Maalari maalasi taloa 👩‍🎨6

 

 Tässä esimaistelua talon tummimmasta väristä. Harjoittelin maalin ominaisuuksia pohjoisseinälle, kun se on vähiten näkyvissä. Tässä ensimmäistä maalikerrosta. Ystäväni, mikä sairaalassa parantelee paikkojaan totesi tästä kuvasta, että "maastoutuu hyvin, Nato yhteensopiva". Ainakin huumori jo kukkii miehellä. Ja hyvä niin❣

Maalini ovat pakattu painokantisiin purkkeihin. Olipas työn ja tuskan takana avata sellainen painokansi. Tuhrasin lähes tunnin yhden purkin kimpussa. Onhan siihen saatavana jokin työkalukin, muttei siitä ollut maaleja ostaessa tietoa. Maalikauppa on turhan kaukana hakeakseen pelkästään sitä. Kyllähän ruuvitaltalla ja vasarallakin saman asian ajaa😰. "Oma apu, paras apu."

Tässä talossani ovat minun "Sibeliukseni, Wagnerini ja Rossinini"🎼🎻🎷🎺

Lievää väkivaltaa käyttäen avautuu purkki kuin purkki, lopulta

Sienisatoa 2

 

 

 Pari päivää sitten löysin muutaman pienen kantarellin (Cantharellus cibarius), kun kävin ahomansikoita (Fragaria vesca) keräämässä ja mehiläishaukan (Pernis apivorus) pesällä. 

Kävin tänä aamuna koirani kanssa takuuvarmoilla kantarellipaikoilla ja yläkuvassa on saalis. Löytöpaikat olivat selvästi varjoisia ja hieman kosteita maapohjaltaan.

Maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata)

Ystävä 2

 

 Asuessani reilun vuoden kirkonkylällä, kun taloani rakennettiin, tutustuin naapurin rouvaan joka on parikymmentä vuotta minua vanhempi. Olemme pitäneet yhteyttä muuttoni jälkeenkin. Hän loukkasi yläraajansa, mikä leikattiin samana päivänä kuin minun jalkani.

Tänään vein häntä terveyskeskukseen sekä haavahakasten poistoon, lääkärin ja fysioterapeutin vastaanotoille että ruokakauppaan ostoksille. Olimmehan aikamoinen pari; toisella yläraaja kantositeessä, toisella jalassa erikoiskenkä🙈

Olisihan hän taksillakin päässyt, mutta minulla oli mahdollisuus auttaa. "Auta miestä mäessä, älä mäen alla."

Ukonkello (Campanula latifolia) 

Illalla poistin omat haavaompeleet jalkani haavalta. Huomenna pääsee taas uimaan🧜‍♀️

Maalari maalasi taloa 👩‍🎨5

 

  Sain tänään tehtyä pohjustusmaalauksen taloni osalta niiltä kohdin minne yletin ja uskaltauduin kurkottamaan. Olen koko ikäni kärsinyt korkeanpaikankammoa (akrofobia) ja siedättänyt itseäni mm. lintu- ja näköalatorneihin kiipeämällä. Nyt olen ollut runsain määrin epämukavuusalueella ja voin sanoa huokaisevani joka ainut kerta, kun laskeudun tikkaita omin jaloin maankamaralle. Tietysti muistikuvani ystäväni ilmalennosta ei varmaan poistu koskaan.

Kuvassa näkyy koirani yksi vahva ominaisuus. Se haluaa olla lähellä. Tässä tapauksessa tulkitsen sen läheisyyden myös huoleksi, sillä se jatkuvasti odottaa ystävääni saapuvaksi. Saa nähdä koska ystävykset taas kohtaavat.

Fauna 3

Ahomansikka (Fragaria vesca)

 Kävin viime sunnuntaina koirani kanssa 'mansikkapaikassa'. Silloin näin kypsyviä aho- tai metsämansikoita ja samalla reissulla kävin mehiläishaukan (Pernis apivorus) vanhalla pesällä. Löysin neljä vuotta sitten sattumalta mehiläishaukan pesän ja olen seurannut pesän tilannetta joka kesä sen jälkeen.

Etsiessäni pesää näin 1-2 mehiläis- tai hiirihaukkaa (Buteo buteo) kiertelemässä pesäpuun lähistöllä. 1-2 yksilöä sen vuoksi, että olin näkevinäni erilaista sulkasatoa käsisiivissä eri yksilöillä. Minulla ei ollut kiikaria mukanani, mutta mielestäni pesää oli kunnostettu verrattuna viime kesään.

Tänään menimme uudestaan sekä ahomansikoita keräämään että kiikaroimaan pesää. Ja kyllä, pesää oli kunnostettu lehtipuun oksilla ja pesän muoto oli pyöreämpi kuin aikaisemmin. Pesästä näkyi mehiläishaukan pyrstösulkien päitä. Muuta liikettä en nähnyt.

Ilmoitin tutulle petolintujen rengastajalle asiasta.

"Mehiläishaukka pesii kesä-elokuussa Suomessa napapiirille saakka, vanhoissa metsissä usein peltoaukeiden lähettyvillä. Pesä on suuressa puussa, usein kuusessa, jonkin muun lajin vanhassa pesässä. Puolisot vuoraavat pesän tuoreilla lehdillä. Munia on 2, ne ovat kellanvalkoisia ja tiheään punaruskeapilkkuisia. Emot hautovat noin 5 viikkoa. Molemmat emot ruokkivat poikasia, jotka lentävät noin 6-viikkoisina."

Lähde: Wikipedia

Olipas tämä mukava, toivottu lisä viime aikojen huonoille uutisille! Mehiläishaukka on erittäin uhanalainen.

Fauna 2

 

Cumulus nimbus 7.7.2023

 Olin menossa puoleltapäivin tänään mattoja pesemään kirkonkylälle, kun tien yli juoksi tai pikemminkin loikki outo nisäkäs. Jouduin ihan pohtimaan, että mikäs tuo nyt oli. Matonpesun jälkeen tarkistin asiaa omasta "kirjastostani". Kyseessä oli näätä (Martes martes) ja minulle elämäni ensimmäinen havainto kyseisestä lajista.

Huomionarvoista oli eläimen 'suuri' koko, jos vertaa kärppään (Mustela erminea), pitkät hypyt ja ruskea väri. Yleensä näädät liikkuvat hämärissä tai yöaikaan. Kesäisin ja tällä hetkellä olevan kiima-aikaan, niitä voi nähdä liikkuvan myös päivisin.

Lähde: Laine, L.J. (2000). Suomen Luonto-opas. 439 s.

Koiranelämää 7

 

  Jouduin tänään jättämään koirani ensimmäistä kertaa pidemmäksi aikaa yksin kotiin sen sijaan, että olisin ottanut sen kuumaan autoon. Olemme ystäväni kanssa vuoroteltu hoitovastuuta siitä tähän saakka. Nyt, kun ystäväni on estynyt hoitamaan koiraani, on pakko harjoituttaa sen resilienssiä.

Hyvinhän se meni, tai ainakin mitään tuhoa ei oltu tehty. Itkun määrästä en tiedä.

Hyvitykseksi yksinolosta menimme pienelle souturetkelle järvelle. Kuikan (Gavia arctica) poikanen on saavuttanut jo 3/4 osaa aikuisen koosta ja periaatteessa se lasketaan jo onnistuneeksi pesinnäksi.

Metsässä laulavat vielä ainakin metsäkirvinen (Anthus trivialis), peukaloinen (Troclodytes troclodytes), punarinta (Erithacus rubecula), tiltaltti (Phylloscopus collybita) ja lehtokerttu (Sylvia borin). Se siis tarkoittaa, että toinen pesintä voisi olla mahdollista.

Jalkapuoli 8

Itkevä poimulehti (Alchemilla)

 Ystäväni tapaturman (7.7.2023) jälkeen minun on pitänyt ottaa vastuu kaikesta, josta aikaisemmin kannoimme yhdessä vastuun. Eihän vastuun ottaminen ole uutta, sillä oikeastaan koko elämäni olen kantanut vastuuta itsestäni ja tekemistäni valinnoista.

Tällä kertaa talon maalausurakka tuntuu vain sellaiselta ettei oikein tiedä miten edetä. Olen yrittänyt tehdä pohjustustöitä niiltä osin minne yletän/uskallan kiivetä käyttämällä kuormalavoista tehtyä telinettä tai A-tikkaita (ei niitä, jotka pettivät). Leikattu jalkani ei tykkää kiipeilystä yhtään, sillä en saisi tehdä ponnistusta kuin käyttäen koko jalkapohjaa.

Ketoneilikka (Dianthus deltoides)

Päiväni täyttyvät koirani kanssa lenkkeilystä, mattojen pesusta, maalauksesta. Hermokivut ovat lisääntyneet touhuilusta niin, että olen maksimitasolla lääkityksessä. Ja voihan olla, että kivut olisivat joka tapauksessa lisääntyneet ilman rasitusta.

"Turvapaikanhakija"

Olin tänään pesemässä mattoja, ja alimmassa kuvassa koirani haki turvapaikkaa autostani kaiken maailman öttiäisiltä. Matonpesupaikalla oli paljon muitakin matonpesijöitä. Yksi rouva totesi, että vielä on kesää jäljellä. Niin, täytyy luottaa siihen, että Suomen suvi hellii meitä mattojen kuivatuksen, maalauksen ja erityisesti ystäväni toipumisen muodossa.

Maalari maalasi taloa 👩‍🎨4

Ystäväni tekemässä pohjustustöitä pari tuntia ennen tapaturmaa. Kuvan rakennelma ei liittynyt mitenkään onnettomuuteen

 
 Maalari maalasi taloa ja niin siinä kävi, mitä ei toivoisi kenellekään. A-tikkaat pettivät ystäväni alta ja hän putosi ainakin kahden metrin korkeudelta lähes kyljelleen!

Ja, kun kyseessä ei ollut ystäväni huolimattomuus tai välinpitämättömyys työturvallisuutta kohtaan. Hän on hyvin varovainen näissä asioissa. Pudotessaan hänellä oli mm. turvakengät jalassaan, kun niillä oli tukevampi kiipeillä tikkailla.

Näin, kun ystäväni putosi ja se tapahtuma välkkyy verkkokalvoillani edelleen. 

Nyt ystäväni toipuu sairaalassa vammoistaan, eikä hänestä ole maalariksi tai oikeastaan mihinkään viikkokausiin. 

Voimia❣

Jälkiä 16

 

 Tein tänään pisimmän lenkkini koirani kanssa leikkauksen jälkeen. Löysin tällaisen linnusta jääneen jätöksen. Se on jännä kuinka se ensihavainto minkä huomaamattaan tekee, saattaa olla se oikea lajista tehty havainto. Tai sitten se määrittää liikaa lajia, eikä siitä ensihavainnosta pysty päästämään irti.

Arvelin ja arvelen tämän olleen västäräkki (Motacilla alba) ja luultavasti nuori lintu. Saalistaja on todennäköisesti ollut varpushaukka (Accipiter nisus).

Jalkapuoli 7

 

Ojakellukka (Geum rivale) ja kenties räystäsloisampiainen (Dolichovespula adulterina)  

 Tänään on kuudes postoperatiivinen päivä jalan uusintaluudutusleikkauksesta. Maanantaina otin viimeisen opiaatin ja sitä mukaan kun vierotuin niistä alkoi jalkaani tulla hermokipuoireisto entistä voimakkaampana päälle. 

Kun luukivut väistyivät, tuntuu kuin joku johtaisi jalkaani sähköä – nilkasta alaspäin. Välillä tuntuu kovaa painetta isovarpaan kynnen alla; kuin kynsi poksahtaisi paineen alta pois. Olen joutunut nostamaan entisiä lääkityksiäni. 

En oikein tiedä mitä odotin leikkauksen tekevän hermovaurioituneeseen jalkaani, mutta jotenkin olen todella väsynyt nyt tähän käänteeseen. En ole liikkunut juurikaan verrattuina aikaisimpiin leikkauksiini. Pisin kävelymatkani on ollut kolme kilometriä.

Maalari maalasi taloa 👩‍🎨 3

 

6.7.2023

 Yksi päivä meni ulkopintojen homepesuun ja huuhteluun. Varsinaisessa hirressä hometta ei juurikaan ollut, mutta katon lautarakenteissa sitäkin enemmän. Ja eniten eteläisellä ja läntisellä seinustalla vastoin yleisiä homepoisto-ohjeita. Talon lähistöllä ei ole puustoakaan, mikä varjostaisi näitä em. seiniä. No, nyt ne on käsitelty ja huomenna toivottavasti pääsisi levittämään kirkkaan pohjustusmaalin.

Homepesun välineistöä

Maalari maalasi taloa👩‍🎨 2

 

 

 Tänään agendalla oli rakentaa traktorin peräkärryyn maalausteline. Tästä kuvakulmasta se näyttää aika labiililta, mutta siihen tulee vielä välipuita ja osat kiinnitetään ruuveilla toisiinsa. Lavan yli menevät laudat katkaistaan. Tämän lisäksi meillä on A-tikkaat ja säädettävät alumiimitikkaat.

Maalari maalasi taloa👩‍🎨

 Talon maalausurakka on käynnistymässä. Kävimme tänään ostamassa ainakin ensihätään homepesuainetta, pohjustetta, kolmea eri väriä maalia, tärpättiä ja maalaussuteja.

Nyt vain toivotaan sään kuivumista, jotta urakka pääsee alkamaan.

Jalkapuoli 6

 

1.7.2023

 

 Tämä kokemus leikkauksesta ja sairaalassaolosta on paljon myönteisempi kuin viime syyskuussa. Se johtui ihan vain siitä, että 'antauduin' muiden hoidettavaksi, enkä yrittänyt yksin pärjätä niin kuin minulla on tapana. Jouduin tekemään töitä tämän asenteeni kanssa.

Myönteinen siksi, että opiaattien aiheuttama pahoinvointi hoidettiin alusta saakka hyvin eikä sitä kyseenalaistettu. Samoin leikkauksen aikaiseen kutinaan puututtiin sekä leikkaussalissa että heräämössä. Lisäksi jostakin syystä haavani verenvuoto oli tällä kertaa maltillista ja kivunhoito toimivaa.

Täytyy suositella sairaalaan jäämistä leikkauksen jälkeen kuin että lähtisikin kotiin.

Nyt olen jo kotona tätä kirjoittaessa ja jaksoin käydä kaupassa ja tehdä jotakin syömistä. Viime kerralla olin niin kivulias etten kyennyt mihinkään. Tietysti silloin oli jo leikkauksen jälkeinen komplikaatio (liian kireän kipsin aiheuttama hermovaurio) päällä, vaikken sitä vielä tiennytkään.