Jälkiä 15

 Menimme koirani kanssa ensi kertaa käymään sille uudessa maastossa. Sielläkin on menneinä vuosina tehty paljon avohakkuita ja harvennuksia. Nytkin kuului metsätyökoneen ääntä. Itsekin pohdin koska viimeksi olen paikassa käynyt ja päädyin kevääseen 2020.

Paikka tuli aikoinaan tutuksi, kun Birdlifen vuoden (2004) lintuna oli laulujoutsen (Cygnus cygnus) ja kiertelin lähistön kaikki lammet ja järvet pesintöjen varmentamiseksi. Tällä lammella, jossa siis nyt kävimme, en ole tainnut nähnyt koskaan yhtäkään vesilintua. Se on kovin kummallista.

Mielestäni lampi sopisi hyvin kaakkureillekin (Gavia stellata), kun siinä on pari heinikkoista luototypästäkin. Mutta kun ei.

Tällä kertaa parhaimman luontokokemuksen antoi peukaloisen (Troclodytes troclodytes) laulu. Itse lintua en nähnyt, mutta ponnekas laulu kuului hyvin läheltä.

Otsikon mukaisesti löytyi eräästä linnustakin melko vanhat jäänteet. Tämä on tällä kertaa helppo rasti. Lintu, mikä hengestään on päässyt, on närhi (Garrulus glandarius). Tuo hienon sulan raidoitus paljastaa saaliin. 

Saalistaja onkin vaikeampi kompa, sillä löytypaikka oli melko tiheän kuusikon sisällä. Luultavasti närhi on jäänyt saaliiksi talven aikana tai jopa syksyllä. Se on kuitenkin melko suuri lintu, joten kyseeseen tulisi kanahaukka (Accipiter gentilis), tai joku nisäkäs. 

BirdLife Suomi valitsee lähes joka vuosi vuoden linnun. Vuoden linnut ovat yleensä vähentyneitä, harvalukuisia ja esiintymiseltään vajavaisesti tunnettuja lajeja. Vuoden linnusta kerätään havaintoja tehostetusti, ja vuoden tavoitteena voi olla esimerkiksi lajin pesimäkannan suuruuden selvittäminen.

Vuodelle 2023 ei ole valittu vuoden lintua. Yksittäisen lajin sijasta keskitytään koko maan pesimälinnuston kartoittamiseen osana neljättä lintuatlasta.

Lähde: Birdlife Suomi

Kesä 2

Oman kukkapenkin sinivuokot (Anemone hepatica) kukkivat 14.5.2023

 Viime kevät ja kesä menivät totaalisesti talon rakentamiseen, muuttoon ja paikalleen asettumiseen, joten luppoaikaa ei jäänyt yhtään. Nyt tilanne on toinen, kun on aikaa ihmetellä keväistä valoa, luonnon puhkeamista, lintujen paluuta. Nauttia uudesta koirastani, kuntoilla ja olla välillä tekemättä mitään. Pysähtyä, kun siltä tuntuu.

Olen tälle keväälle käynyt soutamassa yhtä monta kertaa kuin koko viime vuonna! Se ehkä kertoo jotakin. Huomaan kuinka lihasmassa on lisääntynyt varsinkin reisissäni ja käsivarsissani kuluneen syksyn, talven ja kevään aikana. Ja vaikka olen jalkapuoli, ei oikea jalkani jää jälkeen kuin epätasaisella nopeatempoisessa kävelyssä. Silloin nilkka nyrjähtelee tämän tästä. Olen liikkunut lihasvoimalla jalkaleikkaukseni jälkeen kahdeksan kuukauden aikana yli 1500 km.

Kalatiirat (Sterna hirundo) tulivat eilen. Olin soutamassa, kun tiirat tulivat kuin tervehtimään ylleni taivaan sinessä jutustellen ja kääntyivät sitten tulosuuntaansa. Huikkasin niille tervetuliaiset. Nämä ovat elämän tähtihetkiä⭐💫🌟

Miljoona roskapussia 2

 

Tummalupot (Bryoria) kertovat hyvästä ilmanlaadusta. Lähde: Suomenluonto 2/2015

 Keräsin toisen pussillisen roskaa teiden varsilta; muovia, tupakka-aski, moottoriajoneuvon osa, paperia ja muovista kiinnitysmateriaalia. Tuli päivän paras työ tehtyä.

Kävin aamulla katsomassa kaakkurilammella mitä sinne kuuluu. Siellähän kaakkuripari (Gavia stellata) oli (alempi kuva)! Lisäksi kuului pajulintu (Phylloscopus trochilus) ja sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix).

Kesä

 

11.5.2023

Liehu lapsi, 

hypi mummo, 

on riemun raikkahin aika.

 Eeva Kilpi

Tupasvilla (Eriophonum vaginatum) kukkii 11.5.2023

Koiranelämää 4

 

 Kävimme aamulla lenkillä monen vuoden tauon jälkeen paikassa, missä olen nähnyt metsojen (Tetrao urogallus) soidintavan. 

Ja niinhän me näimme lentävän ukkometson melko pitkän aikaan. On se hieno, iso lintu!

Nyt on 80 lintulajia kasassa tälle vuodelle. 💯 on tavoite.

Koirani nautti automatkalla kattoikkunasta maisemia.

Viereisessä kuvassa on koirallani uusi kaulapanta. Sillä on kohta 1-vuotis syntymäpäivä. The Superman🙄

Miljoona roskapussia

 Tein souturetken järven ympäri. Vaan mitä sitä talven jälkeen rannoilta löytyykään: kaksi ämpäriä, kanisteri, take away -kahvin kansi, kalapyydyksen merkki, aurauskeppi ja airo.

Airon koti oli helppo päätellä ylläolevan kuvan perusteella. Toisesta aidosta ei ollut havaintoa. Olisiko vettynyt ja uponnut. Palautin löytämäni airon laiturille.

Sain näistä ensimmäisen roskapussini Ylen miljoona roskapussia -kampanjaan. Kuinka monta sinä olet kerännyt?

Käki (Cuculus canorus) on saapunut; kukkuu.

 

Kevät 14

 

6.5.2023

 Viime päivinä on lintumaailmassa tapahtunut paljon, kun järvien jäät hupenevat vauhdilla. Härkälintu (Podiceps grisegena), kirjosieppo (Ficedula hypoleuca), metsähanhi (Anser fabalis), rantasipi (Actitis hypoleucos), tuulihaukka (Falco tinnunculus), lehtokurppa (Scolopax rusticola) ovat saapuneet ja tänään näkyi haarapääsky (Hirundo rustica)! Tasan vuosi sitten sain haarapääskyn samasta paikasta, joten taitaa olla sama yksilökin.

Pitäisi siis otsikoida tämä postaus kesäksi, mutta vielä on Keitele jäässä!

Näistä havainnoista ehkä hauskin oli lehtokurppa. Ajoin tänä aamuna töihin ja näin eräässä ylämäessä linnun tiellä paikallaan. Pysäytin autoni ja lehtokurppa ikään kuin odotti tien ylitykseen lupaa. Aloin jo kaivaa kännykkää taskustani, jotta saisin kuvan linnusta, mutta sitten se kiihdytti askeleitaan ja meni tienposkeen ojaan. Ajattelin antaa sen olla rauhassa ja jatkoin matkaani.

Ensimmäisen kerran näin linnun erinomaisesti. Yllättävää on kuinka pitkä nokka sillä on suhteessa ruumiiseen. Upea tuttavuus kaikin puolin. Lehtokurppa on suurin kurppamme.

Polttopuita 4

 Tänään siirtyi lehtikuusipinnat hieman parempaan järjestykseen, pinoon ja lähemmäksi loppusijoituspaikkaa eli lämmityskattilaa tai saunan pesää. Vielä niitä pitää vähän pieniä.

Nyt on moneksi päiväksi luvattu poutaista ja lämmintä säätä, joten pintakosteus häviää käden käänteessä. Näin keväisin on hyvä kuivattaa puuta. Ja otollinen aika kestää ainakin juhannukseen saakka.

 

Lehtikuusipinnat lähimpänä kameraa

Kevät 13

 

 Panoraamakuva koskesta. Nyt vettä virtaa runsaasti, kun jäät alkavat vähetä järvissä.

Kävin soutamassa tänään iltapäivällä ja jäähilettä on vielä tälläkin järvellä. Kävin katsomassa paikkaa, mistä pelastin koirani heikoista jäistä 18.2.2023. Yritin katsoa näkyykö pohjaa, ja kokeilin vielä airollakin tuntuuko pohja, muttei tuntunut. Joen alajuoksulta alkaa järven syvänne: yli 6 metrin syvyys. Uimasilleen siinä olisi joutunut, jollei jää olisi meitä lopulta kantanut. Ja huonosti siinä olisi voinut käydä kummallekin.

Taisi olla suojelusenkelit matkassa.

Lähde

 Tein tänään ainakin parin vuoden tauon jälkeen lenkin maastoon, missä olen melko paljon aikoinani liikkunut entisen koirani Uskon kanssa. Alueella on tehty harvennushakkuita rankalla kädellä muutama vuosi sitten.

Menimme koirani kanssa vanhaa tuttua reittiä ja tarkoitus oli kiertää vuori, ja palata kaunista puron reunaa pitkin lähtöpaikkaan. Vaan niinhän siinä kävi, että jouduin vähäksi aikaa niin sanotusti metsän peittoon eli eksyin.

Olin noussut eräälle toiselle vuorelle ja kiertynyt väärin päin, mitä olin suunnitellut tekeväni. Siinä vaiheessa en katsonut auringon asemaa, joka olisi paljastanut heti tekemäni virheen.

Sitten löysin ehkä elämäni hienoimman, upeimman lähteen! Lähteen, jossa ainakin neljästä eri kohdasta pulppusi vettä. 

Lähde. Kuvassa vaaleampana näkyvät kohdat ovat lähteen silmiä

Kartoissa lähteestä ei näy merkintää, joten sen täytyy olla uusi. Ei todellakaan uusi sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta tietämätön tai unohdettu. Valitettavasti lähteen aivan välittömässä ympäristössä on tehty harvennushakkuita. Lähteet mm. kuuluu metsälain 10 pykälään, niin sanottuun kymppikohteeseen.

Kun huomasin olevani eksyksissä, en halunnut turvautua teknologiaan. Se on itse asiassa jännä tunne, kun ei tiedä missä on. Koirasta ei tällä kertaa ollut apua, vaan päättelin itse mitä nyt pitää tehdä. Lopulta löysin itseni lähes samoilta jalansijoilta, mistä oli jo aikaisemmin mennyt.

Älykelloni tallensi harharetkeni. Tuo kahdeksikon muotoinen söherö oli "eksymistäni"

Lähde: https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/metsien-suojelu-ja-elinymparistojen-hoito/metsalain-erityisen-tarkeat-elinymparistot

Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt 

Metsälain 10 §:n perusteella suojeltuja erityisen arvokkaita elinympäristöjä ja niiden ominaispiirteitä ovat: 

1. Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. 
2. Suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous:
   a. lehto- ja ruohokorvet, joiden ominaispiirteitä ovat rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus;
   b. yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus;
   c. letot, joiden ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus;
   d. vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot; 
   e. luhdat, joiden ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus; 
3. Rehevät lehtolaikut, joiden ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus; 
4. Kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana; 
5. Kallioperässä olevat tai kivennäismaahan uurtuneet, jyrkkärinteiset, pääosiltaan vähintään kymmenen metriä syvät rotkot ja kurut, joiden ominaispiirteenä on luonteenomainen muusta ympäristöstä poikkeava kasvillisuus; 
6. Pääosiltaan vähintään kymmenen metriä korkeat jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; 
7. Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, joiden ominaispiirre on harvahko puusto. 

Luontokato

 Täytyy ottaa kantaa paljon puhuttuun luontokatoon. Alla olevassa kuvassa on metsäyhtiöiden mailla tehtyjä hakkuita silmän kantamattomiin. Eikä tämä ole täällä päin ainoa paikka, vaan avohakattuja metsämaita on satoja hehtaareita.

Jos tällainen metsien hoito ei aiheuta luontokatoa, niin mikä sitten? Kemin valmistuva biotuotetehdas tulee imemään puita enenevissä määrin Äänekosken biotuotetehtaan lisäksi, eikä Venäjältä saa enää puuta. Metsälaki sallii puiden kaatamisen minkä ikäisenä tahansa, puiden kasvu ja nopeutunut hyödyntäminen jatkojalostukseen köyhdyttää maaperää.

On kovin surullista katsoa näitä tienoita, kun muistan ne vielä lähes läpipääsemättöminä metsinä. Lintu- ja luontoharrastajana sydän itkee verta. Eikö ihmisen ahneus pääty koskaan?

Panoraamakuva: näyttää hassulta, vaikka tosiasiassa teitä on vain yksi. Kamera kuvaa lähes 360°

Kevät 12

 

 Eilinen luoteistuuli avitti jäiden lähtöä järvestä. Kävin ensi kertaa soutamassa ja jäitä on vielä osassa järveä. Jäillä nökötti kaksi selkälokkia (Larus fuscus), erittäin uhanalainen. Viime kesänä näin selkälokin poikasen, eli selkälokki pesii lähistöllä. Ehkä juuri kyseinen pari😍

Kannatti siis lähteä liikkeelle, vaikka yläkuvassa näkyvät pilvet tulivat tuulella ja sateella niskaan.

Aamupäivällä kävin koirani kanssa lintujärvellä ja uutena tulokkaana siellä lauloi pajusirkku (Emberiza schoeniclus). Se on uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut.

Kuvissa on upeita sinisen sävyjä💙

Lähde: luontoportti.com

Kevät 11

 Kevät keikkuen tulevi🥴

Uusi lumi vanhan surma❄

 Iltapäivällä alkoi varsinainen räntäsade ja muutamassa tunnissa lunta kerääntyi senttejä. Tätä kirjoittaessa ennen ilta kahdeksaa lämpötila on painunut pakkaselle ja samanlaista sadetta on luvattu vielä huomisen puolellekin.

Tänä aamuna teeret (Lyrurus tetrix) pitivät soidintaan jään reunoilla. Parin kukon lisäksi näkyi yksi naarasteeri. Isokoskelot (Mergus merganser) ovat myös ilmestyneet rannoille. 

Pääsin vielä aamulla käymään avannossa, mutta iltapäivällä avanto muuttui vähän isommaksi. Nyt ei tarvitse enää pelätä koiran joutumisesta heikkoihin jäihin. Hieman surullisena (emännän tulkinta) se katselee avovettä. Ehkä se ihmettelee minne jääkentät hävisivät, sillä kun oli tapana mennä jäälle leikkimään mm. heittämällä itselleen ilmaan leluja ja ottamalla niistä koppia.

Toivottavasti El Ninõ ei vaikuta liian voimakkaasti seuraavina vuosina, kun sillä on maailmanlaajuisesti ilmaa lämmittävä vaikutus. Saataisiin vielä lumisia pakkastalvia.

Vappu 2

 

 Suomalaisen työn päivänä saimme osan lehtikuusien sahausjätteestä eli pinnoista eri mittaisiksi (100 cm, 200 cm ym.) lautapinoiksi ja katon alle suojaan. Suojaan juuri sopivasti ennen vesikuuroa. Kiirehdimme homman kanssa, sillä huomiseksi on luvattu lunta, räntää ja vettä koko päiväksi.

Vappu

  Kävin tänään taas lintujärvellä ja sieltä löytyi monen vuoden tauon jälkeen mustakurkku-uikku (Podiceps auritus). Se on erittäin uhanalainen. Se on yksi niistä lajeista minkä takia käyn lintujärvellä usein näin keväisin. Biotooppina (luontotyyppi) lintujärvi sopisi pesintään, mutten tiedä käykö niin koskaan. Lintujärvi ruovittuu nopeasti vedenpinnan laskiessa, eikä maanpinnalta havainnointi onnistu. Olen pari kertaa ehdottanut lintutornin rakentamista, muttei rahoitusta ole herunut.

Siellä "helisi" jokin kahlaaja (ilmeisesti), mutten kiikareilla nähnyt kuin valkoviklon, ja se se ei ollut. Ainut sopiva laji olisi ollut mielestäni äänen perusteella lapinsirri (Calidris temminckii), muttei lajista ole vielä Suomesta havaintoja.

Glada vappen till alla🎈🥂🍩🥳