Metsä 6

 Metsä-otsikon alle kirjoitan osittain kuvitteellista kertomusta tonttini "ikimäntyjen" kasvun alkuajoista eli arviolta vuoden 1885 tienoilta yhdistäen sekä isovanhempieni ja omaa historiaani että lähitienoon historiaa kirjoitettuun historiaan.

Kuvassa mm. Ivaskanmäen (Räisälä, Karjala) miehiä leirillä 18.8.1935. Isoisäni eli ukko on N-kirjaimen kohdalla neljänneksi alimmalla rivillä. Valokuvaaja tuntematon.

 Viime osassa kirjoitin siitä, miten tonttini "ikimännyt" säästyivät kehittyvän metsäteollisuuden ja sodista toipuvan Suomen kynsistä. Tässä osassa käsittelen Venäjän pommituksia Keski-Suomessa talvi- ja jatkosodissa. Aiheen ajankohtaisuus sivuaa löyhästi Venäjän tekemää drooni- ja ohjusiskua 10.9.2025 Puolaan.

Otsikkokuvaan valitsin ukon armeijakuvan Karjalasta vuodelta 1935. Ukko oli kuvanottohetkellä 27-vuotias (ja kuvan ulkopuolelta – äitini oli tuolloin alle vuoden ikäinen). "Ikimännyt" olivat tuolloin 50-vuotiaita.

"Siviiliväestö reagoi talvisodan ensimmäisiin ilmahälytyksiin ymmärrettävästi hieman yliherkästi. Ellei sirpalesuoja tai perunakuoppa ollut lähellä, niin juostiin lähimetsiin valkoinen lakana harteilla."

"Talvisodan alla suojeluskuntien esikuntiin perustettiin ilmasuojelutoimistot, ja ilmavalvonta ulotettiin yli koko maan. Käytännössä lotat hoitivat ilmavalvonnan ilmavalvonta-asemilla." (Heiskanen, J. s. 134-135.).

Kolmiomittaustorneissa tehtiin osa ilmavalvonnasta (kts. postaus 21.10.2021 Struven ketjusta Kompassi koilliseen).

https://kompassikoilliseen.blogspot.com/2021/10/struven-ketju.html

Keski-Suomessa pommitettiin Haapamäkeä (29.2.1940), Jyväskylää (29. ja 31.12.1939) ja Keuruuta (29.12.1939). (Wikipedia)

"Tikkakosken lentokenttää etsineet viholliskoneet kaarsivat Äänekosken ja Suolahden yläpuolella. [...] Viholliskoneet suunnistivat alueen yli Jyväskylään, Vaasaan ja muihin rannikkokaupunkeihin." (Heiskanen, J. s. 136-137.).

Ikimäntyni säästyivät pommituksilta, sillä venäläisten pommitukset kohdistuivat sotilaallisesti tärkeisiin kohteisiin, isoihin kaupunkeihin ja siviilikohteisiin, niin kuin nytkin Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan 24.2.2922 lähtien.  

Äitini ja isoäitini 12.3.1944 Räisälässä. Valokuvaaja tuntematon.

Lähteet:

Heiskanen, J. (2002). Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan.

Wikipedia