Syksy 11

 

16.11.2023

 Lupasin koiralleni taannoin, että kun saamme polttopuu-urakan tehtyä, teen sen kanssa pitkiä lenkkejä. Kuukauden päivät koirani sai riittämiin melko samanlaisia lenkkejä metsätöiden vuoksi. Minulla kun on ollut koirieni kanssa tapana, että vaihtelen päivittäin lenkkien kestoa ja suuntaa. Se piristää mieltä ja laajentaa luonnon havainnointialaa.

Eilen teimme 10 kilometrin kävelylenkin ja sen kyllä huomasin 'jalkapuoli' jalassani vielä tänäänkin. Tuntui kuin jalkateräni olisi kuivunut käppyräksi kengässäni niin kuin muumioilla tapahtuu. Nämä minun tuntemukset ja niistä syntyneet mielikuvat ovat välillä ihan kummallisia. Varmaan siksi minua ei enää 'päästetä' työskentelemään normaalisti. Totta toinen puoli.

Tänään teimme paljon lyhyemmän lenkin, mutta menimme sellaiseen paikkaan missä koirani ei ole käynyt koskaan. Ja itsellänikin käynnistä on monen monta vuotta. Nyt täytyy poikeata alueella useammin, kun tuli aloittaneeksi.

Tänään aloitin potkukelkkailunkin. Paikoin on vähänlaisesti lunta ja jalakset karahtavat kiville tai puiden juuriin, mutta olipas mukavaa touhua monen kuukauden tauon jälkeen.

Olen monena päivänä lähtenyt toiselle lenkille koirani kanssa päivän hämärtyessä. Laitan koiralle pantaan valon ja siten pystyn erottamaan sen pimeistä varjoista. Itselläni on otsalamppu, mutta näin lumien aikaan sitä harvemmin tarvitsee.

15.11.2023