistelusukset alleni, mutta jäällä oleva lumi oli kovin vetistä vieden luiston kokonaan ja tehden hiihdosta erittäin raskasta! 

No niin, tuo episodi teki minulle kaiken kaikkiaan mielenkiintoisia jälkimaininkeja, kuten kovan päänsäryn, ruokahaluttomuuden ja voimakkaan väsymistilan. Ruokahaluttomuus vielä kummittelee, mikä on minulle erittäin erikoista.

Olen vähitellen siirtynyt lähes kokonaan vegetaristiksi, kasvissyöjäksi. Joten perinteisiä pääsiäispääruokia en ole enää liiemmin viljellyt. 

Kanaa en ole syönyt kolmeen vuoteen, kun kuuntelin sattumalta kansalaisaktivisti ja tieteiskirjailija Risto Isomäen juttua radiosta Kulttuuriykköseltä. Siinä käsiteltiin mm. ruoan tehotuotannon yhteyttä pandemioiden syntyyn. 

Punaisen lihan käytön väheneminen minulla alkoi vuonna 2018 hellekesältä, kun karjaa jouduttiin teurastamaan huonon rehusadon vuoksi.

Joten meillä syödään harvoin enää punaista lihaa ja lampaasta en ole koskaan välittänyt. Pääsiäiseksi olen päätynyt helposti ja nopeasti valmistettaviin ruokiin, koska polttopuuhommat karsivat monimutkaisten ruokien tekemisen. Vihreään linssikeittoon lisäsin kantarelleja saaden siihen hienostuneen maun😋

Metriset koivuhalot 31.3.2024

Kuutiokehikkojen tekijä lähti lomalle Lappiin viikoksi, joten nyt on keksittävä jotakin muuta tilalle 31.3.2024

Pääsiäinen 8

 

30.3.2024

 Polttopuuhommia, mitäs muuta. Kokeilemme tällaista pinokuutiota, kehikkoa. Trukkilavaan tehdään tukeva kehikko ja itseasiassa tässä on 1,2 m3 polttopuuta. Halot kuivuvat hyvin, sillä liian tiiviiksi sitä ei kannata pakata. Näitä kuutioita voi nostaa päällekkäin varastoinnin ajaksi ja niitä on helppo liikutella traktorilla. Eikä ole pelkoa, että pino lomoaisi.

Koirani tarkistaa halkojen kuntoa 30.3.2024

Tänään oli mustarastaskoiras (Turdus merula) ilmestynyt lintujen talviruokinnalle pihaani. Tästä se kevät käynnistyy🌱

Pääsiäinen 7

 

29.3.2024 Valokuvaaja I.P.

 Parissa kuvassa on klapikoneella tehtyjä halkopuukasoja. Niistä on hankala saada oikeassa mittasuhteessa olevaa kuvaa. Kaikissa kasat näyttävät jotenkin latteilta. Otsikkokuvassa kasoja on ensimmäisessä rivissä seitsemän. Takimmaisen rivin halot eivät ole niin selvissä kasoissa.

Koirani halkokasarivien välissä 29.3.2024

Saas nähdä koska saamme halot pinottua! Varmaan vielä juhannuksenakin rakentelemme erilaisia virityksiä...

Eilisen lämpöaallon mukana muuttolinnuista mustarastas (Turdus merula) ja kurki (Grus grus) ovat saapuneet.

Salakuva allekirjoittaneesta. Tässä pinoamme peräkärryyn metristä koivua 29.3.2024, valokuvaaja I.P. 

Pääsiäinen 6

 Hyvää pääsiäistä🐣

Halo 28.3.2024

 Odotan kovasti näitä pääsiäisen pyhiä. Pientä taukoa arjesta. Pääsiäisen jälkeen aloitan 50% palkkatyöt ja saan ikään kuin normaalit hyvinvointialueen työntekijän oikeudet; työaikaseurannan, tyhytoiminnan, lomat, etätyön tekemisen jne.

Koira ja menopeli 28.3.2024

Tänä pääsiäisenä en ole suunnitellut mitään muuta kuin käydä hiihtämässä, jotta pääsen asettamaani kilometritavoitteeseen, tehdä polttopuuhommia ja levätä, levätä, levätä.

Ruostesiiven toukka (Phragmatobia fuliginosa) 28.3.2024 on tuttu näky lumihangella

Jälkiä 27

 

26.3.2024

  Nyt on hiihdettävä ennen kuin lämpö yltää tänne Keski-Suomeen sulattaen järvien jäiltä lumet. Otsikkokuvassa on laulujoutsenen (Cygnys cygnus) lumijälki. Näin muutama päivä sitten vielä hienommat lumijäljet, mutta koirani ihmetteli niitä myös sotkemalla ne ennen kuin sain ne ikuistettua kuvaksi. Se joutsen oli juossut jäätä pitkin ottaessaan vauhtia lentoonlähteäkseen. Sen jalanjäljen väli oli ainakin metrin. 

Joutsen, kuikka (Gavia arctica) ja kaakkuri (Gavia stellata) ainakin tarvitsevat "kiitotien" päästäkseen lentoon. Joutsen pääsee siis kuivaltakin maalta lentoon, kuikkalinnut (Gaviiformes) ainoastaan vedestä.

24.3.2024

Tein muutama päivä sitten ensimmäisen atlas-ilmoituksen eli pesivän korppiparin (Corvus corax). Täällä on korpit pesineet ainakin jo muutaman vuoden eräässä ihmisasutukselta vapaassa saaressa. Enpä ole aikaisemmin näin aikaisin vuotta ilmoittanut pesinnästä. Tällä hetkellä käpylinnut (Loxia) ovat pesimässä tai jo pesineet.

Kevät 16

 

Hiihtokaveri 24.3.2024

 Tänne Keski-Suomeen on satanut mukavasti lunta mahdollistaakseen taas jäällä hiihtämisen. Viikonloppuna teimme pari pidempää lenkkiä järvien jäillä. Näin naapurini pilkillä ja hän kertoi, että teräsjäätä on miltei saman verran kuin kairassa on kierteitä eli ainakin 70 cm.

Vuoren profiili paljastaa lähempää ... 23.3.2024

... "ryläyksen". Koirani vuoren juurella 24.3.2024

Näin koskikarankin (Cinclus cinclus) laulavan joen alajuoksun jäänreunalla. Yllätyin siitä, sillä luulin sen jo lähteneen pohjoisemmaksi.

Uusi työ 6

 

Näkymä työpöydältäni 23.3.2024

 Kuluneella viikolla kännykkäoperaattorini puhelinmyyjä soitti minulle. Oli myymässä jotakin laitetta, millä voi TV:tä katsoa netin kautta. Sanoin, etten tee sellaisella mitään, sillä täällä välillä ei edes toimi 4G. Täällä ei ole lähelläkään valokuitukaapelia.

No, sinnikäs myyjä alkoi ratkoa ongelmaani ja sanoi suosittelevansa minulle 5G-reititintä, vaikken 5G-alueella olekaan. Kauppaan kuului takaisinpalautusoikeus. 

Tilasin laitteen ja tänään sitä sitten asensimme ystävieni kanssa. Olin hyvin skeptinen asian suhteen.

Yllätys, yllätys 5G-reititin toimii ja sain esim. työhöni liittyviä tietojärjestelmiä auki yhtäaikaa, joten alkuperäinen syy minkä takia lähdin koko juttua kokeilemaan oli se, että pystyn tekemään etänä töitä🙂

Voi, kun olen onnellinen❣

Hiljaisena työpäivänä voin tarkkailla luontoa tai vaikka siivota. Huonolla säällä tai hieman puolikuntoisenakin pystyn hoitamaan hommat ns. kotisohvalta. Työn ja kodin väliset matkakustannukset pienenevät ja pystyn työskentelemään häiriöittä.

WAU💥

Onnellisuuden päivä

 Tänään on Kansainvälinen onnellisuuden päivä ja kevätpäiväntasaus. Valoa riittää taas pitkäksi aikaa🌞

Oletko koskaan pohtinut mikä on parasta mitä elämässäsi on tapahtunut? Ja toisaalta mikä on pahinta?

Minulle parasta on ollut muuttaminen maalle. Se oli määrätietoinen valinta, ei sattuma. 

Pahinta on varmaankin jotkut tapahtumat lapsuudessa. Ilman niitä tapahtumia elämäni olisi kenties ottanut toisenlaisen suunnan. Nuo tapahtumat olivat aikuisen ihmisen minulle tekemiä, joten en saa syyllistää niistä itseäni, mutta elinikäisen jäljen ne jättivät.

Onnelliset yhdessä: koira ja sen emäntä 18.3.2024

Polttopuita 20

 

Aisattuja puita taapelissa, pystyssä olevat sulamassa auringossa. Viime syksyn "satoa". Valokuvaaja I.P. 19.3.2024

Koivukuitua 16.3.2024. Vasemmalla näkyy ohuempaa puuta, joita teimme viime syksynä. Vertaile puiden paksuuksia.

Tänään alkoi koivujen pilkkominen lainatulla klapikoneella 19.3.2024

Jälkiä 26

  Käytimme koirani kanssa hyväksi hangenkuoria tänään. Pääsimme käymään sellaisissa paikoissa, minne ei ole asiaa sulan maan aikaan. Ja mitä kaikkea voi "lukea" lumen pinnalta tiettömien taipaleiden varrelta, siellä missä metsä on ollut muutaman kuukauden ainoastaan eläimien koti ilman ihmisen paikallista sekaantumista.

Vanha hirvitorni 19.3.2024

Hirvitornin lattialla on käpytikan (Dendrocopos major) ravinnokseen käyttämät
 männynkävyt 19.3.2024

Metson (Tetrao urogallus) ulosteita hakomapuun alla19.3.2024

Metson (Tetrao urogallus) jälkiä 19.3.2024

Teeri (Lyrurus tetrix) jäänyt ilmeisesti ketun (Vulpes vulpes) saaliiksi kiepistään 19.3.2024

Teeren (Lyrurus tetrix) jälkiä 19.3.2024

Jäniksen (Leporidae) jäljet 19.3.2024

Ketun (Vulpes vulpes) jäljet 19.3.2024

Ilmeisesti myyrän (Arvicolinae) jälki. Hännästä jäänyt laahausjälki 19.3.2024

Vahinko ei tule kello kaulassa

 

Avannonkansi ennen tapaturmaa 18.3.2024

 Viime sunnuntaina olin lähdössä koirani kanssa valjakkohiihtämään järven jäälle. Olin nostanut pari viikkoa sitten avannonkannen sulamaan laiturin kaidetta vasten, sillä kansi oli kerännyt jäätä ja lunta moninkertaistaen painonsa. Puuskainen tuuli oli kaatanut kannen yöllä ja nostin kannen kuvan mukaiseen asentoon.

Seisoin laiturilla kannen vieressä ja olin saanut sukset jalkaani, koirani oli vetovyössä minuun kytkettynä. Siinä samassa tuulenpuuska kaatoi avannonkannen reittäni vasten. 

Kipu oli järkyttävä. Minulle tuli miltei välittömästi oksettava olo 🤮 ja pian sen jälkeen pyörryttävä olo. Tuskailin hetkisen ja lähdin sitten hiihtämään kokeillen miten jalka pitää ja tuleeko hiihtämisestä yhtään mitään. 

Koirani veti minua jäistä alustaa pitkin, joten varsinaista hiihtämistä en juurikaan tehnyt kuin tasatyönnöin ja yrittäen pysyä pystyssä. Kipeä jalkani oli kuin puudutettu, kipu kyllä tuntui, mutta eriytyneet liikkeet eivät onnistuneet. Jossain vaiheessa päästin koirani irti, ja matkan loppuvaiheessa pystyin jopa luistelupotkujakin tekemään molemmilla jaloilla. Kipu reidessä muuttui puristavaksi.

Kotona reidessä ei näkynyt kuin pullotus vammakohdassa ja sen lihakset aktivoituivat; polven ojentaminen ja mm. lonkan loitontaminen (m. tensor fasciae latae eli leveä peitinkalvon jännittäjälihas). Avannonkansi iskeytyi oikean reiteni ulkosyrjään lähelle polviniveltä. Lihasruhje tuli m. vastus lateralikseen eli ulompaan reisilihakseen (on osa m. quadriseps femorista eli nelipäistä reisilihasta, mikä ojentaa polvinivelen). Puristava kipu ei juurikaan muuttunut muutamaan tuntiin. Oksettava olo säilyi muutaman tunnin.

Touhusin lähes koko päivän kaikenlaista, enkä antautunut reisikivulleni kuin vasta illansuussa. Nostin jalkani kohoasentoon ja otin tulehduskipulääkkeen.

Eilen jalkani oli kuin ennenkin. Toki pullottava alue lihaskalvon sisällä tuntui samanlaisena kuin sunnuntainakin, ja olihan alue kosketusarka, mutta kaikki muu kipu oli poissa. Alueelle on kehittymässä huomattava mustelma.

Onni onnettomuudessa. Avannonkansi olisi voinut kaatua koiranikin päälle. Nyt kansi makaa alustaa vasten.

Tuo tapaus ehkä kertoo hieman sisukkuudestani. Periksi ei anneta!

Yhdistysasiaa 3

Jokea vuoden kylmimpänä päivänä 5.1.2024

 Tämä ei varsinaisesti ole yhdistysasia, mutta liittyy läheisesti viime kesänä perustamaamme vesiyhdistykseen, joten miksei mennä tuolla otsikolla?

Haluamme toimillamme suojella Kymijoen latvavesistöön kuuluvaa valuma-aluetta, ja nyt myös Keski-Suomen ELY-keskus on kiinnostunut alueen arvokkaimmasta joesta. Se asettanee yhdistyksemmekin arvoon arvaamattomaan, tai ainakin toivon niin. Minäkin kirjoitin joesta ja sen biotoopista ympäristötieteen opinnoissani ympäristön ekologian ja luonnonsuojelun kurssille esseen vuonna 2021.

"Kunnostustoimenpiteinä ovat peratun alueen kiveäminen ja pohjapadon aiheuttaman nousuesteen poistaminen. Perkaaminen on ollut melko vähäistä ja sijoittuu vain yhdelle kiviselle osuudelle noin 20 metrin matkalle. Natura-alueen vuoksi kiveäminen tehdään käsityönä ja jo paikalla olevilla peratuilla kivillä." (Sopimus 2024).

Aikoinaan jokea käytettiin mm. puiden uittoon Keiteleelle ja sähköntuottamiseen 1920–1950 -luvuilla. Uittosääntö kumottiin vuonna 1989 ja 1990-luvun alussa Ympäristökeskus mm. purki joesta uittojohteet. 

"Uiton takia (.....) vedenpintaa on nostettu padolla. Uiton jälkeen rakenteita on poistettu ja pohjapato tehty normaalin vedenpinnan saavuttamiseksi. Pohjapadon muoto on kuitenkin muuttunut, vaikka vedenpinta on pysynyt tavoitellussa ja aiheuttanut jyrkemmän profiilin ja nousuesteen kalastolle."(Sopimus 2024).

Lähteet:

Henkilökohtainen tiedonanto (2021)

www.finlex.fi Vesilaki 264/1961, muutoksen teksti 236/1989: uittosääntö.

Sopimus ELY-keskuksen ja ystäväni kesken 15.3.2024

Kevät 15

 

12.3.2024

 Kiersin päivänä muutamana järven ympäri. Siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutten ollut kiertänyt järveä yli kuukauteen ja huomasin kuinka veden pinta oli laskenut matkan varrella olleesta suuresta lähteestä ja joesta.

Tilasin Keski-Suomen ELY-keskuksen tiedotteita kännykkääni ja tänään tuli ilmoitus tulvariskeistä. Niistä ei täällä ole pelkoa. 

Vaikka lunta on maastossa runsaasti, sen sulaminen on maltillista yöpakkasten vuoksi. Ja kirkkaina, aurinkoisina päivinä haihtuminen lienee suurempaa kuin sulaminen.

Tänään töihin ajaessa näin cityketun (Vulpes vulpes) juoksevan kintuistaan minkä pääsi. En ole aikaisemmin nähnyt kettua sellaisessa vauhdissa. Yritin katsoa ajoiko jokin sitä, vaan se jäi arvoitukseksi. Ketun häntä on yhtä pitkä kuin ketun ruumis ja tässä tapauksessa kettu oli hyväkuntoinen, sillä häntä oli paksu ja tuuhea. Sillä oli onnea, kun ei tällä kertaa jäänyt auton alle🦊

Jälkiä 25

 

12.3.2024

 Lähdimme tänään ystäväni kanssa potkukelkkailemaan Keiteleelle. Mukana oli tietysti myös koirani. Yöllä oli ollut pakkasta lähes 15°C ja hankikanto oli erinomainen. Parin tunnin potkuttelun aikana ehdimme tehdä yli 10 km lenkin.

Otsikkokuvassa on luonnonsuojeltu saari, jota kiertää 10 metrin levyinen kivikkoranta ja missä pesivät kesäaikaan monet lokkilajit (Laridae), kalatiirat (Sterna hirundo) ja vesilinnut. Saari on suojeltu  vuodesta 1982.

"LUONNONSUOJELUALUE, lain nojalla rauhoitettu" 12.3.2024

Taustalla näkyy luonnonsuojeltu saari 12.3.2024

Kalasääsken (Pandion haliaetus) pesä, sekin suojeltu 12.3.2024

Keiteleeseen laskeva joki 12.3.2024

Luultavasti suden (Canis lupus) jäljet 12.3.2024

Lähde: Osara, M. (1989). Luonnonsuojelulain nojalla 1978–1984 rauhoitetut luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit. Helsingin yliopisto. 288 s.

Polttopuita 19

 

11.3.2024 Valokuvaaja I.P.

 Tässä kuvassa on vasta osa koivukuidusta, tai niin kuin ystäväni laittoi kuvan saatesanoiksi: "Siinäpä sitä ja loput kirjeessä". Ja "Livenä vielä isompi kasa". 

No, siinä on polttopuuta muutamaksi talveksi. Hinta varmasti pompsahtaa, sillä koivuklapeja ei ole eikä tule myyntiin, ei ainakaan kovin helposti. Metsäteollisuus vie kaiken koivukuidun, kun Venäjältä sitä ei enää saada, joten polttopuiden myyjillä ei ole kuin 'eioota' myydä.