Kesä 72

 

Nuori koira ja käärmeennahka 29.8.2026

  Kävin parin vuoden tauon jälkeen eräässä suojellussa metsässä ja löysin sieltä lampaankääpiä (Albatrellus ovinus). Paistoin ne pannulla ja sain maukasta lisuketta mm. leivän päälle.

Eräällä lenkillä kävin kurkkimassa luonnonmuovaamaan luolaan. Allaolevassa kuvassa näkyy suurin luola-aukko, josta aukeaa oikealle muutaman metrin mittainen luola ja siellä toisessa päässä on myös aukko maanpinnalle. Luola aukeaa myös kallion alle samanlaisesti kuin Susiluola Karijoella. Suurimman luola-aukon yläpuolella oli pienempi aukko parin metrin korkeudessa, enkä ylettynyt sitä kunnolla kuvaamaan. Olisin siihen tarvinnut selfiekeppiä. Siellä on todennäköisesti toinen luola eli kaksi luolaa päällekkäin.

Valaisin taskulampulla alempaa luolaa ja siellä syvyydessä, luolan pimeydessä kasvoi kaksikin erilaista sientä. Sinne mahtuisi aikuinenkin ihminen ryömimään, mutten viitsinyt sotkea vaatteitani. Riittää, kun kurkkii aukoista sisään. Koiriani luola kiinnosti todella paljon. Pelkäsin, että nuorempi juuttuu sinne kiinni, niin utelias kun se oli sinne menemään.

Luolakallio 26.8.2026

Otsikkokuvassa olin vielä viimeisiä vadelmia (Rubus idaeus) keräämässä, kun nuori koirani merkkasi minulle luodun käärmeennahkan (Vipera berus). Sen verran sille on jäänyt takaraivoon kyistä, että varoo nahkojakin! Se oli jo toinen nahka tälle kesälle, minkä koirani löysi kyyn pureman jälkeen.

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2026/05/kevat-77.html

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2026/05/kevat-74.html