Kesä 60

 

Kantarelli (Cantharellus cibarius) 9.7.2026

 Satokausi on parhaimmillaan mustikasta (Vaccinium myrtillus), hillasta (Rubus chamaemorus), ahomansikasta (Fragaria vesca), kantarellista ja tateista (Boletaceae). Pitää tehdä valintoja, sillä vapaa-aika on rajallinen, kun töissäkin on käytävä.

Eilen valitsin sienestyksen (ja ohessa vähän marjastustakin). Löysin sormenpään kokoisia kantarelleja, joskin otsikkokuvan yksilö oli koko saaliin suurin. Sain litran verran kantarelleja ja yhden hyvänkokoisen männynpunikkitatin (Leccinum vulpinum). Kantarellit ovat mehevimmillään juuri pienikokoisina. Paistoin ne pannulla sipulin ja voin kera.

Samalla reissulla näin pyypoikueen (Tetrastes bonasia). Yksi poikasista lensi eteemme polulle. Ajattelin ottaa siitä kuvan, kun se oli niin hyvin maastoutuva aluskasvillisuuteen. Näissä tilanteissa, varsinkin kuvatessa luonnonvaraista eläintä, on minun laitettava koirat puuhun kiinni kuvauksen ajaksi, sillä ensinnäkin ne saattavat pelottaa nopeilla liikkeillään eläimen karkuun ja toiseksi tarkan kuvan saamiseksi pitää välttyä kaikenlaiselta tärinältä, joita koiria kiinnipitäessä tulee. Lisäksi ne monta kertaa tulevat ihmettelemään mitä olen kuvaamassa, joten joko niiden kirsu on kuvassa tai ne näkyvät kuvan taustalla.

Saatuani koirat puuhun kiinni, oli pyynpoikanen sillä välin jo lennähtänyt jonnekin muualle. Ehkä näin oli parempi.