Sienisatoa 4

 

Männynherkkutatti (Boletus pinophilus)

Tuhtihaarakas (Ramaria boreimaxima)

 Lähdimme tänään koirani kanssa tekemään pitkän lenkin. En ottanut mitään astiaa mukaani, en muovipussia enkä kiikareitakaan. Ihan vaan rentoa kävelyä. 

Hyvin pian löysin tuon komean männynherkkutatin. Hyvä tuntomerkki on nuo jalan "verkkosukat", verkkokuvio. Kotona, paljon myöhemmin huomasin, ettei se niin täydellinen ollutkaan. Joku matonen oli kaivertanut jalan lähes ontoksi. Onneksi lakki oli toukaton.

Nuo irlanninsetterit ovat hyvin omapäisiä. Tämä yksilö jo alle 1-vuoden ikäisenä näytti mistä se haluaa kulkea. Tänäänkin se osoitti erään toisen tien kuin olin suunnitellut. No menimme koirani osoittamaa tietä ja hyvä niin. Sillä kuulin lammelta, jonka ohitse tie kulki, kaakkurin (Gavia stellata) äänen. No minullahan ei ollut kiikareita mukana ja paljain silmin en olisi lintua erottanut sorsasta. Tällä lammella on aikoinaan pesinyt kaakkuri, mutten ole koskaan ennen tavannut sitä täältä. Erinomainen koirani, jatka vain emäntäsi 'ohjaamista' jatkossakin 🥰

Kaakkurin kanssa samoilta paikoilta löytyi kolme tuhtihaarakasta. Isoja, varmasti ainakin kilon kokoisia palleroita. Asiaan tutustuttuani ne ovatkin syötäviä sieniä. No, metsään ne jäivät.

Paranvoi, limakko eli plasmodio (Myxogastria)

Paranvoi ei olekaan sieni vaan amebojen kehityslinjaan kuuluvia aitotumallisia eliöitä. Ihan uusi asia minulle. Paranvoit siis liikkuvat ja liittyvät suomalaisiin uskomuksiinkin.

Tiemaljakas (Melastiza chateri)

Tiemaljakkaita oli runsaasti muutaman vuoden ikäisen metsäautotien pinnassa.

Punakääpä (Pycnoporus cinnabarinus)

Punakääpäkuvassa näkyvät valkoiset käävät ovat samaa kääpää, mutta vanhoja yksilöitä "vanhemmiten lähes valkeaksi haalistuvat, kalju." Yleinen hakkuuaukeiden maapuissa ja -oksissa. (Ryman S. Holmåsen, I. 1987; 167).

Lähdimme vielä uudestaan ystäväni ja koirani kanssa autolla katsomaan kaakkuria, tuhtihaarakasta ja muutamaa kantarellia (Cantharellus cibarius). Tällä kertaa oli kiikarit, sieniveitsi ja ämpäri mukana. Aikuinen kaakkuri oli vieläkin paikoillaan. Tuhtihaarakkaat saivat edelleen jäädä metsään mahdollisesti muidenkin luonnossaliikkujien ihmeteltäviksi.

Lähteet: 

luontoportti.fi

Ryan, S. Holmåsen, I. (1987). Suomen ja Pohjolan sienet. 718 s.

wikipedia.com

Suomen luonnon päivä

 

 Tein tänään 18 kilometrin pyörälenkin osaksi kunnioittaen Suomen luonnon päivää. Matkan varrella näin mm. amiraaliperhosia (Vanessa atalanta), pyypoikueita (Tetrastes bonasia), mehiläishaukan (Pernis apivorus) ja kalasääskiä (Pandion haliaetus).

Koirani löysi tänään pihastani mäntykiitäjän (Sphinx pinastri) täysikasvuisen toukan. Ihmettelin mitä se kaapi soraa ja menin katsomaan. Ensin en edes erottanut mistä oli kyse. Niin hyvin toukka maastoutui soran sekaan. Kuvaa varten nostin sen kukkasille.

Olin näyttänyt koiralleni aikaisemmin matarakiitäjän (Hyles gallii) toukan ja siksi se varmaan halusi tutustua mäntykiitäjän toukkaankin lähemmin.

Ruokaa luonnosta

 

Panoraamakuva

 Tein tänään tattirisottoa ja kuvan sisällön epämääräisyydestä huolimatta, se maistui hyvältä. Olen käynyt tällä viikolla sienestyksen ohella keräämässä myös vadelmia. Niitä olen saanut tälle kesälle varmaankin 20 litraa.

Tein jo toistamiseen vadelmapiirakkaa. Tässä näkyvässä kuvassa käytin kuorrutteena kinuskikreemiä, siitä tuo tumma väri.

Tattirisotto (Boletaceae)

Vadelmapiirakka (Rubus idaeus)

Sienisatoa 3

  Olen käynyt tällä viikolla lähes joka päivä sienessä. Kantarelleja (Cantharellus cibarius) löytyy lähes joka paikasta. Tänä kesänä olen löytänyt kaksi uutta kantarellipaikkaa. Myös tatteja (Boletaceae) on löytynyt mukavasti.

Mustavahakkaan (Hygrophorus camarophyllus) kanssa 'painin' lähes joka kesä. Löydän suurehkoja yksilöitä, mutten ole 100% varma onko oikea laji kyseessä. Lähdeaineistossakaan ei ole isoista yksilöistä kuvaa. Onneksi matkijatkaan eivät ole myrkyllisiä.

Männynpunikkitatti (Leccinum vulpinum) ja sen 'poikanen'

Mustavahakasepäily

Kantarelli

Yhdistysasiaa

 

 Kirjoitin blogissani Kompassi koilliseen 9.10.2022 järviyhdistyksen perustamisesta. Kokoonnuimme juhannusviikolla yhdistyksen perustamiskokoukseen ja teimme Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) ilmoituksen. 

Tänään pidimme ensimmäisen hallituksen kokouksen rekisteröityneenä yhdistyksenä. 

Viisi vuotta sitten aloitimme erään luonnonsuojeluprojektin ja nyt perustettu yhdistys jatkaa osittain samaa työtä. Nyt tämä toiminta on jo paljon virallisempaa ja yhdistyslain 26.5.1989/503 mukaista.

Toivomme tietysti paljon varsinaisia ja kannatusjäseniä.

Fauna 12

 

Ketoluteita (Lygus pratensis) puna-apilan (Trifolium pratense) lehdellä 21.8.2023 

Vadelmavillaselän (Thyatira batis) toukka vadelman (Rubus idaeus) lehdellä 21.8.2023

Kivitatti, männynherkkutatti (Boletus pinophilus) 22.8.2023

Kävin tänään sienessä. Löysin paljon kantarelleja (Cantharellus cibarius),  muutaman rouskun (Lactarius) ja yhden täydellisen toukattoman kivitatin. Muut sienet annoin ex-naapurilleni, mutta tatin jätin sienirisottoa varten. 

Metsässä kulkijaa kiusaavat nyt hyttyset (Culicidae), mäkärät (Simuliidae) ja hirvikärpäset (Lipoptena cervi). Huomenna sitten uudelle sieniretkelle taisteluasenteella🦟

Maalari maalasi taloa 👩‍🎨13

 

 Saimme tänään maalausurakan valmiiksi. Jotain pientä jää vielä maalattavaksi tulevalle viikolle. Odotellessa vuoroani henkilönostimeen istuskelin laiturilla ja sain parista aitosudenkorennosta (Anisoptera) kuvia.

Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) räpisteli laiturin alla, mistä sen pelastin viimein veden varasta. Sen kuivatellessa itseään, sain sitä hyvin kuvattua. Sen siivet ja oikeanpuoleinen etujalka olivat ottaneet osumaa. Vaan hienosti se lähti lentämään.

Tummasyyskorento (Sympetrum danac) laskeutui laiturille ja antoi yllättävän hyvin minun lähestyä sitä. Molemmat lajit ovat hyvin yleisiä ja viihtyvät kaikenlaisissa seisovissa ja hitaasti virtaavissa vesistöissä.

Lähde: sudenkorento.fi

Ruskoukonkorento naaras

Ruskoukonkorento

Ruskoukonkorento 

Tummasyyskorento koiras

Maalari maalasi taloa 👩‍🎨12

 Tänään saimme maalattua värillä koko talon lukuunottamatta laipioita. Ne saavat jäädä ensi kesään. Aika ei vain riitä.

Nyt talossa erottuvat eri värisävyt. Yläosat ja nurkkien vuorilaudat on vielä huomenna maalattava toiseen kertaan.

Valokuvaaja I.P.

Uskaltauduin minäkin nosturin kyytiin. Valokuvaaja I.P.

Kesän viimeinen mansikkainen Britakakku

Maalari maalasi taloa 👩‍🎨11

 Tänään, tai oikeastaan jo eilen meillä alkoi maalaustalkoot, kun saimme henkilönostimen pihaan. Tänään oli vuorossa pohjustusmaalaus niiltä osin, mikä jäi maalaamatta ystävältäni ja minulta tässä aikaisemmin. Vähän maalasin väriäkin.

Ainakin säät suosivat, jos vain maalarit kykenevät tekemään pitkää päivää.

Näkymä henkilönostimen huipulta. Valokuvaaja I.P.

Terassin katon pohjustusta

Fauna 11

 

Horsmakiitäjätoukan (Deilephila elpenor) "passikuva". Toukalla on punkki (Acari) 'kuonossaan' 14.8.2023
 

Mäntykiitäjän (Sphinx pinastri) toukka 16.8.2023

 Nyt taitaa olla hyvä aika etsiä ja löytää näitä kiitäjien toukkia. Ainakin hormalta (Epilobium) löytää paria eri lajia; horsma- ja matarakiitäjää🐛

Matarakiitäjän (Hyles gallii) keskenkasvuinen toukka 17.8.2023

   

Jalkapuoli 11

 Kävin tänään mm. ortopedin kontrollissa. Aikaisemmissa postauksissani tästä aiheesta koin ettei jalkateräni ole vielä luutunut. Ja niinhän se ainakin puoliksi oli totta. Luudutetussa tai deesatussa nivelessä on kallustakin eli uudisluuta, mutta myös näkyvissä olevaa luutumatonta (non-union) aluetta. Sairauslomani siis jatkuu.

Taysin pääovi

Sivukuva oikeasta jalkaterästäni 16.8.2023

Rtg-kuvassa näkyy vasemman puoleisessa ruuvissa korkkaamista (pito huonontunut). Ortopedi sanoi, ettei tuo levy sopinut anatomiaani täysin ja siksi se näyttää tuolta. Nilkan telaluussa näkyy kaksi pyöreää pistettä. Ne ovat viime syyskuussa (kts. blogi Kompassi koilliseen 13.9.2022) leikatun peroneus brevis (lyhyt pohjeluulihas) splitin korjausankkurit.

Nilkan vammoihin liittyvät keskeisesti myös peroneus-jänteet, jotka sijaitsevat nilkan ulkoreunalla kehräsluun takana ja alapuolella. Ne voivat vaurioitua nilkan vääntövamman yhteydessä ja tällöin ulkokehräsluun takana tuntuu usein kipua ja turvotusta. Peroneus-jänteet voivat vaurioitua eri tavoin. Tavallisin vamma on jänteeseen tullut pitkittäinen repeämä (peroneus split), mutta peroneus-jänne voi mennä myös kokonaan poikki tai se voi mennä pois paikoiltaan (luksaatio). Nämä vammat vaativat erityisesti urheilijoilla mutta usein myös kuntoliikuntaa harrastavilla leikkaushoitoa.

Lähde: https://www.lasselempainen.fi/nilkkavammat/

Kesäpäivä Tampereella 2

 

Näkymää Tammerkosken länsirannalta päin

Pieni tauko maalaiselämästä. 

Kävin hierojalla. Kuinka paljon onkaan vaikutusta oikean jalan muuttuneesta käytöstä, hermovauriosta ja kivusta. Kun en uskalla, osaa ja muista kuormittaa oikealla tavalla jalkaterääni, vaikuttaa se koko kehon symmetriaan, kuormitukseen ja lihastasapainoon.

Näin ihan keskustassa taas varpushaukan (Accipiter nisus). Se taitaa olla Suomen yleisin haukka ja pärjää mainiosti kaupungissakin.

Vaikka olen kohta puoliin asunut maalla lähes kolme vuotta, niin tullessani Tampereelle en koe olleeni poissa ollenkaan. On helppoa sujahtaa ihmisvilinään eikä kaupungin melu, äänet korostu liiaksi. 

Analysoin tuntemuksia ja päättelin, että resilienssini on lisääntynyt tänä aikana maalla asuessani enkä ole niin kireä tai jännittynyt, stressaantunut enää kuin ennen asuessani täällä ja käydessäni vain mökillä. 

Nyt ovat panokset vaihtuneet. Otan tämän nyt lomailuna käydessäni kaupungissa.

Fauna 10

 Suunnistin tänään mehiläishaukan (Pernis apivorus) pesintää katsomaan. Rengastaja (kts. postaus 3.8.2023) sanoi, että haukan poikaset alkavat harjoitella lentämistä rengastamisesta noin viikon kuluttua. Pesässä näin yhden koukkunokan, mikä siirtyi kuusen oksalle istumaan. Kylläpä oli uljasta katsottavaa. Ei enää untuvukko, vaan jo aikuisen haukan sulkapeite. Ylväs kaveri. Emo huuteli lähistöllä. Nämä ovat niitä elämän tähtihetkiä.

Kanahaukan (Accipiter gentilis) muna 13.8.2023

Haalistunut sitruunamittari (Cidaria fulvata) 13.8.2023

Mehiläishaukan pesäpuun alta löydetty vahakenno. Tänä kesänä poikaset ovat saaneet enimmäkseen muuta ruokaa kuin hyönteisiä 

Kesä 12

 

Haalistunut keisarinviitta (Argynnis paphia)

Taas yksi kiireinen kesälauantai on eletty. 

Kävin tänään tervehtimässä hevosystäviäni pitkän tauon jälkeen. En halunnut sotkea erikoiskenkääni kuraisilla pelloilla. Samalla reissulla kävin keräämässä vadelmia (Rubus idaeus). Niitä olen saanut reilusti. Nyt on kerättynä noin 13 litraa. Koirani oli reissussa mukana.

Iltapäivällä maalasin taloa, lenkitin koiraani, tein kotitöitä, leivoin pari piirakkaa, lämmitin saunan ja pesin pyykkiä.

Kantarellipiiras

Vadelmapiiras 

Kantarelleja (Cantharellus cibarius) kävin ex-naapurini kanssa keräämässä viime keskiviikkona. Saimme yhteensä varmaankin 5 litraa, niiden lisäksi tatteja (Boletaceae) ja haaparouskuja (Lactarius trivialus). 

Tällaista työleiriä tämä on ollut jo viisi viikkoa!

Fauna 9

 

Uskallappas!

 Olen kuin huomaamatta tänä kesänä alkanut etsiä perhosten toukkia ja koteoita lehtipuista, ruohikosta, kanervikosta yms. Tänäänkin lähdin koirani kanssa lenkille ilman kännykkää ja löysin nämä kaksi horsmakiitäjän (Deilephila elpenor) täysikasvuista toukkaa horsmalta (Epilobium). Palasin takaisin kännykän kanssa eikä toukat olleet ehtineet häipyä paikalta.

Aikaisemmin tänä kesänä näin mäntykiitäjän (Sphinx pinastri) männyn (Pinus sylvestris) rungolla. Silloinkaan minulla ei ollut kännykkää mukana. Harmitti, mutta niinhän siinä yleensä käy. Parhaat havainnot saat ilman kameraa tai kiikaria.