 |
| 12.12.2024 |
Minulla oli taaperoikäisenä hoitotäti, joka tuli joka aamu meille äitini lähtiessä töihin. Tämä oli siis 1960-luvulla. Kaikki varmaankin meni meillä kahdestaan ihan hyvin, mutta sitten äitini ja ystäväni äiti sopivat jotakin odottamatonta.
Ystäväni äiti joutui menemään hammaslääkäriin, ja toi ystäväni (samanikäinen tyttö kuin minäkin) hoitoon meille tämän hoitotädin hoidettavaksi siksi aikaa. Se olikin liikaa!
Muistan sen pahanolon tunteen, ihmettelyn ja kummastelun, miksi hoitotäti kuritti ystävääni turhasta. Jouduin istumaan yksinäni olohuoneessa, kun hoitotäti huusi ja pahoinpiteli keittiössä suljetun oven takana ystävääni. Muistan itkeneeni, niin kuin teki ystävänikin.
Asuimme kerrostalossa, kun ystäväni äiti tuli hakemaan lastaan, tönäisi hoitotäti hänet portaat alas haukkuen tätä huoraksi! Siinä vaiheessa tietysti kaikki alkoi paljastua. En muista miten asiat siitä etenivät, mutta hoitotäti ei koskaan enää tullut minua hoitamaan.
Myöhemmin kuulin, miten hoitotäti oli halunnut omia minut. Jos hän vei minua hiekkalaatikolle leikkimään ja sinne tuli muita äitejä lapsiensa kanssa, vei hoitotäti minut heti pois. Minua tai huomiotani ei saanut jakaa, kuten kävi hammaslääkärikäynnin aikana.
Vielä vuosia myöhemmin, jos ystäväni äiti sattui näkemään Tampereen keskustassa hoitotädin, hän alkoi huutaa ja sättiä tätä kovaäänisesti jatkaen siitä mihin viime kerralla jäi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti