Ympäristöoppia 4

 

Keitele 15.8.2024

 Ystäväni heitti pari viikkoa sitten provoidakseen minua, että miksen tee kiertopyöräilyä. Niin miksen? Tämä pyöräilyreitti kuulemma kuuluu paikallisten tapaan tehdä kerran kesässä. Miksen siis minäkin. 

Laskiskelin kansalaisen karttapaikan mukaan, että matkan pituus olisi vajaa 70 km. Kolmasosa kiertoreitistä oli minulle ihan uutta ja vaikken harhautunut kertaakaan reitiltä matkasta tuli pidempi.

Reitti kulki kahden kirkonkylän ja kahden kaupungin lävitse. Minulle uudella reitinosuudella oli soratietä ainakin 15 km. Pyöräni on ihan peruspyörä: 24 vaihteinen Cresent hybridi, toimii vain lihas- ja painovoimalla. Soratie ei ole renkaiden kapeuden vuoksi mikään paras alusta. Ja kyllähän sitä polkiessa tuli vähän väliä tunne siitä etteikö tämä koskaan lopu! Kotona totesin, että olin ihan pölyn peitossa. Hikinen iho ja ohikulkeneet auton pölyttivät minut kauttaaltaan. Jopa varpaiden välit oli hiekkaiset umpikengissä. Voi vain miettiä kuin paljon keuhkoissani on kaikenlaisia hiukkasia.

Pidin kolme lyhyttä juomataukoa. Evääksi oli kaksi proteiinipatukkaa, urheilujuomaa ja vichyä. Niillä pärjäsin oikein hyvin.

Tämä oli elämäni pisin lihasvoimalla tehty yhtämittainen liikuntasuoritus. Tavoitteestani tuhannesta kilometristä pyörällä puuttuu enää 180 km 🚲🏆