Floora 4

 

Suolaheinät (Rumex) kukkivat runsaasti 25.6.2024

 Isoisäni eli ukko söi kesäisin suolaheinää. Hän kävi kasvimaalla ja taittoi muutaman suolaheinän lehden tai ruohosipulin (Allium schoenoprasum) laihon suuhunsa. Samaa tein minäkin lapsena niin ikään aikuiselta mallioppien.

Sitten ukosta aika jätti ja tuo tapakin unohtui. Yli 3-kymppisenä maistoin kerran muutaman suolaheinän lehden ja olikohan seuraavana päivänä, kun minulla alkoivat virtsatietulehduksen (kystiitti) oireet (kirvely virtsatessa). Virtsanäyte oli puhdas. En muista sainko kuitenkin antibioottikuurin.

Asia jäi minua vaivaamaan, ja kirjahyllystäni löytyi Toivo Rautavaaran kirja: Miten luonto parantaa. Kansanparannuskeinoja ja luontaislääketiedettä (1980). Tämä kirja kuului itse asiassa isovanhemmilleni aikoinaan.

Kirjassa (s. 155) mainitaan Suolaheinät -kohdassa: "Niittysuolaheinä (Rumex acetosa) ja pienempi arosuolaheinä (Rumex acetosella) ovat saaneet nimensä siitä, että ne maistuvat raikkaan happamen suolaiselta. Maun antaa hapan kaliumoksalaatti, vesiliukoinen oksaalihapon suola, minkä vuoksi suolaheiniä pidetään myrkyllisinä. Toisaalta niitä on yleisesti syöty, jopa viljelty varhaisvihanneksiksi.  Ainakin niiden, joilla on taipumusta saada munuaisiin oksalaattikiviä, pitää varoen syömästä suolaheinää samoin kuin raparperia ja pinaattiakin. Mességué, joka muuten innokkaasti suosittaa suolaheinää, kieltää reuma-, kihti-, munuais- ja virtsarakkopotilaita sitä syömästä."

Maurice Mességué (1921-2017) oli ranskalainen kasvitieteilijä (herbalisti) ja kirjailija. 

Minulla ei ole ollut munuaiskiviä, eikä virtsiittiä aikuisiällä senkään jälkeenkään, kunhan olen välttänyt suolaheinän pureskelua. Hoitona tuolloin kirvelyyn olisi riittänyt runsas vedenjuominen.

Raparperia (Rheum rhabarbarum) ja pinaattia (Spinacia omeracea) syön vain kypsennettynä.

Toivo Fredrik Rautavaara (1905 Viipurin maalaiskunta –  1987 Helsinki) oli suomalainen hyötykasvitutkija, maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja terveiden elämäntapojen puolestapuhuja, jolle myönnettiin professorin arvonimi.

Lähteet:

Wikipedia

Fauna 21

 

Oranssikeltano (Pilosella aurantiaca) kuvattuna ystäväni kännykällä 27.6.2024

 Kävimme ystäväni kanssa pesemässä tänään vielä muutaman pikkumaton ja pesupaikalla kasvaa tätä harvinaista oranssikeltanoa. Kävelin koirani kanssa ympäristössä ja löysin sitä vielä lisää. Täytyy käydä keräämässä sen siemeniä ja kylvää niitä omaan pihaan.

Olen tiennyt kukan kasvupaikasta vuosia, mutta monesti liian innokas ruohonleikkuu hävittää kukkavarret. Näin kävi myös kirjoittamistani akileijoista (Aquilegia), (kts.postaus 13.6.2024). Tienvarsien niittokone hävitti kukkavarret. Onneksi olimme ystäväni kanssa aikaisin liikkeellä.

Matonpesusta tultuamme oli keisarinviitta ilmestynyt ovelleni. Se viihtyi siinä pitkään, joskaan en saanut siitä parempaa kuvaa. Kuistinovessa on koirani kuolaa, kun se "soittaa usein ovikelloa" ja välillä vähän roiskuu. Perhosen imukärsä oli työn touhussa, kun se käytti kivennäisaineita hyödykseen koiran kuolasta. Muuta selitystä en keksi. Kiva vieras🦋

Keisarinviittakoiras (Argynnis paphia) kuvattuna ikkunan lävitse 27.6.2024

Maalari maalasi taloa 👩‍🎨14

 

26.6.2024

 Käsittelin tänään terassini lehtikuusilattian Tikkurilan Valtti puuöljyllä. Ensin siis harjasin lattian kahdella erilaisella harjalla, hioin pois hiekkapaperilla viime kesältä jääneitä maalitahroja, pesin lattian ja lopulta öljysin. Tulipahan vedettyä raskas setti;  työpäivän jälkeen ja tässä helteessä. Puursin ainakin kolme tuntia.

Huomenna täytyy arvioida täytyykö käsitellä terassi vielä toiseen kertaan. Sitten on kuistin vuoro. Poutaa ja lämmintä on vielä pari päivää tällä tietoa, sen vuoksi urakoin nämä hommat nyt tehdyksi.

Muistoja 3

  Sain kaivuriyrittäjältä tänään kuvan vanhasta mökistäni. Kaivuriyrittäjä purki vanhan mökin ja teki kaikki kaivuuhommat tontille. Tässä mökki odottaa kuoliniskuaan, ikkunat, ovet yms. poistettuna. Tämä kuva on otettu vajaa kolme vuotta sitten.

Vanha mökki 21.9.2021

Nykyinen talo 25.6.2024

Fauna 20

 

Kivikkopuutarhaani: edessä suikeroalpi (Lysimachia nummularia) ja lilana kukkiva kangasajuruoho (Thymus serpyllum) 24.6.2024

 Löysin viime sunnuntaina metsästä haukan pesän. Lähdin siis etsimään mehiläishaukan (Pernis apivorus) vaihtopesää, kun kuusikko, jossa se viime kesänä pesi, hakattiin (kts. postaus 19.5.2024). Mehiläishaukka saattaa tehdä useita vaihtopesiä.

Sunnuntaina minulla ei ollut kiikaria mukanani, mutta löysin pesän yllättävän helposti. Tänään menin kiikarin kanssa. 

Olin ollut kuin tulisilla hiilillä sunnuntaista saakka! Selkeästi se on haukan pesä, mutta minkä? Ja onko se asuttu? Tuskin. Mehiläishaukka koristelee pesänsä tuoreilla lehtipuun lehvillä. Niitä ei näkynyt. Jos se olisi hiirihaukka (Buteo buteo), sillä olisi jo poikaset kuoriutuneet, mehiläishaukalla ei vielä. Pesäpoikasten aikana pesällä näkyisi liikehdintää; emojen tai poikasten.

Kanahaukan (Accipiter gentilis) pesä se tuskin on. En ole koskaan nähnyt sitä siellä päin, mutta mehiläis- ja hiirihaukkoja kylläkin.

Täytyy jatkaa etsintää ja käydä välillä tarkistamassa nykyisen tilanne. Aikaa on vielä hyvin tälle kesälle.

Muistoja 2

 

 Otsikkokuvassa oleva ystäväni lähetti nämä kuvat minulle. Juhlimme 4-kymppisiäni, eli aikaa on noista ajoista kulunut paljon. Tällaisia bilekuvia ei minusta juurikaan ole. Nuorempana tuli juhlittua, mutta silloin ei ollut kännykkäkameroita. Eikä muutoinkaan kuvaaminen ollut lainkaan näissä mittasuhteissa mitä nykyään.

Alakuva on otettu silloisesta Tampereen kodistani.

Juhannus 5

 

22.6.2024

 Juhannuspäivänä minulle tuli ruokavieraita. Otsikkokuvassa savustan lohta jo 30 vuotta vanhassa savustuspöntössä, jonka ystäväni isä teki. Vielä vanhempi on vanha grilli, jonka päällä nykyisin savustuspönttöä "poltan".

Mustikka (Vaccinium myrtillus) 23.6.2024

Löysin juhannusaattona jo yhden kypsän mustikan. Tänään niitä oli jo enemmän🤗

Hurmekukkajääränaaras (Anastrangalia sanguinolenta) päivänkakkaralla (Leucanthemum vulgare) 23.6.2024

Virnaperhonen (Leptidea sinapis) 23.6.2024

Ojakellukka (Geum rivale) 23.6.2024

Ilmeisesti mäyrän (Meles meles) kolo 23.6.2024

Tämän kolon ohitse olen kulkenut monituisesti vuosien varrella. Nyt sitä oli kaivettu ja suurennettu. Kolo oli umpitunneli.

Juhannus 4

Auringon täplittämällä purolla

sädehtivät neidonkorentojen 

smagardit

keskikesän jalokivinä

Juhannusruusu (Rosa spinosissima 'Plena') 21.6.2024

Kesän ensimmäinen Brita-kakku 21.6.2024

Kaunista juhannusta kaikille🌺

Tässä blogissa julkaisemani runot olen kirjoittanut 2010–2012 välisenä aikana.

Ympäristöoppia 3

 

"Silta yli synkän virran" 20.6.2024

 Kun mieleni on kuormittunut, lähden maastoretkelle ja usein itselleni oudompaan ympäristöön. Mitä rankempaa, sen paremmin pää tyhjenee. Tänään menimme koirani kanssa eräälle järvelle ja erityisesti siitä laskevalle joelle. Ei kovin vaikeakulkuista maastoa kuitenkaan. Itse asiassa olimme vesiensuojeluyhdistyksemme valuma-alueen ihan ytimessä - latvavesistössä, mistä kaikki alkaa.

En ollut koskaan kulkenut jokea seuraten alajuoksulle päin. Olin kuullut, että joen alkuperäinen uoma oli tukittu ja soiden ojitus oli tehty samansuuntaisesti kuin joen uoma. Nousukalat eivät pääse nousemaan järveen esteen vuoksi.

Nimenomaan tällaisiin tapauksiin maanantaina 17.6.2024 hyväksytty EU:n ennallistamisasetus tulee puuttumaan, kun luontoa palautetaan ennalleen. Toivottavasti siis tähänkin.

Neidonkorentonaaras (Calopteryx virgo) "on virtaavien vesistöjen tyyppilajeja" 20.6.2024

Immenkorentonaaras (Calopteryx splendens) "on neidonkorennon sisarlaji ja nämä kaksi esiintyvätkin useimmiten samoilla paikoilla" 20.6.2024

Lähde: Korentowiki

Katajainen kansa 3

 

Järvinäkymä 18.6.2024

 Työntäyteistä on tämä aika ennen juhannusta, kun omat vaateet edellyttävät ikkunan- ja saunan pesua. Matot ovat jo suurimmaksi osaksi pestyt ja kuivat. 

Ikkunanpesu on oikeastaan se minun inhokkini, kun taas matonpesu  on suosikki. Pesin tänään muutaman ikkunan ja joudun edelleen käyttämään ksyleeniä - liuotinta saadakseni viime kesäisiä maalitahroja pois ikkunoista. Vaan nuo hyttyset (Culicidae) tekevät minut hulluksi! Ulkona ei voi oikein mitenkään olla. Osittain oma vika, kun en käytä mitään hyttysmyrkkyjä.

Kuvasta voivat tarkkasilmäiset lukijat huomata kuivuneen pikkupilarikatajan (Juniperus communis Sentinel). Istutimme vuosi sitten keväällä neljä pikkupilarikatajaa pihalle. Viime syksynä tullut aikainen talvi ja kylmä, vaativa kevät vaurioitti juuristoa. Talon etupuolella olevat katajat saattavat selviytyä, mutta nämä rannanpuoleiset taitavat olla mennyttä. Valitettavasti.

Samaa ongelmaa on ollut ihan luonnon katajissakin ja muissa havupuissa.

Landemia 3

Puolukan (Vaccinium vitis-idaea) runsasta kukintaa 7.6.2024

 Tänään tulee kaksi vuotta, kun olen asunut tässä kodissani. Ystäväni sanoi, että voin jo sanoa asuvani vanhassa hirsitalossa🤭

Oma tehtäväni täällä maalla alkaa kirkastua yhä enemmän luonnonsuojelun suuntaan leipätyöni lisäksi. Lähes joka päivä näin sulan maan aikaan teen jotakin luonnon hyväksi. Ja se tuntuu hyvältä ja oikealta.

Onneksi sain tällaisen 'mielenhäiriön' ja lähdin toteuttamaan rohkeasti suurta unelmaani🌲🏡🌳

Kesä 21

 

Maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata) nupullaan 17.6.2024

Aporophyla canescens kenties? pihlajalla (Sorbus) 17.6.2024

 Kuvassa olevan toukan näytti koirani minulle. Pysähtyi sitä haistelemaan, muuten olisin kävellyt ohitse. En löytänyt sille suomenkielistä nimeä. Koilaji, kuuluen Noctuidae -heimoon. 

Lähteet: 

iNaturalist

Wikipedia

Floora 3

13.6.2024

 Ensin bongasin valkoisen akileijan (Aquilegia) viime viikon työmatkapyöräilyn ohessa, eilen sitten tuon kuvassa näkyvän roosan värisen. 

Valkoinen akileija ja tässä tapauksessa maatiaisakileija (pienemmät kukat kuin esimerkiksi lehtoakileijassa tai jalostetuissa versioissa) on oleellinen, sillä alue mistä akileijan löysin sijaitsee lähellä isovanhempieni vanhaa maatilaa. 

Valkoinen akileija kasvoi minunkin vanhan mökkini pihassa, mutta rakentamisen aikaan sen menetin. Olin asiasta suruissani, sillä vastaavaa lajiketta en ollut nähnyt kenenkään kukkapenkissä.

Minullahan on ollut jo pitkään "harrastuksena" kerätä erilaisia akileijoja varsinkin vanhojen jo hävinneiden asumusten rippeiltä, ja taisin asiasta mainita blogissani Kompassi koilliseen.

Tänään kävimme ystäväni kanssa hakemassa molempia akileija lajikkeita mukaan. Tienpiennar, jossa akileijat kasvavat ovat n. 500 metrin päässä maatilasta ja olen varma, että varsinkin tuo valkoinen on levinnyt lintujen mukana. Roosan väristä en tunnista mummoltani, enkä muutenkaan.

Olen onnellinen, sillä valkoinen akileija on päässyt kotiin! Toivottavasti se hyväksyy uuden kasvupaikkansa. Jotain hyötyä siis työmatkapyöräilystä.

"Kasvisuvun nimi tulee latinan sanasta aquila, joka tarkoittaa kotkaa. Tämä viittaa kukkien kynsimäisiin kannuksiin." 

Lähde: Wikipedia

Ajatelmia

Olen löytänyt muutaman ajatelman elämästä ilman niitä etsimättä.

Vanamo (Linnaea borealis) 12.6.2024

Kirsi Piha 26.5.2024 HS Visiossa Luovuuden papitar: "Kuinka elää se elämä, jonka haluaa elää eikä vain se elämä, joka heitetään eteen."

John Lennon: "Life is what happening when you're busy making other plans". "Elämä on sitä mitä meille tapahtuu, kun teemme muita suunnitelmia".

Søren Kierkegaard: "Elämän voi ymmärtää vain taaksepäin, mutta sitä on elettävä eteenpäin".

Polttopuita 31

 

11.6.2024

 Tässä näkyvät uudet, hieman rouheemmat metriset halkaistut koivupöllit (25 m3). Pinot ovat 'vähän sinne päin', sillä ystäväni teki niitä helteessä, hyönteisinvaasiossa ja sateessa yksinään. Nämä olivat loput koivuista, jotka olivat vähän sieltä ja täältä. Ehkä tässä näkyy väsyminen koko kevään kestäneeseen polttopuu-urakkaan? Pääasia, että ovat nyt kuivumassa!

Metsään kannattaa mennä nyt, sillä siellä tuoksuu vielä hetken kuvissa näkyvät kasvit. Vanamokin (Linnaea borealis) aloittelee kukintaansa.

Oravanmarjakasvustoa (Maianthemum bifolium) 6.6.2024

Kielon (Convallaria majalis) kukinta alkaa olla jo ohitse 4.6.2024