Kevät 10

 

 Aamuyöstä alkanut lumisade päättyi aamupäivällä; lunta tuli muutaman sentin verran. Pitkin päivää tuli sade- ja raekuuroja.

Kävimme tänään kaakkurilammella, mutta se oli vielä jäässä. Toiselta läheiseltä lammilta kuului kaakkurin (Gavia stellata) reviirilaulua. Samalla lenkillä kuulin peukaloisen (Troglodytes troglodytes) ääniä ja kesantopellolla ruokaili pari sataa järripeippoa (Fringilla montifringilla). Ryystävä äänimaailma oli vallitsevana.

Kaakkurilampi

Iltapäivällä perkasimme kolme vuotta vanhaa lehtikuusipintakasaa. Sieltä saa vielä hyväkuntoista polttopuuta ja lautaa linnunpönttöjen katoiksi.

Raekuuro yllätti

O Sole Mio!

Kevät 9

 

 No niin, nyt se punkkikausi taas alkaa! Viime yönä oli pakkasta 0,5°C. Olin siinä luulossa, että vuorokauden lämpötilan pitää olla yli +4°C ennen kuin punkit ilmaantuvat.

Löysin kuvan punkin koirani päälaelta. Poistin punkin ja annoin koiralleni punkkilääkkeen, minkä vaikutus on 3 kuukautta. Lääke toimii myös kirppuihin ja sikaripunkkiin. Lääke oli edellisellä koirallani Uskolla pätevä ja hyvin siedetty. Toivotaan, että samoin käy nykyisellekin.

Jalkapuoli 3/2

 Valveutunut blogini lukija lähestyi minua tiedoilla miniatyyripatsaista. Itse olin sekaantunut paikkojen nimistä, vaikka olen Tampereelta kotoisin. Patsaat sijaitsevat Näsinpuistossa eikä Armonkalliolla🙈 (Kts. postaus 27.4.2023.)

Patsaat ovat kuvanveistäjä Olli Larjon käsialaa ja perustuvat Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuun runoihin. Patsaita on kahdeksan, mutta löysin vain viisi. Joten seuraavalla kerralla sitten🧚‍♀️

28.4.2023

Kiitos M.V.

Jäiden lähtö 2

 

Sula jo erottuu 28.4.2023

 Tänään sulaan ilmestyi mustalintuja (Melanitta nigra). Tämä on minulle ensimmäinen kerta, kun näen mustalintuja keväällä muutollaan. Syksyisin olen nähnyt niitä yleensä yksittäin.

Kävin lintujärvellä ja sinne olivat saapuneet viime maanantain käynnin jälkeen valkoviklo (Tringa nebularia), tukkasotka (Aythya fuligula) ja kuikka (Gavia arctica). Tukkasotkan olen viimeksi nähnyt täällä vuonna 2019.

Kuikka on aina erikoinen näky matalassa ja ruovikkoisessa järvessä. Olen nähnyt niitä siellä aikaisempinakin keväinä. Niiden pesimäjärvet ovat vielä jäässä ja lintujärvi sulaa ensimmäisenä. Kuikat holdaavat (holding) eli kiertävät ilmatilassa, kunnes oma pesimäjärvi vapautuu. Käyvät vain ruokailemassa ja lepäämässä lintujärvellä. Holding termi on mm. käytössä ilmailussa. 

Metsissä raikasi myös metsäkirvinen (Anthus trivialis).

Jäiden lähtö

"Kiitorata" erottuu muuta jään pintaa ylempänä 26.4.2023

 Eilen ilmestyi keskelle järveä ensimmäinen sula epätyypillisen paikkaan. Yleensä suon reunamilta alkanee jäiden sulaminen. Tästä huomiosta tuli mieleeni merkittävän Goldman ympäristöpalkinnon saanut Tero Mustonen, joka huomasi Puruveden jäiden muuttaneen muotoaan ilmastonmuutoksen aikana. Jäässä näkyy tikkumaisia pystyraitoja, jotka puolestaan kertovat haurastumisesta.

Kuluneen talven aikana oli useita "lämpöjaksoja", jolloin järven jää suli ja taas jäätyi uudestaan. Liekö se vaikuttanut nyt tuohon epätyypillisen sula-alueen ilmaantumiseen.

Kuvassa on vielä näkyvissä potkukelkkailurataani. Kutsun sitä kiitotieksi ja vähän ylempää katsottuna siinä erottuvat ikään kuin rullaustiet lentokentällä.

Tänään sula on suurentunut vauhdilla ja näin ensimmäisen kuikan (Gavia arctica) laskeutuvan sulaan. Mistähän ei erottavat sulaveden esimerkiksi peilijäästä? Aika hyvin ennustin koiralleni, että viikon kuluttua kuikka jo huutelee. Heitti vain parilla päivällä. Ehkä se kertoo, että olen nähnyt jo aika monta jäiden lähtöä näiltä järviltä.

Lähde: 

Saavalainen, H. (2023). Työ luonnon hyväksi toi "vihreän Nobelin". Helsingin Sanomat. 24.4.2023.

Jalkapuoli 3

 Kävin näyttäytymässä minut viime syyskuussa leikanneelle ortopedille. Hän totesi, että jalkani täytyy leikata toistamiseen. Röntgenkuva paljastaa, että osteosynteesimateriaali eli yksi ruuvi liikkuu luussa (ruuvin ympärillä tyhjää tilaa), eikä leikkauspäätöstä kannata enää lykätä. Luutuminen ei ole siis täydellistä. 

Hän oli toiveikas myös hermovaurioni suhteen, että oireet tulisivat ajan kanssa vaimenemaan. On myös viitteitä, että juurikin hermovaurio on saattanut vaikuttaa huonoon luutumiseen. Hän suositteli tekemään potilasvahinkoilmoituksen, sillä liian kireä kipsi aiheutti minulle polvesta alaspäin tulleen kahden hermon vaurion. Potilasvahinkoilmoituksen tekemiseen on kolme vuotta aikaa vahingon sattumisesta.

25.4.2023 Tampereen Mältinranta. Näsijärvi on vielä osittain jäässä. Näsijärven yllä cumulus nimbus -pilviä (ukkospilviä)

Hermovaurioiden takia joudun käyttämään erilaisia kipulääkkeitä säännöllisesti ja pystyn työskentelemään vain 50%:sti. 

Alla kuvia Tampereen Armonkallion (puisto) viehättävistä miniatyyripatsaista. Joku oli koristanut patsaista kukilla ja männynoksalla. En löytänyt patsaista tietoa, mutta jos joku lukija niistä jotakin tietää, olisin kiitollinen saadessani pläjäyksen sivistystä 🤭 Patsaat saattavat liittyä satuihin?

Kevät 8

 

 Tässä on kuva kompensaatiosta (korvaus menetyksestä, haitasta). Talitiaispari (Parus major) tykästyivät postilaatikkooni, minkä kansi oli vähän raollaan. Eihän se nyt oikein käynyt päinsä, sellainen järjestely ja ystäväni tuunasi postilaatikkoa sillä tavoin, ettei sinne enää pääse linnut ihmettelemään. Korvaukseksi hän teki lintupöntön ja kiinnitti sen lähistölle😇

Lähde: Wiktionary

Kevät 7

 

Panoraama kuva 24.4.2023

 

 Jäiden lähdöstä hyviä ennusmerkkejä ovat lokkien (Laridae) ja västäräkkien (Motacilla alba) ilmaantuminen jääkannen rippeille mukaan lukien jään tummuminen. Tänään molempia lajeja näkyi järvellä. Nyt täytyy vahtia koiraa, ettei se lähde tepastelemaan jäille. Tulee mieleen ensimmäinen kesätyöpaikka Tampereen Peltolammilla rantavahtina vuodelta 1984; samanlaista luotaamista vaikkei siellä enää jäitä ollutkaan.

Aamulla kävimme koirani kanssa katsomassa järvestä laskevaa jokea ja sen suurinta koskea. Paljon on vettä liikenteessä näinä aikoina. Joen rantamilla lauloi ensimmäistä kertaa itselleni tälle keväälle laulurastas (Turdus philomelos).

Eilen satoi täällä hetken aikaa niin kutsuttuja jalkarättejä, muutoin sateet jäivät vähiin.

Jälkiä 14

 

 Kävimme koirani kanssa tälle aamulle lintujärvellä ja sinne olivat ilmaantuneet kalalokki (Larus canus) ja uivelo (Mergellus albelius). Uivelon olen sitä aikaisemmin nähnyt täällä vuonna 2019.

Vaan taasen oli hyötyä metsässä rämpimisestä. Postauksen kuvat oranssisesta sienestä eivät varmaankaan ole ihan tuttuja kaikille. Kyse on hirvenparvimaljakkaasta (Byssonectria aggregata), mikä on yleinen. "Sammaleisissa havumetsissä, hakkuuaukeilla, suonlaiteilla, useimmiten hirvien lepäilypaikoilla, ts. alueilla minne hirvet ovat virtsanneet, joskus myös hirven tai petoeläimen jätöksillä. Keväästä alkukesään, joskus syksyllä." s. 631.

Lähde: Ryman, S. Holmåsen, I. (1987). Suomen ja Pohjolan sienet. s. 718.

Kulkiessamme metsässä kuului eräässä suunnassa paljon linnunlaulua. Erotin äänten seasta peipon (Fringilla coelebs), mutta oli siellä jotakin muutakin. Äänet vetivät minua magneetin tavoin puoleensa ja yritin lähestyä "ääniseinämää" varoen pelästyttämästä lintuja tiehensä. Se oli todellakin kuin ääniseinämä; voimakas alue keskellä metsää. Tässä tapauksessa äänten lähde oli järripeippo (Fringilla montifringilla). Järripeipon ääntä on kuvattu ryystäväksi. Samanlaista ääntelyä on myös viherpeipolla (Chloris chloris) ja urpiaisellakin (Acanthis flammea) lyhyemmässä muodossa. Hetken järripeippoja kuunnellessani äänet yhtäkkiä vaimenivat kuin veitsellä leikaten. Parvi jatkoi matkaansa kohti pohjoista.

Vielä kolmas, hyvä havainto "metsänaiselle" oli taivaanvuohet (Gallinago gallinago). Niitä lenteli kaksin kappalein halki taivasta leikaten ja päästäen mäkättävää ääntä pyrstösulistaan syöksymällä soidinlennollaan alaspäin.

Jos olisin kulkenut tietä pitkin, en olisi välttämättä saanut näitä lintuhavaintoja uiveloa lukuunottamatta 

Jälkiä 13

 Löysin tänään tällaisia höyheniä. Varpushaukka (Accipiter nisus) varmaankin on saanut saalista. Itse arvelin saaliina olleen keltasirkun (Emberiza citrinella). Onko lukijoilla muita ehdotuksia?
 

Kevät 6

 

Kesää odotellessa 22.4.2023

 Viime päivinä on muuttolintuja tullut pikkuhiljaa. Lintujärvelle oli eiliseen mennessä saapuneet isokoskelo (Mergus merganser), sinisorsa (Anas platyrhynchos), västäräkki (Motacilla alba), kurki (Grus grus) ja tavi (Anas crecca).

Tänään kuulin tiltaltin (Phylloscopus collybita), mikä on itselläni aikaisin havainto näillä leveysasteilla.

Eilen kävin vielä suksilla jäällä sen verran, että kävin "pelastamassa" koirani "moukarin" (lelun). Jää petti jo reilusti koirani jalkojen alta. Itse pääsin vielä kuivin jaloin jäältä pois.

Tänään alkoi järven sulavalle rannalle ilmestyä telkkiä.

Väriläikkänä harmaanruskeassa maassa krookukset

Työ

 

 Olen varmaankin ensimmäistä kertaa innoissani nykyisestä työstäni kuin koskaan aikaisemmin. Ja tyytyväinen siirtymisestä Keski-Suomen hyvinvointialueeseen. Tämä siksi, että nyt tunnen kuuluvani jonnekin ja miten esihenkilöni pitävät puoliani. En moiti aikaisempaa esihenkilöäni, mutta nykyiset esihenkilöni organisaatioportailla ylöspäin ovat kaikki samaan ammattiin aikoinaan valmistuneet ja siinä työskennelleet, joskin ovat sitten hakeutuneet yliopistokoulutukseen tavoitteenaan mm. henkilöstöhallinto.

Se kaoottinen tunne, kun aloitin tammikuun puolivälissä työt, siirtyminen hyvinvointialueelle, uudet käytänteet ja ohjelmistot, vastuun lisääminen, on nyt tasaantunut. Olen oppinut ja opin koko ajan lisää, huutooni on ns. vastattu ja tiedän oman ammatillisen osaamisen tasoni. Olen kovin tyytyväinen💙

Kuvassa on uusi työasemani, minkä sain tänään.

Kevät 5

 

Tänään kävin läheisellä lintujärvellä koirani kanssa aamulenkillä. Pääsimme vielä pakkasyön jäljiltä kulkemaan hangenkuorilla. Vaan, olipahan kevät tehnyt tehtävänsä lintujärven suhteen, sillä jo kaukaa kuuli, että naurulokit (Chroicocephalus ridibundus) olivat saapuneet, ja myös telkät (Bucephala clangula) auenneisiin suliin.

Järven laitamilta kuului myös sepelkyyhkyn (Columba palumbus), punakylkirastaan (Turdus iliacus) ja metsäviklon (Triga ochropus) laulua. 

Lokkien kaklatus tuo mieleen kesän. Ne siivittävät kalastajan ja veneilijän toimia ja ilmoittavat selvin sanoin eripuran ja harmituksen. Mukavaa, että tulitte taas elävöittämään hiljaisia rantoja!

Kevät 4

 

 Vähiin käy ennen kuin loppuu; hiihtokelit ja järven jäät.

Minulla on ollut poikkeuksellisesti kaksi perättäistä työpäivää, ja siksi päivän liikunta-annos on jäänyt iltaan. Viime yönä pakkanen ei juurikaan käynyt 0° alapuolella, joten lumet ja jäät sulavat nyt kovalla vauhdilla. Järven jää näyttää jo paikoin kovin tummalta.

Kuvassa näkyy hyvin miten pehmeään jäähän jää liikkumisen jäljet. Koiran tassujen jäljet ja hiihtäjän 'salmiakkikuviot'. Koiraa jo vähän tylsistyttää edestakainen 'hinkkaaminen' järven rantoja pitkin. Lohdutan sitä, että viikon kuluttua kenties jo kuikat (Gavia arctica) huutelevat järvellä.

Koiranelämää 4

 

 Olen parina iltana käynyt hiihtämässä vapaalla hiihtotavalla järven loskaisella jäällä. Tänään jätin kännykänkin pois, jos sattuisin putoamaan heikkoihin jäihin. Hiihdän järven rantojen tuntumassa, joten uimasilleni en varmaankaan joutuisi, jos jäihin vajoaisin. Naskalit ovat tietysti kaulassa.

Tänään koirani putosikin sitten taas jäihin: kolmas kerta tälle talvelle! Olisiko kolmas kerta toden sanoo.

En huomannut tilannetta ollenkaan, vaan vasta kun koirani juoksi edelleni, huomasin sen olevan läpimärkä. Se tuli esittelemään itseään minulle ja kun totesin sille että kävit sitten sukeltamassa, niin se repesi ihan täysin. Olihan se ihanaa, kun sai huomiota ja kehujakin.

Kävin sitten katsomassa missä se putosi jäihin, mutten uskaltanut mennä niin pitkälle. Ja koirani jäi minua odottamaan kauemmas. Taisi mennä oppi vihdoin perille?