 |
| Auringonlasku 30.7.2025 klo 21:44. |
Aamulla kiersimme koirien kanssa järveä. Kuljimme polulla peräkkäin, aikuinen ja nuori koirani, minä peränpitäjänä ystäväni mailla, kun aikuinen koirani huomasi polulla kyykäärmeen (Vipera berus). Se sävähti ja perääntyi muutaman askeleen, jotta ehdin reagoida nuoren koirani kanssa. Nuori nimittäin – elämänsä ensimmäistä kesää eläessään – ilman mitään suodatinta säntää kaiken perään, oli sitten kyseessä perhonen, linnunpoikanen, myyrä tai tässä tapauksessa käärme. Nytkin sitä kiinnosti mustikkavarpujen (Vaccinium myrtillus) sekaan luikerteleva ihmetys!
Otsikkokuvassa ei näy, mutta kaikkialla leijailee nyt hiekkateiltä kantautuva pöly. Sadekuurot olisivat nyt tarpeen syystä jos toisesta! Täällä ei ole tullut yhtäkään ukkoskuuroa koko hellejakson aikana, joskaan en niistäkään välittäisi. Nämä sään ääri-ilmiöt ovat jo olemassaoleva fakta ja niihin pitää meidän tottua.
Lamaannuttavan helteen vuoksi ei jaksa oikein yhtään mitään. Pakolliset koiralenkit ja niiden jälkeinen avovesiuinti helpottamaan elimistön kuumenemista. Olen tähän mennessä uinut jo neljä kilometriä turvapoijun kera omassa järvessä. Hiukset ovat vedessä lillumisesta pehmeät ja pesuvälit pidentyvät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti