Rantahämähäkki eli raitarantuli (Dolomedes fimbriatus) lämmittelee auringossa laiturilla 30.8.2024 |
Ukkosrintama 30.8.2024 klo 20.51. |
Yritys kuvata salamaa jäi tällaiseksi 30.8.2024 klo 20.54 |
Rantahämähäkki eli raitarantuli (Dolomedes fimbriatus) lämmittelee auringossa laiturilla 30.8.2024 |
Ukkosrintama 30.8.2024 klo 20.51. |
Yritys kuvata salamaa jäi tällaiseksi 30.8.2024 klo 20.54 |
Härkälude (Pentatoma rufipes) laiturilla 29.8.2024 |
Pitkää suoraa, usean kilometrin matkalla, pyörälenkillä 29.8.2024 |
Peltokimalainen (Bombus pascuorum) lehtoakileijassa (Aquilegia vulgaris) 14.8.2024 |
Liikuntasuuntaukseni on itsestäni ulospäin ja kivun hoidossa olisi tärkeää tunnistaa kehosta nousevia tunteita ja viestejä. Olen kaikella tekemiselläni sivuuttanut itseni kuuntelemisen. Vaan niin se on ollut aina. Olen hakenut fyysisen suorittamisen kautta rajojani sen sijaan että olisin pysähtynyt.
Pystyisin omahoidolla vaikuttamaan ettei kivut leviäisi ympäri kehoani. Aloittamani uusi neuropaattisen kivun lääke ei sopinut minulle, vaan lisäsi kipujani varsinkin yläraajoissa, joten lopetin sen alle kahden viikon käytön jälkeen.
Sain kivun hoitoon TENS -laitteen (Transcutaneous Electrical Nerve Stimulation) eli transkutaaninen sähköinen hermostimulaatio. Lisäksi pidän kipupäiväkirjaa.
Kantarellisaalis (Cantharellus cibarius) 27.8.2024 |
Tilasin häneltä sämpylöitä, kun meillä on järviensuojeluyhdistyksen jäsenilta syyskuussa ja tarjoamme kahvit/sämpylät/pullat tilaisuudessa.
Tälle kesälle olen saanut jo 25 litraa kantarelleja, ja metsissä niitä on vielä vaikka kuinka paljon.
Jänöyökkösen (Acronicta leporina) toukka terassin lattialla 24.8.2024 |
Aitoristihämähäkin eli aitoristikin (Araneus diadematus) pesä 27.8.2024 |
Tampereen Ratinan stadion 25.8.2024 |
Samalla reissulla tapasin paria ystävää ja olihan tämä ainut 'kesälomareissuni'. Eipähän ollut mitään mahtipontista ja suurreellista, mutta sitähän elämäni on aina ollutkin; vähäeleistä ja vaatimatonta.
25.8.2024 |
Olin joskus nähnyt mehiläishaukan (Pernis apivorus) nousevan maasta yhden metsän reunasta. Suuntasin tämän aamun retken sinne päin. Heti autosta noustessa näin varpushaukan (Accipiter nisus) lentävän aukean yllä ja ajattelin olisiko tämä enne.
Olin kauan kauan sitten käynyt kerran aikaisemmin samassa paikassa, koska läheisen, jo aution talon kaivo sijaitsi siellä. Nyt löysin lähteen ja upean kuusivaltaisen sekametsän. Vanhimmat puut varmastikin 100 vuotiaita. Paikka oli eräänlainen laakea, kostea kanjoni. Vajoaman leveys noin 50 metriä.
Sitten näin sen! Mehiläishaukka lensi piilotellen puiden takana. Ei voinut erehtyä, sen verran olen sen käyttäytymistä mennä vuosina seurannut. Kiersin pitkään etsien pesäpuuta, mutten löytänyt.
Eräällä hakkuuaukolla kuului nuolihaukan (Falco subbuteo) ääntä ja samassa paikkaa myöhemmin näin hiirihaukan (Buteo buteo) muutolla 'naukumassa'.
Eilinen toiveeni siis toteutui.
Koirani osallistui tänäänkin ahkerasti pesäpuun etsintään 25.8.2024 |
Olen viime päivinä etsinyt mehiläishaukan (Pernis apivorus) pesää epätoivoisesti vähän niin kuin ajamalla käärmettä pyssyyn. Sillä sen läsnäolon aikaikkuna alkaa sulkeutumaan, kun muutto on alkanut jo elokuun alkupäivinä. Toki sen pesän voi löytää vaikkapa talvellakin, mutta olisi kiva nähdä itse lintu tai edes kuulla se.
Keväällä totesin, kun tuttu mehiläishaukan pesämetsä oli hakattu (kts. postaus 19.5.2024). Siinä oli käynyt samankaltainen vahinko kuin nyt Suomussalmen Hukkajoen jokihelmisimpukan eli raakun (Margaritifera margaritifera) kohdalla: prosessi petti. Tietysti jokihelmisimpukkakatastrofi on valtava verrattuna yhteen mehiläishaukan pesään. Pesätiedot eivät siirtyneet uudelle metsänomistajalle ja hän laittoi metsän niin sanotusti lihoiksi!
Korkealla 23.8.2024 |
Lemon curd -piirakka 24.8.2024 |
Kirjoitin blogissani Kompassi koilliseen taloni rakentamisesta. Siellä postauksissa 5.4.2022 ja 26.4.2022 mainitsin hirsitalon painumisesta ja kiristysruuveista kuvien kera. Ideahan on siinä, että kosteuden hävitessä hirret "menettävät tilavuuttaan" ja laskeutuvat siten painovoiman vaikutuksesta alaspäin.
Hirsien painuminen 23.8.2024 |
Pihlaja (Sorbus) 20.8.2024 |
Naapurini kertoivat nähneensä kahdesti mehiläishaukan (Pernis apivorus) tässä viime aikoina. Kerran lentämässä äännellen tässä meidän yllä ja toisen kerran siellä, mistä olen niiden pesintää etsinytkin. Ongelmana vain on pesinnän etsinnässä laajat kuusimetsäalueet vaikeakulkuisessa maastossa.
Kasvislasagnessa mm. kesäkurpitsaa, härkäpapua ja aurajuustoa 20.8.2024 |
Mäyrän (Meles meles) onkaloa tutkimassa 20.8.2024 |
Löysin vanhalta pellolta hirvien (Alces alces) makuuksia. Sieltä tarttui matkaan muutama hirvikärpänenkin (Lipoptena cervi). Koko retken loputtua niitä oli kymmenittäin minussa!
Hirven makuupaikka 20.8.2024 |
Samassa rinteessä jossa mäyrän onkalokin on, löytyi minulle uusi kantarellipaikka (Cantharellus cibarius). Koirani osaa olla tallomatta niitä!
20.8.2024 |
20.8.2024 |
20.8.2024 |
Keitele 11.8.2024 |
Silloin 2022 kun kipuoireeni alkoivat, tein itsestäni CRPS -diagnoosin ja keskustellen ortopedin kanssa asiasta hän laittoi minusta lähetteen kipupoliklinikalle Sairaala Novaan. No, lähete käännettiin fysiatrian poliklinikalle ja siellä käydessäni erikoislääkäri viittasi kintaalla CRPS -diagnoosille, vaikka kaikki oireet olivat jo olemassa; raajan hikoilu, punoitus, allodynia (tila, jossa normaalisti kivuttomat ärsykkeet aiheuttavat kipua), lämpötilaero toiseen raajaan kipujen lisäksi.
Jos diagnoosi oli tehty tuolloin, olisin voinut saada lääkitystä, mitä CRPS:ään voidaan antaa alkuvaiheessa. Nyt 21 kuukautta myöhemmin on liian myöhäistä. Myös kiputyöryhmän tukea olisin saanut oikea-aikaisesti. Osa CRPS -potilaista paranee, osa jopa kuolee.
Lähde: Duodicim Terveyskirjasto
Umpeenkasvaneella polulla kantarellijono 17.8.2024 |
Kuluneella viikolla se oli aivan rannassani. Se yritti muuttua litteäksi kelluen veden pinnalla. Lähestyessäni sitä yrittäen kuvata sen piilottelua, se sukelsi.
Kesän hyttysinvaasion vuoksi olen pystynyt vasta pari viikkoa oleilemaan terassilla tai ruokailemaan ulkona. Vaan, nyt on se on niin nautinnollista, kun on tyyntä ja aurinko hellii puiden lehvästön takaa.
Yritin kuvata parina yönä revontulia ja yötaivasta. Kännykällä otettuna ne eivät ole yhtä upeita, mitä eri medioissa on ollut nähtävissä.
Tuona yönä kuikat eri järviltä pitivät pitkiä monologejaan. Kun yksi lopetti, toinen aloitti. Niillä tuntui olevan paljon asiaa. Hiljaisessa yössä niiden äänet kuuluvat kauaksi. Yöllisissä äänissä, pimeässä kuunneltuna se on mystistä, taianomaista.
14.8.2024 klo 00:45 |
Revontuli 14.8.2024 klo 00:52 |
Niitetty kesantopelto 14.8.2024 |
Punaisella merkitty ruisrääkän (Crex crex) soidinkehä |
Keitele 15.8.2024 |
Laskiskelin kansalaisen karttapaikan mukaan, että matkan pituus olisi vajaa 70 km. Kolmasosa kiertoreitistä oli minulle ihan uutta ja vaikken harhautunut kertaakaan reitiltä matkasta tuli pidempi.
Reitti kulki kahden kirkonkylän ja kahden kaupungin lävitse. Minulle uudella reitinosuudella oli soratietä ainakin 15 km. Pyöräni on ihan peruspyörä: 24 vaihteinen Cresent hybridi, toimii vain lihas- ja painovoimalla. Soratie ei ole renkaiden kapeuden vuoksi mikään paras alusta. Ja kyllähän sitä polkiessa tuli vähän väliä tunne siitä etteikö tämä koskaan lopu! Kotona totesin, että olin ihan pölyn peitossa. Hikinen iho ja ohikulkeneet auton pölyttivät minut kauttaaltaan. Jopa varpaiden välit oli hiekkaiset umpikengissä. Voi vain miettiä kuin paljon keuhkoissani on kaikenlaisia hiukkasia.
Pidin kolme lyhyttä juomataukoa. Evääksi oli kaksi proteiinipatukkaa, urheilujuomaa ja vichyä. Niillä pärjäsin oikein hyvin.
Tämä oli elämäni pisin lihasvoimalla tehty yhtämittainen liikuntasuoritus. Tavoitteestani tuhannesta kilometristä pyörällä puuttuu enää 180 km 🚲🏆
Työterveyslääkärini laittoi minusta lähetteen Sairaala Novan fysiatrian poliklinikalle oikean jalkani kivun vuoksi. Kävin tänään vastaanotolla.
Kävin samassa paikassa vajaa kaksi vuotta sitten saman asian vuoksi. Silloinen kohtelu ei ollut kipupotilaan kohtaamista, mutta nyt se oli.
Minulla on CRPS II -oirekuvaa, vaikka oireet eivät täytä kaikkia CRPS II -kriteerejä. CRPS (Complex Regional Pain Syndrome) eli monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä. Minulla on ENMG:ssä (hermoratatutkimuksessa) todettu useamman hermon vaurio, mutta niistä poiketen minulla esiintyy myös lämpötila- ja värieroa. Jalkateräni lämpötila on yli 2° C alempi toiseen verrattuna ja se muuttuu staattisessa kuormituksessa punaisemmaksi. Lisäksi oikean jalan varpaiden kynnet kasvavat nopeammin kuin vasemman. Viime kuukausien aikana minulle on ilmennyt myös kipuja vasemmassa eli 'terveessä' jalkaterässä peilikuvamaisesti.
Minulle vaihdetaan neuropaattinen kipulääkitys, ja siitä on soittokontrolli. Pääsen tapaamaan kipuun erikoistunutta fysioterapeuttia.
Vihdoinkin minua kuunnellaan ja otetaan tosissaan! Olen ollut kovin yksin tämän vaivani kanssa. Välillä olen luullut kuvittelevani oireita.
Maisemakuva 8.8.2024 (panoraamakuva) |
"Puskasukellus" 10.8.2024 |
Tien päässä lähellä lampea huomioni kiinnittyi laulujoutsenen (Cygnys cygnus) pariin isoon valkoiseen siipisulkaan. Lammen rantaan päästyäni näin kiikareillani selityksen. Vastarannalla näkyi valkoisia sulkia enemmänkin. Joutsen oli joutunut pedon saaliiksi.
Suomessa on tavallista, että sulkasato alkaa pesimäkierron päätyttyä (postnuptiaalinen) keski- ja loppukesällä. Sulkasadon aikana lintujen liikkuminen vähenee. "Enemmistöllä varpuslinnuista sulkasato on siipien osalta ohi 50-60 päivässä, nopeimmilla 35-40 päivässä, hitaammilla 80-100 päivässä." [...] "mitä useampia sulkia lintu kasvattaa samaan aikaan sitä huonommin se lentää ja sitä piilottelevammin se käyttäytyy." Esa Lehikoinen 22.7.2014.
Kerran aikaisemminkin olen törmännyt samaan ilmiöön vuosia sitten. Joutsen oli ollut heinäkuussa suolammen rannassa ilmeisesti nukkumassa, kun ilves (Lynx lynx) tai susi (Canis lupus) oli saanut sen saaliikseen.
Yhtään kaakkurin poikasta en taaskaan nähnyt. Huono vuosi kuikkalinnuille (kuikka ja kaakkuri) kaiken kaikkiaan.
Lähteet:
esalehi-lintutietoa.blogspot.com
Wikipedia
Aamusumua 7.8.2024 klo 05:14 |
Kesälomasuunnitelmia on vähänlaisesti. Ehkä jotakin kotimaan matkailua... Toivottavasti koirani tassu paranisi hyvin, saisin hyviä luontohavaintoja ja etäisyyttä työasioista.
Hortensia (Hydrangea) 5.8.2024 |
Oikea etutassu 7.8.2024 |
Koirani rauhoitettiin kuvausta varten 7.8.2024. Kuva eläinklinikalta. |
Pihlaja (Sorbus) 6.8.2024 |
Herätessäni en muistanut koko unta. Lähdin koirani kanssa eräälle vuorelle, josta löysin alkukesästä mahdollisen haukanpesän. Keräilin pääasiassa villivadelmia (Rubus idaeus). Olin pitkään ihan paikoillani ja välillä tähyilin yllä olevassa kuvassa olevan hakkuuaukon taivaalle, jos vaikka haukkoja (Accipitridae) näkyisi lennossa. Näin elokuussa niitä voi aurinkoisina päivinä nähdä jo muutollakin.
Siirryin sitten tarkistamaan viimeistä kertaa tälle vuodelle sitä haukanpesää, josta olen kirjoittanutkin useaan otteeseen. Koirani alkoi käyttäytyä oudosti, sille ennennäkemättömällä tavalla. Silloin mieleeni tuli viime yönä näkemäni karhu-uni. Koira käveli hyvin varovasti haistellen koko ajan maata. Näin kuinka sillä päässä raksutti. Pohdin, jos täällä nyt näen karhun, on minulla auto yli kahden kilometrin etäisyydellä, vaikeakulkuista maastoa ja ihmisasutuksiin matkaa. Jatkoin kuitenkin etenemistäni, sillä niinhän sanotaan, että harvoin sitä ihminen 🐻 havaitsee, vaikka läheltä ohi kävelee. Enkä nähnytkään.
Vaan sen tiedän, että koirani käyttäytyminen on niin erikoista, että siellä oli kulkenut joku suurpeto. Eikä haukanpesälläkään ollut ketään. Siitä iso huti.
Vaan vielä on pari viikkoa aikaa etsiä mehiläishaukan (Pernis apivorus) pesintää tälle kesälle. Ja kohta alkaa kesälomakin🧚♀️
Kääntöpaikka 4.8.2024 |
Tämä on kesän pisin lenkkini. Pyöräily sujui hyvin ja lenkin jälkeen olin selvästi hyvävoimaisempi kuin edellisellä kerran.
Tällä kertaa ei juurikaan ollut lintuhavaintoja, mutta kuolleita päästäisiä (Soricidae) oli tiellä ainakin neljä kappaletta.
Britakakku mansikoista, vadelmista ja mustikoista 3.8.2024 |
Kantarellipiirakka 3.8.2024 |
1.8.2024 |
Tänään oli infotilaisuus ELY:n kunnostamasta joesta. Yllätykseni siellä oli yli 20 henkilöä. Tilaisuuden jälkeen eräs mies tuli luokseni. Hän kysyi olenko [...]? Kerroin olevani. Hän kertoi tunteneensa minun isovanhempani, äitini ja enoni. Hänen isänsä ja minun isoisäni (hän mainitsi nämä henkilöt, lisäksi isoäitini ja äitini) tulivat samasta Karjalan kylästä Räisälästä. Kerroin muistikuvani hänen isästään ja Volvostaan vuodelta 1970. Kävin äitini kanssa kerran heidän mökillään, josta minun kuvani on tämän blogin profiilissa.
Koirani on kuumissaan sieniretkellä 1.8.2024 |