Yhdistysasiaa 3

Jokea vuoden kylmimpänä päivänä 5.1.2024

 Tämä ei varsinaisesti ole yhdistysasia, mutta liittyy läheisesti viime kesänä perustamaamme vesiyhdistykseen, joten miksei mennä tuolla otsikolla?

Haluamme toimillamme suojella Kymijoen latvavesistöön kuuluvaa valuma-aluetta, ja nyt myös Keski-Suomen ELY-keskus on kiinnostunut alueen arvokkaimmasta joesta. Se asettanee yhdistyksemmekin arvoon arvaamattomaan, tai ainakin toivon niin. Minäkin kirjoitin joesta ja sen biotoopista ympäristötieteen opinnoissani ympäristön ekologian ja luonnonsuojelun kurssille esseen vuonna 2021.

"Kunnostustoimenpiteinä ovat peratun alueen kiveäminen ja pohjapadon aiheuttaman nousuesteen poistaminen. Perkaaminen on ollut melko vähäistä ja sijoittuu vain yhdelle kiviselle osuudelle noin 20 metrin matkalle. Natura-alueen vuoksi kiveäminen tehdään käsityönä ja jo paikalla olevilla peratuilla kivillä." (Sopimus 2024).

Aikoinaan jokea käytettiin mm. puiden uittoon Keiteleelle ja sähköntuottamiseen 1920–1950 -luvuilla. Uittosääntö kumottiin vuonna 1989 ja 1990-luvun alussa Ympäristökeskus mm. purki joesta uittojohteet. 

"Uiton takia (.....) vedenpintaa on nostettu padolla. Uiton jälkeen rakenteita on poistettu ja pohjapato tehty normaalin vedenpinnan saavuttamiseksi. Pohjapadon muoto on kuitenkin muuttunut, vaikka vedenpinta on pysynyt tavoitellussa ja aiheuttanut jyrkemmän profiilin ja nousuesteen kalastolle."(Sopimus 2024).

Lähteet:

Henkilökohtainen tiedonanto (2021)

www.finlex.fi Vesilaki 264/1961, muutoksen teksti 236/1989: uittosääntö.

Sopimus ELY-keskuksen ja ystäväni kesken 15.3.2024