Kesä 45

 

Tuorepuuro 9.8.2025

 Olen tänä kesänä kokeillut aamupalaksi sekä rahkaa että tuorepuuroa.

Olen aikaisemmin kirjoittanut, että söin varmaankin 20 vuotta aamiaiseksi kaurapuuroa eri twisteillä, mutta nykyään se ei enää maistu. Sitten siirryin haudutettuihin puuroihin joko hellalla tai uunissa. 

Vaikka olen kuntoillut runsaasti elämäni aikana, en ole juurikaan käyttänyt rahkaa lisäproteiinin saamiseksi. Tänä kesänä on tullut kokeiltua sitäkin lajia, muttei oikein nappaa. Olosta tulee tukala, liian täyteläinen.

Sitten siirryin tuorepuuroon. Olin tietoinen, että kauran beetaglukaani tulee elimistön hyötykäyttöön, kun kauran kypsentää kuumassa vedessä.

Otsikkokuvan puuroa olen tuunannut ihan kokeillen erilaisia nesteitä. Siinä on piimää, maitoa, vaniljajugurttia, pellavasiemenöljyä, kaurahiutaleita, persikkaa, vadelmia, mustikoita, karpaloita, saksanpähkinää, pellavansiemeniä ja kurpitsansiemeniä. Ja se maistuu😋

Pari päivää sitten näin kesän ensimmäiset hirvikärpäset (Lipoptena cervi), kun kävin keräämässä vadelmia (Rubus idaeus). Tänään näin täällä seuduin harvinaisen harmaahaikaran (Ardea cinerea). 

Yhdistysasiaa 12

9.8.2025

 Eräs henkilö otti yhteyttä luonnonsuojeluyhdistykseemme vanhan metsän tiimoilta. Hän halusi arviota voisiko metsää suojella METSO-ohjelmassa. 

En todellakaan ole asiantuntija, mutta käytyäni keväällä metsäkartoituskurssin, avasi se silmäni muutamien kriteerien suhteen. 

Kävimme tänään tämän henkilön kanssa mukavan näköistä sekametsää katsomassa. Tuore kangasmetsä, joskin mäntypuuvaltainen, mutta myös kuusta, koivua ja muutama harmaaleppä, yksi haapa. Metsä ei täytä vanhan metsän kriteerejä. Lahopuuta oli aivan liian vähän. Puiden ikä ei ole edes 100 vuotta, ehkä ~70 vuotta.

Siellä kuului töyhtötiaisen (Lophophanes cristatus), hömötiaisen (Poecile montanus) ja korpin (Corvus corax) ääniä. Ilmeisesti myös korpin pesä oli erään kuusen latvassa.

Yövilkka 9.8.2025

Ilokseni löysin muutaman yövilkan (Goodyera repens), joka "on luontomme ainoita selvästi vanhaa metsää suosivia putkilokasveja."

Lähde: 

luontoportti.com

Toivottavasti metsä saa jatkaa kasvuaan vielä muutaman vuosikymmenen. Sitten sillä olisi suojeluarvoa paljon enemmän. Mutta nämä ovat arvokysymyksiä.

Koiranelämää 33

 

Nuori koira alkaa tässä heräillä nukutuksesta 7.8.2025

 Tänään nuoren koirani molemmat silmät leikattiin (luomiplastia). Vasen silmä leikattiin jo reilu kolme kuukautta sitten, muttei se onnistunut riittävästi. 

Nyt molemmat silmät leikattiin (luomirakoja lyhennettiin ja luomenkiertymiä oikaistiin) Jyväskylässä silmätauteihin erikoistuneen eläinlääkärin toimesta ja vasempaan silmään tehtiin vaativa leikkaus (alaluomea kiristettiin kohti ohimoa).

Vahinko ei tule kello kaulassa 4

 

Männyn pahka 26.7.2025

 Todistimme tänään onnettomuutta. Olimme ystäväni kanssa käymässä Jyväskylässä, kun ajoimme Jyväskylän paikallisliikennebussin perässä. Etäisyyttä oli vajaa 100 m. Kevyenliikenteen väylällä ajoi vierekkäin kaksi henkilöä pyörillä mäkeä alas, kun jostakin syystä toinen pyöräilijä kaatui ajotien puolelle bussin kohdalla niin, että hänen päänsä oli jäädä sen takarenkaan alle. Ilmeisesti kuski näki tämän, sillä bussi teki pienen väistöliikkeen ja takarengas meni vain senttien päästä pään ohitse! Näky oli hirveä.

Uhri jäi makaamaan tielle. Hyppäsin autosta ja uhrin kaveri huikkasi minulle: soita hätäkeskukseen! Tien ylitse juoksi paikalle toinenkin henkilö. Uhrin päästä vuosi virtanaan veri. Bussikin jäi paikoilleen ja kuulemma kuski oli käynyt katsomassa tilannetta.

Paikalle osui sattumalta siinä hätäkeskukseen soittaessani ensihoidon kenttäjohtaja, joka otti tilanteen haltuunsa. Uhri oli tajuissaan ja pystyi kommunikoimaan lähtiessämme.

Olisinko koskaan selvinnyt, jos pahin olisi tapahtunut.

Kesä 44

 

Lähenevä ukkosrintama 5.8.2025

 Sain aloittaa kesälomani aikaisemmin, kun otsikkokuvassa näkyvä ukkosrintama aiheutti sähkökatkon, enkä voinut etänä enää työskennellä. Kovin tämä työnteko on välillä haavoittuvaista!

Miten sitä onkaan huono omatunto, kun joutui muita pyytämään apuun ja aloittamaan loman kuin varkain.

Oliko luonnonvoimat puolellani vai vastaan? Se selviää (ehkä) seuraavan neljän viikon aikana.

Aitoristikin (Araneus diadematus) mahapuoli 5.8.2025

Syntymäpäivä 7

2.8.2025

 Ex-naapurini teki ystävälleni hillakermakakun. Juhlimme eilen hänen syntymäpäiväänsä. Näitä hilloja (Rubus chamaemorus) haimme toisen ystäväni kanssa suolta pariin otteeseen. Tarjolla oli myös grilliperunoita, kuhapihvejä, halloumijuustoa ja salaattia.

Päivän kuvasaldoa:

Aikuinen koirani soutelemassa 2.8.2025

Aitoristikki (Araneus diadematus) 2.8.2025

Nuori koirani soutelemassa 2.8.2025. Sillä on kosteat silmät ja tulossa on silmäleikkaus ensi viikolla molempiin silmiin.

Kesä 43

 

Auringonlasku 30.7.2025 klo 21:44.

 Lamaannuttava helle! 

Aamulla kiersimme koirien kanssa järveä. Kuljimme polulla peräkkäin, aikuinen ja nuori koirani, minä peränpitäjänä ystäväni mailla, kun aikuinen koirani huomasi polulla kyykäärmeen (Vipera berus). Se sävähti ja perääntyi muutaman askeleen, jotta ehdin reagoida nuoren koirani kanssa. Nuori nimittäin – elämänsä ensimmäistä kesää eläessään – ilman mitään suodatinta säntää kaiken perään, oli sitten kyseessä perhonen, linnunpoikanen, myyrä tai tässä tapauksessa käärme. Nytkin sitä kiinnosti mustikkavarpujen (Vaccinium myrtillus) sekaan luikerteleva ihmetys!

Otsikkokuvassa ei näy, mutta kaikkialla leijailee nyt hiekkateiltä kantautuva pöly. Sadekuurot olisivat nyt tarpeen syystä jos toisesta! Täällä ei ole tullut yhtäkään ukkoskuuroa koko hellejakson aikana, joskaan en niistäkään välittäisi. Nämä sään ääri-ilmiöt ovat jo olemassaoleva fakta ja niihin pitää meidän tottua.

Lamaannuttavan helteen vuoksi ei jaksa oikein yhtään mitään. Pakolliset koiralenkit ja niiden jälkeinen avovesiuinti helpottamaan elimistön kuumenemista. Olen tähän mennessä uinut jo neljä kilometriä turvapoijun kera omassa järvessä. Hiukset ovat vedessä lillumisesta pehmeät ja pesuvälit pidentyvät.

Kesä 42

 

Mansikkasydän 29.7.2025

 Tällä viikolla alan vähitellen laskeutua lomamoodiin, sillä töitä on vain maanantaina ja perjantaina. Ensi viikolla on näin myös kahtena päivänä ja sitten alkaa kesäloma!

Maanantaina tullessani töistä pyörällä olikin kotitiellä "vastassa" minua kyykäärme (Vipera berus). Hätistelin sen tieltä metsään, ettei jäisi auton alle. 

Se oli ensimmäinen elävä kyykäärme tälle kesälle. Kuolleita kyllä olen nähnyt. Ystäväni kuvasi kyytä pihassani, kun nämä helteet alkoivat. Joka vuosi tästä kulkee kyy tai pari pihan poikki. Ja ne saavat ja ovat aina saaneet jatkaa matkaansa mihin hyvänsä ovat olleetkaan menossa.

Samaisella tiellä on jäänyt auton yliajamaksi useampi sammakko (Rana temporaria) ja rupikonna (Bufo bufo) nyt ihan viime viikolla. Samaa näkyä todistin myös asfalttitiellä. Houkutteleeko yön viileys niitä hyönteisjahtiin teille?

Niin ikään olen siirtänyt hengissä olevia sammakoita aamulenkeillä ojien pohjalle. Nekin ovat rauhoitettuja niin kuin käärmeetkin.

Koiran elämää ja vähän ihmistenkin 4

 

Kypsyviä karpaloita (Vacciniun subg. Oxycoccus) ja pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia) 27.7.2025

 Tutustuin viime keväänä edesmenneeseen naapuriini koirien kautta, tavatessamme yhtenevillä koiralenkeillä useita vuosia sitten.

Hänen koiransa oli ja on edelleen Suomen pystykoiran ja lapinkoiran risteymä, näyttäen pystykorvalta, mutta musta hännäntyvi paljastaa, että muitakin geenejä sillä on.

Viime talvena tulimme usein vastakkain aamulenkeillämme, kun meillä ihmisillä oli pimeässä otsalamput valaisemassa polkua ja minun koirillani pannoissaan värivalot erottamassa koirat toinen toisistaan. Naapurin koira haukkui jo kaukaa havaitessaan tulomme. Se oli kuin ilmoille lennähtänyt hyvän huomenen toivotus: "Teidät on rekisteröity!"

Naapurin koira, vaikka jo iällä, on hyvin nuorekas ja hyväkuntoinen. Liekö siihen osakseen syynä runsas kalaravinto, kun isäntä kalastaa omasta rannasta käsin.

Kuullessani naapurini siirtymisestä ajasta ikuisuuteen, lähdin seuraavana päivänä käymään heillä. 

Olin jo ihmetellytkin, ettemme olleet hetkeen törmänneet, saatika sitten koiran haukkua ollut kuulunut hetkeen. Pihaan mennessäni ajattelin oliko koiraa heillä enää ollenkaan, mutta sitten sen pää ilmestyi koirankopin oviaukkoon. Koira oli hyvin alakuloinen. Se nippa nappa tuli minua tai koiriani tervehtimään. Se oli melkeipä vihainen koiriani kohtaan. Se vain painui takaisin koppiinsa. Oli sydäntäsärkevää nähdä sen masennus ja suru menetetyn emännän vuoksi.

Silloin päätin käydä tervehtimässä heitä, koiraa ja leskeä säännöllisesti ja niin lupasin muistotilaisuudessa heidän lapsilleenkin.

Vähitellen leski ja hänen koiransa ovat piristyneet.

Tänään taas kävin vierailulla. Lesken koira kuuli jo kaukaa meidän tulomme. Sen haukkua kuului pihamaalta. Päästessämme heille vievälle tielle huutelin jo koiraa ja vislasin sitä. Näin kuinka se juoksi meitä vastaan "itkien" sille tyypilliseen tapaan, kun se on innoissaan kohtaamisestamme. Nyt se on taas oma itsensä, virkeä ja energinen🙏

Eläimetkin tuntevat surua ja menetystä!

Kesä 41

 

Lännenheisiangervon siemenet kypsymässä (Physocarpus opulifolius) 20.7.2025

 Nukun näin helteellä ikkunat auki niin, että toiveissani olisi läpi talon kulkeva yön viilentävä ilmavirta. Näinä tuulettomina öinä se on ollut turhaa.

 Edellisyönä heräsin siihen, kun ikään kuin yön kylmä sulka olisi sivellyt minua. Olin ilmeisesti potkinut lakanan päältäni pois, ja vaikka nukun myös yöpaitulissa, oli paljasta ihoa niin paljon näkyvissä, että heräsin moiseen tunteeseen.  Se oli voimakas tunne, joka tuli ja meni. Koirat eivät reagoineet siihen. 

Tänä aamuna lähdimme ennen kello kuutta hillaan ystäväni ja koirieni kanssa. Kurjet (Grus grus) huutelivat lähistöllä. Saimme noin seitsemän litraa marjoja.  Annoimme marjat eteenpäin. Ja vielä sinne jäi osa kypsymään.

Tänään aamupäivällä tuuli virisi ja terassilla oli miellyttävää istua varjossa. Ensimmäistä kertaa näille helteille. Osasin vain olla.

Metsä 4

 

Suutarin lesti 25.7.2025

  Metsä -otsikon alle kirjoitan osittain kuvitteellista kertomusta tonttini "ikimäntyjen" kasvun alkuajoista eli arviolta vuoden 1885 tienoilta yhdistäen sekä isovanhempieni ja omaa historiaani että lähitienoon historiaa kirjoitettuun historiaan.

Isoisäni eli ukko oli ennen sotia Karjalan Räisälässä ollessaan suutari. Muistini mukaan ukko ei pitänyt siitä työstä ja siirtyikin maanviljelijäksi saatuaan kylmätilan Keski-Suomesta. Häneltä on jäänyt kuitenkin kuvan suutarin lestit muistoksi. Liekö sieltä tullut kiinnostukseni kenkiin?

Mieleeni palaa tarina 1980-luvun alusta. Olin likkakaverini ja hänen äitinsä kanssa elämäni ensimmäisellä Ruotsin risteilyllä. Olimme palaamassa junalla Turusta Tampereelle ja notkuimme ravintolavaunussa. Siellä paranteli krapulaansa pari meitä rutkasti vanhempaa miestä. Jossakin kohtaa toinen miehistä totesi jalkani suuriksi. 

Likkakaverini kanssa meillä molemmilla oli Tero Palmrothin Sport 2000-sarjaan kuuluvat tummansiniset mokkakengät. Teini-iässä lausuttu kommentti on jäänyt mieleeni aiheuttaen aikoinaan häpeääkin ja siihen maailman aikaan oli vaikea löytää isoja naisten kenkiä. Vieläkin joskus kenkäkaupoilla saattaa kenkämyyjä ihmetellä jalkani suuruutta, vaikkei se ole kuin 42.

Sanontoja:

Suutarin lapsella ei ole kenkiä. 

Sanonnan alkuperä on Englannista (1546) John Heywoodin kirjassa Book of proverbs: "The shoemakers children always go barefoot". Merkitys: "One often neglect those closest to oneself" eli "ihminen usein laiminlyö läheisempänsä". 

Lähde: kirjastot.fi

Suutari pysyköön lestissään.

"Eräs kreikkalainen maalari, joka asetti taulunsa nähtäväksi, jolloin eräs suutari arvosteli mitähän siinä esitettyjä kenkiä väärin maalattuina ja tällöin taiteilija vastasi: suutari pysyköön lestissään." 

Lähde: Hanhen selästä - Tiesitkö? Katkelma Viisasten kerho- ohjelmasta 7.7.2011. YleAreena.

Jäädä suutariksi.

"Suutarit kiersivät aikoinaan talosta toiseen valmistamassa kunkin perheen tarpeisiin sopivia kenkiä. Jos talo oli mukava ja siellä oli hyvä keskitys, saattoi suutari viipyä siellä pitkäänkin. Siitä tuli sanontatapa, että jos joku viivytteli jossain, jäi hän kuin suutariksi taloon.

Murteissa puhutaan, että jos lapsi ei synny ajallaan, jää hän suutariksi.

Yleisemmin suutari yhdistetään ammattinsa ohella pieleen menneisiin räjähdyksiin. Kun Porin rataa rakennettiin, sanoivat kiviä räjäyttäneet kivimiehet laukeamatta jääneitä latauksia suutariksi."

Lähde: Meritähti, P. (2016). Suutarit viivyttelivät töissä-antoivat nimen ammuksille ja yliaikaisille vauvoille. Yle. 27.5.2016.

Jos palaamme puihin...

Tonttini "ikimännyt" säilyivät sodan jälkeiseltä hakkuilta liittyen jälleenrakentamiseen ja sotakorvauksiin. "Ikimännyt" olivat silloin vielä liian pieniä moiseen tarpeeseen.

"Toisen maailmansodan jälkeen, varsinkin heti 1940-luvun jälkipuoliskolla, rakentamisen tarve oli maaseudulla suuri, sillä maatiloja saaneet rintamamiehet ja kanta-Suomeen muuttaneet siirtolaiset tarvitsivat asuntoja. Tuona aikana levisi maaseudulle puolitoistakerroksinen asuinrakennus. Se on saanut nimensä siitä, että se on yksikerroksinen, mutta korkeahkossa ullakko-osassa on huone kummassakin päädyssä.

Hirrestä luopuminen oli rakennusteknisesti suuri murros. On siirrytty runkorakenteeseen, jossa pysty- ja vaakasuorista parruista koottu rakennusrunko täytetään laudoituksella tai muulla materiaalilla. Eristeenä laudoitusten välissä, lattioissa ja ullakoilla käytettiin sahanpurua ja kutterinlastua, mutta myöhemmin teollisuus alkoi käyttää tuottaa myös muita eristysaineita."

Lähde: Anttila, V. Räsänen, M. (1991). Suomi 75. Itsenäisen Suomen Historia. 2. Asuinympäristö muuttuu. s. 117.

Mummolani, tyypillinen rintamiestalo 1970-luvun taitteessa. Valokuvaaja K.M.

Kiusantekoa👹 3

 

15.7.2025

 Olen tälle kesälle käynyt nyt 10 kertaa pyörällä töissä. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, mutta joka kerta aamuisin minut ohittaa pakettiauto, joka ei väistä minua ollenkaan. Autossa on suuri sivupeili ja jo pelkästään sen osuminen minuun voisi suistaa minut kohtalokkain seurauksin tieltä.

Aamuisin tiellä on vähän liikkujia, ja varsinkin vastaantulevia. Kaikki muut autoilijat ohittavat minut kohteliaasti reilulla marginaalilla, mutta tämä kiusanhenki ei.

Näin sattumalta kerran tämän henkilön: keski-ikäinen mies!

Kävin viime sunnuntaina kirkonkylällä lenkillä koirieni kanssa, kun olimme samalla reissulla pesemässä mattoja. Vaan, kuinkas kävikään? Erään talon pihassa näkyi tuttu pakettiauto. Tunnistin sen heti, sillä autossa on takaovessa ja kyljissä yrittäjän mainokset. Otin autosta kuvan ja rekisteritunnuksen ylös. Jaoin kuvan tietoineen läheisille ystävilleni siltä varalta, jos minun kävisi huonosti. Olisi ainakin yksi "tutkintalinja" lähteä asiaa selvittämään.

Viimeksi töihin ajaessani tutkailin ohjaustangon taustapeilistä lähestyviä autoja. Nähdessäni kyseisen auton lähestyvän minua eräällä suoralla, ajoinkin tien vastakkaiseen reunaan ja auton ohitettua minut palasin takaisin. Olipa helpottavaa ajaa loppumatka, kun ei tarvinnut pelätä tätä kiusaajaa.

Mikähän on tämän käytöksen taustalla?

15.7.2025

Kuvissa joitain orgaanisia "olioita" kiinni verkkomerkissä.

Kesä 40

 

Harmaalepän (Alnus incana) pahka 20.7.2025

 Tänään oli ainut vapaapäiväni, mutta lähdin anivarhain metsään katsomaan kantarelleja (Cantharellus cibarius), joita parisen viikkoa sitten löysin sormenpäänkokoisina. Niinhän siinä oli käynyt, että nuo sienen alut olivat kuivuneet niille sijoilleen jota kuinkin. Sieniä ei tarvitse odottaa pitkään aikaan.

Keräsin vähän mustikoita (Vaccinium myrtillus), mutta helteiden vain jatkuessa, nekin kuivuvat ellei satu löytämään kosteampaa kasvupaikkaa.

Voi luonnonmarjojen hinnat kohota pilviin!

Kirjoitin ketun (Vulpes vulpes) poikasesta pari viikkoa sitten. Pari eri henkilöä olivat myös nähneet sen tai sisaruksen tienposkessa elävänä ja myös kuolleena. Se taitaa olla uteliaisuuden suurin vaara – kuolema, kenelle tahansa.

Otsikkokuvassa on lepän pahka. Tuo leppä kasvaa omassa pihassani. Pahka lähes kiertää puunrungon ympäri.

Mitä ihmettä? 4

 

Suviruusu 'Poppius' (Rosa) 29.6.2025

 Kävin vajaa kaksi viikkoa sitten normi iltakävelylenkillä koirieni kanssa. Huomasin vasta seuraavana päivänä älykelloni "sekoilun". Kolmen kilometrin matka oli vaihtunut joksikin ihan muuksi.

12.7.2025

Kelloni mukaan olin kolmessa vartissa kävellyt 412 kilometriä! Kuntoni on noussut, muttei se nyt ihan noin kova ole🚶‍♀️

12.7.2025

Tässä vielä harjoituksen yksityiskohtia: keskinopeus 540,8 kilometriä tunnissa, korkein piste 1922 metriä ja lasku 1778 metriä!

Korkeinta pistettä voisi verrata Alppien johonkin huippuun🏔

Taisi Isoveli Valvoa ja aiheuttaa GPS-häiriöitä.

Aikamoista...

Kesä 39

 

Huopaohdakeella (Cirsium heterophyllum) pihlajaperhonen (Apori crataegi) 12.7.2025

 Helteiset päivät, lyhyehköt yöt ja työpäivät vievät veronsa. 

Viime vuonna tehty avohakkuu ihan taloni vieressä kuumentaa kotianikin, sillä aurinko pääsee porottamaan aamusta saakka talooni, kun ennen metsän varjostus suojasi lähemmäksi puoltapäivää auringon suoralta kosketukselta (kts. postaus 2.12.2024). Muutama puu avohakkuun ja taloni välissä ei eristä! Vaikka talossani on paksut hirsiseinät, ei lämpö pysy enää ulkopuolella. Helteiden takia koirien kanssa lenkkeily on ajoitettava aamuvarhaiselle ja iltaan. Useana iltana olen lähtenyt vasta klo 21:n maissa lenkille. Ennen kuin pääsen nukkumaan on kello jo pitkälti yli 22:n. Näin unet jäävät minulle liian vähäisiksi.

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2024/12/tarinoita-entisesta-metsasta-31.html

Tänä aamuna aamulenkillä kuulin nuolihaukan (Falco subbuteo) äänen harjuilla. Sen ääni kuuluu tänne yhtälailla kuin kuikan (Gavia arctica) ääni järvelle. Kuikalla on viereisellä järvellä ainakin kaksi poikasta. Ainakin sen vuoksi, että siellä on useampi kuikan reviiri, joten poikasia voi olla muillakin pareilla. Omalla järvelläni ei tälle vuodelle kuikalle tullut poikasia. Liekö kylmä kevät ollut syynä?