Landemia 5

 

Vanha mänty (Pinus sylvestris) ja männynkääpä näkyvissä rungossa 15.6.2025

 Eilen tuli kolme vuotta täyteen, kun olen asunut kodissani täällä maalla. Tänä aikana pihassani oleva mänty kelottui lopullisesti, kun sen viimeinen vehreä oksa ruskistui. Eli minulla on ensimmäinen kelopuu tontillani. Tätä mäntyä käpytikka (Dendrocopos major) kolotti ahkerasti samana keväänä, kun rakensimme taloa.

Kuvassa oleva vanha mänty on ainakin 140 vuotta vanha. Huomasin samana keväänä, kun talo valmistui, siinä mäntykäävän (Phellinus pini). "Männynkäävän runsas esiintyminen metsikössä saattaa myös olla indikaattori luontoarvoista, jotka tulisi ottaa huomioon metsän käsittelyä suunniteltaessa. Männynkääpä on merkittävä vanhan, yli-ikäisen puuston lahottaja. Vahvaoksaiset lumituhoille altistuneet männyt ovat alttiimpia männynkäävän iskeytymiselle."

Samassa puussa näkyy kilpikaarnaa. Sitä voi kutsua kilpikaarnaksi sitten, kun kaarna muodostaa yhtenäisen kilven suojaamaan puuta mm. metsäpaloilta. Kaarnan väliset raot täyttyvät ja kaarna ikäänkuin ohenee. Tuollaisia kilpikaarnaisia eli vanhoja mäntyä tontillani on kymmenkunta. Niistä pari ovat jo latvastaan keloutumassa.

Minä sovin hyvin tänne vanhojen puiden sekaan. Voi, kun voisinkin kasvattaa samanmoisen kilven suojaamaan itseäni kaikenlaisia maailman pahuuksia vastaan.

Lähde:

www.luke.fi

Lintuisia lapsia 4

 

Metsäjäniksen (Lepus timidus) poikanen 16.6.2025

 Aikuinen koirani löysi tänä aamuna taloni takana olevalta hakkuuaukolta metsäjäniksen poikasen. Voi, kuinka pieni se oli.

Heti nousi huoli siitä, ettei vain hakkuuaukolle tulisi äestystä. Viime viikolla eräällä hakkuaukolla oli äestetty ja jälki oli karmeaa. Se mitä motoilta jäi jäljelle, niin äestystraktori tuhoaa loputkin. Tässäkin älämöly nousee erityisesti ajankohdasta. Parhaaseen lintujen pesimäaikaan ja myös jänisten poikasaikaan mennään tekemään tuhoavaa toimintaa. 

Sitä voisi myös verrata, heikosti ainakin, jalkaväkimiinoihin. Irtautumisesta Ottawan sopimuksesta jne. Otsikoissa ovat olleet siviilit tai sotilaat, jotka voivat astua niihin, mutta onko kukaan kyseenalaistanut eläinten joutumisen miinojen uhreiksi? Ei miinat erottele uhrejaan!

Eilen nuori koirani löysi koppelon (Tetrao urogallus) poikasineen. Emo esitti siipirikkoa. Nuori koirani alkoi huutaa suoraa huutoa, kun se ei päässyt ajamaan lintua. Lintu teki vielä meitä kohden uhittelueleen. On se iso!

Naapuritarinoita 3

 

Yömaisema 15.6.2025 klo 00:52

 Kuulin järven rannalla kesäpaikkaansa pitävältä mieheltä tarinan hänen lemmikkihauestaan. Aikoja sitten hauki (Esox lucius) oli mennyt katiskaan, josta mies oli päästänyt sen vapaaksi. Tätä tapahtui tämän tästä ja ilmeisesti hauki tottui miehen käsittelyyn, käsien puristukseen.

Nykyään kolmekiloinen hauki lymyää heidän laiturinsa alla. Miehen mennessä uimaan, se tulee ikään kuin tielle, kunnes mies tarttuu sitä pyrstöstä pitäen hetken hauesta kiinni, päästäen sen sitten taas vapaaksi. Monesti he uivat yhdessä.

Haukea he "ruokkivat" siten, että heittämällä kautaryynejä veteen säret (Rutilus rutilus) tulevat syömään ryynejä ja hauki saa särestä aterian.

Melkoinen kalajuttu 🐟

Kuulemma jokaisella rannalla tulisi olla "oma" hauki. Se pitää rannan siistinä huonokuntoisista ja kuolleista kaloista.

Meilläkin oli kesyhkö hauki omassa rannassa vajaa neljä vuotta sitten. Ystäväni poika uisteli laiturilta ja hauki tarttui uistimeen. Se kyllä päästettiin heti vapaaksi, mutta hävisi sitten rannastamme. Otti nokkiinsa.

Miljoona roskapussia 8

 

15.6.2025

15.6.2025

 Tämä "roska" on jo pitkään häirinnyt minua metsätien varrella. Tänään hain sen pois kuleksemista ohikulkiessani pyörällä. Kyseessä on Ladan lokasuoja. 

Olen saman maanomistajan mailta vienyt aikoinaan myös ison ruostuneen tynnyrin. Ehkä se on joillekin samantekevää, miten roskaa ympäristöään. Häpeällistä!

Rakoliiteri 13

 

14.6.2025

 Liiterissä kuivuvat matot ja maalipinta. Maali on talosta ylijäämä maalia. "Ulokkeet", räystäslauta ja ovi tulevat vaaleammaksi sävyltään.

Kesä 29

 

Yömaisema 14.6.2025 klo 01:00

 Kävimme tänään pesemässä kaikki huushollin matot ystäväni kanssa. Koirat olivat pesupaikalla mukana ja niillä riittikin mielenkiintoa, kun ohitse kulki runsaasti lajitovereita, jos jonkin näköistä ja kokoista.

Matonpesu on ihanaa puuhaa!

Liiteri toimii matonkuivauspaikkanakin 14.6.2025

Kesä 28

Lemmikki (Myosotis) 13.6.2025

 Viime aikaiset postauksekseni ovat olleet vähän mollivoittoisia, mutta jos sentään yrittäisi nähdä kaikessa hyvääkin. Nauttia edes kesästä! 

Nyt minulla alkoi viikon ylityövapaa, joten työhuolet jääkööt ainakin vähemmälle.

Koirien kanssa työpäivän jälkeen vähän pidemmällä lenkillä 13.6.2025

Tarinoita entisestä metsästä 4

 

Suolampi 8.6.2025

 Helsingin Sanomissa oli mielipidepalstalla kirjoitus 11.6.2025. Metsähallitus oli viime viikolla kaatanut Suomussalmella 150-vuotiaan metsän lintujen parhaaseen pesimäaikaan! Tämä on Orpon hallituksen linjan mukainen toimi, kun vanhan metsän kriteeristöjä muutettiin. 

Minua tuollainen toiminta sapettaa ja paljon! En edes pysty tässä kohtaa sanoin kuvailemaan tunteitani. Totean vain, että metsäteollisuus ja EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) heiluttavat tahtipuikkoja hallituksen edessä. Suomen hiilineutraalisuustavoite karkaa koko ajan yhä kauemmas ja luontokato kiihtyy.

Mihin kaadetut puut lopulta päätyvät. Kiinaan rakennustarvikkeiksi, vai sellukattilaan ja vessapaperiksi minnekäs muualle kuin Kiinaan? Millä oikeudella Metsähallitus (kaikkien suomalaisten yhteisiä metsiä hallinnoiva taho) voi tehdä näin? Eikö meillä kansalaisilla ole äänioikeutta metsäasioissa?

Tai on, mehän annoimme mandaatin kokoomukselle, perussuomalaisille, ruotsalaiselle kansanpuolueelle ja kristillisdemokraateille toteuttaa mieleistään hallituspolitiikkaa. Tai kuka antoi? Voin käsi sydämellä sanoa, etten äänestänyt yhtäkään näistä puolueista. En ole koskaan äänestänyt.

Kuinkahan monta vanhaa metsää ehtii vielä kaatua tällä hallituskaudella?

Erittäin surullista😢

Lähde: 

Halmeenpää, H. Sipiläinen, T. (2025). Metsähallituksen hakkuut tuhosivat Kaupinvaaran metsän Suomussalmella. Helsingin Sanomat. 11.6.2025.

Rakoliiteri 12

 

Liiteriin rakennettu varastotila

 Nyt sukset, lumikengät, potkukelkka yms. ovat hyvässä suojassa liiterin sisällä. Liiteri on niin korkea, että siellä mahtuu seisomaan suorana em. rakenteiden alla. Joten siellä mahtuu aikanaan polttopuitakin hyvin käsittelemään.

Siirrämme tontilla olevat puuvarastot loppukesästä liiteriin. Tämä sen vuoksi, että linnuilla saattaa olla pesiä nykyisissä rakennelmissa ja annamme lintujen pesiä rauhassa.

Kesäpäivä Tampereella 5

 

Hämeenkatu rautatieasemalta länteen päin kuvattuna 10.6.2025

 Eilen pääsin käymään Tampereella, kun se noron takia estyi kaksi viikkoa sitten. Kesäpäivä jäi lyhyeksi, sillä olin vain noin neljä tuntia paikkakunnalla.

Kävin OMT-fysioterapeutilla (Ortopedinen Manuaalinen Terapia) oikean yläraajavaivani takia. Sain sen kolme kuukautta sitten, kun liukastuin ja kaaduin. Silloin heti totesin saaneeni retkahdusvamman (kts. postaus 11.3.2025). Oireilu on vain ajan mittaan pahentunut, sillä säteilyoire tulee nervus radialis eli värttinähermon hermotusalueella peukalohankaan saakka.

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2025/03/vahinko-ei-tule-kello-kaulassa-2.html

Fysioterapeutti – rautainen ammattilainen – totesi, että minulla on mekaaninen vamma C6 - Th2 (kaularangan 6 nikaman ja rintarangan 2 nikaman) välillä. Liikkuvuus on alentunut ko. alueella. Säteilyoire on hermokudoksen reaktiota olkanivelen ja/tai pään liikkeisiin. Ääreishermosto on kunnossa.

Fysioterapeutin vahva suositus on hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lähinnä siksi, että selvitettäisiin tuota mekaanista vammaa, toiseksi myös sen vuoksi, että työssäni kuormitan olkapäätäni ja oireet häiritsevät ennen kaikkea yöuntani.

Olen vain itsekseni hoitanut, mitä hoidettavissa on.

Vahvasti epäilen, ettei ketään kiinnosta tämän ikäisen naisen pään retkahdusvamma, tai sen hoito.

Rakoliiteri 11

 

Ei vielä ihan maalissa 6.6.2025

 Saimme perjantaina rakoliiterin jotakuinkin valmiiksi.

Ohessa on kuvia viikonlopulta:

Raate (Menyanthes trifoliata) kukkii 8.6.2025

Kielo (Convallaria majalis) kukkii 7.6.2025

Metsäorvokki (Viola riviniana) kukkii 8.6.2025

Metsätie 8.6.2025

Suomuurain (Rubus chamaemorus) kukkii 7.6.2025

Lintuisia lapsia 3

 

Metsäkirvisen (Anthus trivialis) pesä kannonnokassa 6.6.2025

  Olin eilen koirieni kanssa iltapäivällä lenkillä. Kuljimme varttuneessa männikössä, kun yhtäkkiä jokin suuri lintu alkoi tekemään hyökkäyksiä meitä kohti. Samalla kuului naksuttelua; varoitusääntelyä. Sen verran katselin jalkoihini, että näin pöllön maastopoikasen varvikossa. 

Kyseessä oli viirupöllö (Strix uralensis) ja ainakin yksi sen maastopoikanen. Viirupöllöt ovat aggressiivisia pesällä ja maastossa poikasten lähistöllä, joten pakenimme paikalta, eikä minulla ole kuvatallennetta kummastakaan.

Viime kerrasta on ainakin 20 vuotta, kun olen viirupöllön poikasta nähnyt. Joten uskomaton havainto ja ihan kotinurkilla🦉

Landemia 4

  Käytän hieman virheellisesti yllä olevaa otsikkoa tämän päivän postaukseeni, mutta suunta on oikea. Landemia on Eteläpohjalaiset kylät ry, mikä edistää ja lisää maallemuuton mahdollisuuksia lyhykäisyydessään.

Landemia taas tässä minun päivityksessäni liittyy luonnon monimuotoisuuteen, terveyteen ja luontoon palaamiseen. Sen vuoksi 'suunta on oikea'. 

Kotkansiipiä (Matteuccia struthiopteris) 24.5.2025

Lääkärilehden pääkirjoituksen Tiede -osuudessa 23.5.2025 otsikoitiin ympäristön vaikutuksesta aivoterveyteen.

Tässä nostoja:

Ilmansaasteet ovat merkittävin aivoverenkiertohäiriöille altistava tekijä. Mikromuovia on löytynyt verisuoniplakeista ja niiden arvioidaan suurentavan mm. aivoverenkiertohäiriön riskiä.

Valosaaste on kolminkertaistunut 12 vuodessa. Se kuitenkin häiritsee elimistön vuorokausirytmiä, mikä kuormittaa aivoterveyttä mm. stressi- ja kipujärjestelmän herkistymisellä, aineenvaihdunnan muutoksille ja glymfaattisen kierron ("aivojen perivaskulaarinen puhdistusjärjestelmä, joka toimii syvän unen ja anestesian aikana") häiriöille (Duodecim 2020).

Melusaaste suurentaa aivoverenkiertohäiriön riskiä 6 %:lla.

Luontoalueiden pirstoutuminen heikentää ihmisen mahdollisuutta liikkua luonnossa.

Rehevöityneet ja sinilevän (Cyabobacteriota) valtaavat järvet aiheuttavat myrkytysoireita uimareille. Syanobakteerien saastuttamalle vedelle altistuminen saattaa aiheuttaa keskushermosto-oireita.

Helleaallot lisäävät äkillisiä verisuonitapahtumia. Nestetasapainon häiriöt altistavat kouristuksille. Muutamat neurologisten sairauksien oireet pahentuvat lämpötilan noustessa.

Haveri, H. Saloheimo, P. (2025) Ympäristö vaikuttaa aivoterveyteen monin tavoin. Lääkärilehti 2025;80e43721.

Toinen artikkeli Hesarissa 2.6.2025 käsitteli lähiluonnon vaikutuksia terveyteen.

Tutkija Jenni Lehtimäki on tutkinut lapsuudessa puhkeavien elintapasairauksien yhteyttä rakennettuun ympäristöön. Näistä viisi: adhd, astma, autismi, atooppinen ihottuma ja tulehdukselliset suolistosairaudet ovat tiiviisti yhteydessä luontoaltistukseen.

Lähiluonto tukee mielen hyvinvointia ja vähentää sydän- ja verenkiertosairauksien riskiä. 

Elonen, P. (2025). "Hullua asua jossain, mikä ei ole meille hyväksi". Helsingin Sanomat. 2.6.2025.

https://www.duodecimlehti.fi/duo15417

Rakoliiteri 10

 

Keltanupikka (Mitrula paludosa) 3.6.2025

 Otsikkokuva on epätodellisen näköinen. Keltanupikkaat näyttävät kuin ne olisi kuvakäsittelyllä lisätty kuvaan, mutta kyllä kuva on ihan autenttinen. En ole tuollaisiinkaan koskaan ennen törmännyt. Niitä kasvoi viime kesänä ELY:n ennallistamalla joella, molemmin puolin. 

Rakoliiteri sai peltikaton tänään ylleen. Kuvassa ystäväni taiteilee liukkaan pellin päällä. Täytyy 🎩 nostaa, että pää ja kroppa kestävät kiipeillä ties minkälaisissa paikoissa!

Peltikatto loppusuoralla ja aikuinen koirani tarkistamassa lopputulosta 3.6.2025

Kesä 28

 

Huopanankoski 1.6.2025

 Kävimme tänään Viitasaarella porukalla katsomassa viime lokakuussa tekemiämme patoja suo-ojiin (kts. postaukset 4.10 ja 25.10.2024) eli suon ennallistamistoimien vaikuttavuutta.

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2024/10/syksy-17.html

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2024/10/syksy-17_25.html

Olihan siellä hienosti padot pitäneet ja vesi ojissa noussut jopa 50 cm verrattuna viime syksyyn, kuivuudesta huolimatta.

Isompi pato ja vedennousu 1.6.2025

Huopanankoskelta sain arvokkaan viitakerttusen (Acrocephalus dumetorum) näkö- ja kuulohavainnon. Taitavaa laulua!

Harmaasiepon (Muscipapa striata) pesiä 1.6.2025