Hajamietteitä 4

 

Umpeenkasvaneella polulla kantarellijono 17.8.2024

 En ole koko kesänä maininnut mitään kuikan (Gavia arctica) poikasesta. Se on nyt kahden kuukauden ikäinen. Tänään se harjoitteli erilaisia kuikan ääniä. Se on myös harjoitellut lentoonlähtöjä.

Kuluneella viikolla se oli aivan rannassani. Se yritti muuttua litteäksi kelluen veden pinnalla. Lähestyessäni sitä yrittäen kuvata sen piilottelua, se sukelsi.

Kesän hyttysinvaasion vuoksi olen pystynyt vasta pari viikkoa oleilemaan terassilla tai ruokailemaan ulkona. Vaan, nyt on se on niin nautinnollista, kun on tyyntä ja aurinko hellii puiden lehvästön takaa.

Yritin kuvata parina yönä revontulia ja yötaivasta. Kännykällä otettuna ne eivät ole yhtä upeita, mitä eri medioissa on ollut nähtävissä. 

Tuona yönä kuikat eri järviltä pitivät pitkiä monologejaan. Kun yksi lopetti, toinen aloitti. Niillä tuntui olevan paljon asiaa. Hiljaisessa yössä niiden äänet kuuluvat kauaksi. Yöllisissä äänissä, pimeässä kuunneltuna se on mystistä, taianomaista.

14.8.2024 klo 00:45

Revontuli 14.8.2024 klo 00:52