Koiranelämää 25

Koiraton talo on surullinen talo 22.11.2024 valokuvaaja E.P.

 Otsikkokuvassa pentuni tutustuu paria viikkoa vanhempaan labradorinnoutajan pentuun. Kirjoitin postauksessani 29.10. miten aikuisen koirani paras koiraystävä jouduttiin nukuttamaan pois polvivamman vuoksi. Kuvan pentu on nyt sen talon uusi koira.

Aikamoinen onni, että meillä on nyt samanikäiset ja -kokoiset pennut. Miten hyvät kaverit niistä tulekaan keskenään.

Ja otsikkokuvan teksti koirattomasta talosta on niin totta, jos joskus aikaisemmin taloudessa on ollut koira, ja sitten siitä joutuu luopumaan eikä tilalle tule enää uutta.

Minulla on nyt tuplaonni. Aina aiemmin olen ottanut pennun, kun aikaisemman koiran menetys on ollut tuskallisen lähellä, tai erityisen traumaattinen, tai elämäntilanne ollut liian kuormittava. En ole pystynyt iloitsemaan pennusta niin kuin pitäisi. On ollut liikaa surua ennen kuin uusi pentu kasvaa täyteen mittaansa ja täyttää vähitellen sydämen ammottavan aukon.

Nyt on täysin toisin. Ja aion nauttia täysin siemauksin!

Yhtäkkiä huomaan kuinka "aikuinen" on aikuinen koirani. Se on helppo, tuttu ja viisas. Pennun kanssa taas otamme yhteisen taipaleemme ensi askelia. On opittavaa puolin ja toisin.

Välillä vain unohdun seuraamaan koirieni toisiinsa tutustumista ja miten hienosti aikuinen koirani suhtautuu pentuun, tai pennun erilaisiin ilmeisiin. Opetan pennulle portaiden kulkemista, kiipeämistä ja alastuloa jarrutellen, erilaisia maan mainioita makunystyröitä helliviä makukokemuksia, kuten juustoa, kalaa, lihaa, perunaa, porkkanaa, hernettä. Tietysti myös käyttäytymistä, kuten luoksetuloa, ei -sanan merkitystä ja sisäsiisteyttä.

Nyt aikuinen koirani vie jo pentua pissalle. Ohjailee ja turvaa veljensä tutustumista metsän saloihin. Ja leikkikin luonnistuu, vaikka kokoeroa on kuusinkertainen lukema, ainakin painon mukaan.

Iso ja pieni 21.11.2024. Pennun alla on ensimmäisen koirani Casanovan pentupeite vuodelta 1992.

Pitkät jalat ja isot tassut 22.11.2024. Näillä mennään ja kovaa jossakin tulevaisuudessa. Pois alta risut ja männynkävyt!

Syntymäpäivä 6

 

Lakka-rahka-kermakakku 22.11.2024

 Vietimme tänään juhlan merkeissä, sillä juhlimme vaatimattomasti pennun kotiintuloa, pitkää alkanutta lomaani ja myöhästyneitä syntymäpäiviäni. Tilasin ystävältäni täytekakun juhlan kunniaksi. Koiratkin saivat maistaa gluteiinitonta kääretorttua ja rahka-kermavaahtoa lisukkeena, of course.

Koiranelämää 24

 

Uusi perheenjäsen 20.11.2024

 Tänään haimme uuden perheenjäsenen, punaisen irlanninsetterin pennun talvimyrskyn riepoessa ja retuuttaessa matkantekijöitä. Liekö jännitystä, matkapahoinvointia vai mitä, mutta pentu oksensi kolmasti autoon. Ei siis ole velipuoleensa tulossa, sillä nykyinen ja jo aikuinen koirani nukkui koko matkan pentuna kotiin, eikä pahoinvoinnista ollut tietoakaan. Silloin oli kylläkin kesä, valoisaa ja matka-aika puolet lyhyempi.

Ensikohtaaminen 20.11.2024

Isoveli valvoo 20.11.2024

Uusi työ 14

 

9.11.2024

 Jään kuuden viikon joululomalle huomisesta. Minulle on jäänyt niin paljon pitämättömiä lomapäiviä oikean jalan hermovaurioiden vuoksi, että työnantajalta tuli velvoite pitää lomapäiviä pois. Palaan takaisin ensi vuoden alussa töihin.

Ensi vuonna alan tekemään vähän erilaisia työtehtäviä tämän nykyisen lisäksi. Olen tänä syksynä suorittanut niin sanottua 'laiteajokorttia' uuden työn mahdollistamiseksi, ja eilen sain sen tehtyä. Viime tippaan meni!

Työelämä on jatkuvassa murroksessa. Mikään ei ole pysyvää. Ensi vuonna tulee uusia järjestelmiä, ja vanhoista pitää luopua ja poisoppia. Nykyisessä työssäni olen oppinut, että moka on lahja. Meneekö päivääkään etteikö jotain mokaisi, mutta olen yrittänyt olla armollisempi itseäni kohtaan. Kenenkään henki ei ole vaarantunut, joten mokailen jatkossakin! Ja jos joskus tuntuisi, että työ sujuu kuin tanssi niin se on vaarallinen, valheellinen tunne. Koskaan tässä työssä ei tule valmiiksi. Onneksi työyhteisö on ymmärtäväinen.

Kuvan vihreys on jollakin tavoin toivoa antavaa ja kuva itsessään on voimaannuttava. Kiven päällä oleva paksu, ikivanha maakerros pitää pohjoisen puoleisen kiveen kasvaneen sammaleen kosteana ja hyvinvoivana. Kiven muut kyljet ovat ilman kasvustoa.

Syksy 23

17.11.2024

 Lähdimme etsimään aamusta taas kadonnutta koiranpantaa. Kuten 14.11 postauksessani kerroin pannan olevan maastokuvioinen. Lisäksi pannassa on valkoinen heijastin ja punainen nimilaatta.

Aamulla alkanut räntäsade haittasi pannan havaitsemista, sillä suurehko heijastin olisi erottunut (ehkä) paljaasta maasta, muttei maahan jäävän lumen seasta. Joten palasimme taas tyhjin käsin kotiin.

Joten panta täytyy merkata tappioksi, sillä tulevan viikon lumiennuste näyttää siltä, ettei pantaa kannata lähteä etsimään ennen kuin keväällä lumien sulattua, jos lumipeite jää tällä kertaa maahan pysyvästi.

Hirvistä (Alces alces) sen sijaan oli havaintoja.

Järsittyä puun runkoa 17.11.2024

Hirven kiimakuoppa, mikä kiinnostaa koiraanikin 16.11.2024

Yritin saada kuvaan suuren kuusen kannon koirani ollessa mittasuhteena. Koiran selän mitta on n. 90 cm kallonpohjasta hännän tyveen. Karkeasti arvioiden kuusen ympärys olisi ollut yli 200 cm. Sellaisia kuusia emme näe enää kuin kansallis- ja luonnonpuistoissa 17.11.2024

Polttopuita 37

 

Metsätyöläinen 15.11.2024

 Kävimme tänään porukalla pinoamassa harvennuspuuta vuoressa ennen kuin lumi tulee maahan. Jos sitä tänä talvena tulee ollenkaan❄🌨. 

Pyrstötiaisia (Aegithalos caudatus) oli liikkeellä; ihania palleroita, jotka ruokailevat löyhissä parvissa ja siirtyvät kuin jonossa puskista toisiin. Samoissa parvissa saattaa olla muitakin tiaisia (Paridae).

15.11.2024

15.11.2024

Syksy 22

  Lähdin tänään etsimään tiistaina koirani kaulasta pudonnutta kaulapantaa. Kaulapannalla on tunnearvoa, sillä se on ollut käytössä kahdella edellisellä koirallani Toivolla ja Uskolla. Kyseessä on ns. camopanta eli maastokuvioinen pikalukolla lukittava panta. Viime aikoina sen lukko oli löystynyt ja se varmaankin oli myös häviämisen syy. Koirani ajoi ilmeisesti kaurista (Capreolinae) takaa haukun perusteella ja oliko sitten juuttunut pannastaan kiinni, mutta saanut riehtaistua itsensä irti.

10.11.2024

Alue, jossa etsintää suoritin, on ihan hirveää ryteikköä. Joten ei todellakaan ole mikään ihme, jos koirani jäi mahdollisesti kiipeliin. Siellä on joskus ollut valtava kuusimetsä vanhoista kannoista päätellen, ja nyt lisäksi paljon hirvien (Alces alces) syömiä lehtipuiden alkuja ja sitten löysin 'taistelutantereen', joka on varmaankin ollut uroshirvien mittelöpaikkana.

'Taistelutanner' 14.11.2024

Samalla reissulla näin jo ihan valkoisen metsäjäniksen (Lepus timidus) eli talvipuvussaan. Järvi on jäätynyt kahdesti ja sulanut myös kahdesti. Tiistaina näin, kun suuri sammakko (Rana temporaria) ylitti jäätynyttä metsäojaa potkien takajaloillaan vauhtia vatsallaan liukuen. Eikö niiden pitäisi olla jo horrostamassa? Harmi, kun en ehtinyt saada siitä kuvaa tai videota.

Syksy 21

 

Jouluinen kuva 10.11.2024

 Isäinpäivänaamuna oli hieno pakkaskeli, siis mahtava ulkoilusää. Otsikkokuvasta tulee mieleen amerikkalaiset överit eli joulukoristelut. Tämä oli kylläkin luonnon itsensä koristelemaa, aitoa sellaista. 

Paljon mieluummin kulkisin tuollaisessa pakkassäässä kuin tämän päiväisessä tihkusateessa ja sumussa. Ilmastonmuutoksen vuoksi tällaiset marraskuun harmaat säät sen sijaan yleistyvät. Etelä-Suomessa talvet ovat siis tulevaisuudessa pelkkää harmautta. Eikä se tulevaisuus ole enää kaukana! Me taidamme jo elää sitä. Tänä vuonna maapallon keskilämpötila on noussut ensimmäisen kerran esiteollisesta ajasta sen kriittisen +1,5 °C.

Saniaisen (Pteridophytina) jäätyneet itiöpesäkkeet 10.11.2024

Suomuuraimen (Rubus chamaemorus) jäätynyt lehti 10.11.2024

Koirani jäätyneellä suolla 10.11.2024

Mitä ihmettä? 2/2

 

12.11.2024

 Kyselin 8.11 postauksessani tietääkö joku, mitä puiden merkinnät tarkoittavat. Arveluja tuli ainostaan siitä, että olisiko puut menossa valopylväiksi ja merkinnät olisivat mittoja; 8 metriä, 9 m, 10 m, 12 m, 14 m ja 11,5 m? Täytyy vielä yrittää yhyttää puiden merkkaaja, jotta asian voisi selvittää.

Korot ym. viat on merkitty puiden kylkiin 12.11.2024

Luonnon muodot

 

Härkälude (Pentatoma rufipes) 29.8.2024

 Härkäludekuvassa näkyy hyvin sen kilven hieno struktuuri ja upeat värit. Lähetin tämän kuvan erääseen valokuvauskilpailuun, muttei se menestynyt.

Lupiinin (Lupinus polyphyllus) auenneet siemenkodat 7.11.2024

Lupiinin auenneet siemenkodat muodostavat kuin hevosenkengät. Siemenkodat avautuessaan poksauttavat kypsät siemenet jopa useiden metrien etäisyydelle, varsinkin jos tuuli pääsee avustamaan tehtävässä sopivasti. Luonnossa liikkuessa kannattaa pitää silmänsä auki ja ihailla hienoja luonnonihmeitä.

Mitä ihmettä? 2/1

 

Merkittyjä mäntyjä 29.10.2024

 Kirjoitin taannoin viidasta, johon on tulossa avohakkuu (kts. postaus 7.10.2024). Pari viikkoa sitten miltei kaikkiin mäntyihin on ilmestynyt merkki, jossa kaarnaa on veistetty pois ja numeroitu huomiovärillä. Aluksi luulin, että puiden kyljissä olisivat juoksevat numerot, mutta tarkemmin ihmetystä havannoidessa niissä onkin numerot: 8, 9, 10, 12, 14 ja 115.

Osaatko sinä sanoa, mitä nuo merkkaukset tarkoittavat?

8.11.2024

Sääkuvat 5

 

Puolikas kuu 8.11.2024

Jäätyvä järvi 3.11.2024

Auringonnousu ja järven ohut jääkuori 1.11.2024

7.11.2024

Polttopuita 36

 

'Työnjohtaja' valvoo 3.11.2024

 Pitkästä aikaa olemme metsätöissä polttopuiden perässä. Se taisi olla viime talvena, kun teimme ylempänä samassa vuoressa metsätöitä. Silloin oli kovat pakkaset.

Metsuri töissään 3.11.2024

Harvennuksen kohteena on enimmäkseen nuorta koivikkoa, mutta myös mäntypuuta saadaan pinoon.

Aloitin lintujen talviruokinnan marraskuun ensimmäisenä, ensilumi saatiin eilen. Ja hiihtokilpailuja televisioidaan, joten kait se on todettava, että talvi on alkanut.

Syksy 20

 

Mäyrän luolaston yksi kulkuaukko 2.11.2024

 Lähdimme tänään aamuna jo hyvissä ajoin maastoon koirani kanssa. Otsikkokuvassa näkyy mäyrän (Meles meles) pesän pehmusteita. Katsoin tässä taannoin englantilaisen dokumentin mäyristä. Ne vaihtavat aika ajoin pesän pehmusteet uusiin. Kuvassa hyvä osoitus siitä.

Suurin löytämäni piispanhiippa 2.11.2024

Aivan mäyrän pesäluolaston vieressä kasvoi kaksi kookasta piispanhiippaa (Gyromitra infula). Kuvassa on jalkani mittasuhteena.

Onnekkaat 'metsäilijät' 2.11.2024. Huomaa kuvassa luminen, jäätynyt järven kansi

Tosiaan olimme hirvestäjiä aikaisemmin maastossa. Eikä heistä koskaan tiedä minne päin päätyvät metsälle. Tulimme aikanamme eräälle metsäautotielle ja siellä näkyikin hirvestäjät passissa. Onneksi olimme pukeutuneet oranssiin kumpainenkin. Olimme siis jääneet saartorenkaan sisään. No, tieto läsnäolostamme saavutti metsästäjät ja pääsimme turvallisesti saartorenkaan ulkopuolelle. You'll never know! Ei voi koskaan tietää! 

Koiranelämää 23

 

Osaa pentueesta 1.11.2024 valokuvaaja J.P.

 Kuvassa on viisiviikkoisia punaisen irlanninsetterin pentuja. Niistä yksi urospentu on tulossa meille aikanaan. 

Olen haaveillut toisesta koirasta oikeastaan siitä saakka, kun nykyinen koirani tuli meille. Nyt koirani saa kaverin, sillä huomaan kuinka sitä tylsistyttää varsinkin minun etätyöskentelyni. Vaikka aamuisin teemme tunnin lenkin ennen töitteni aloittamista, niin se ei sille riitä.

Luottokennelimme on muuttanut kauemmaksi ja sen vuoksi en päässyt tänään katsomaan pentuja. Luovutukseen menen sitten mukaan.