 |
| Aurinko paistaa joskus risukasaankin 22.2.2023 |
Joskus on vain huonoja päiviä, ja tänään oli sellainen.
Olin lähdössä töihin, kun autoni ei startannutkaan. Pyysin ystäväänikin sitä myös kokeilemaan, mutta ei. Valot yms. toimivat, muttei moottori inahtanutkaan. Joten akku ei ainakaan ollut tyhjentynyt. Ajoin sillä viimeksi edellispäivänä tiistaina. Eilen oli se talven kylmin päivä. Sillä taisi olla vaikutusta.
Ystäväni vei minut töihin, enkä myöhästynytkään, mutta kaikki oli jotenkin nurinpäin. Tiedät varmasti tunteen? Koko päivä meni kuin olisi noussut väärällä jalalla vuoteesta.
Nyt kun työskentelen 50%:sesti, pitäisi myös töitäkin tehdä puolella. Vaan töitä on niin paljon, että ylitöiksi menee. Esihenkilönikin sanoi, että muista: teet vain 50% töitä. Helpommin sanottu kuin tehty.
Uuden työnantajan käytänteet ovat erilaiset ja niiden selville ottamiseen menee oma aikansa. Ja kyllähän tässä on joidenkin asioiden kohdalla käynyt nyt vain niin, ettei hyvinvointialueen suunnittelussa ole niitä lainkaan huomioitu. Niinhän siinä lopulta käy, kun työtä suorittavaa tahoa ei kuunnella tai huomioida, tulee yllätyksiä. Ja lopulta sen "maksaa" asiakas. Ikävä kyllä.
Tänään tuli kaksi vuotta, kun olen asunut maalla🎂
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti