 |
| Pakkasaamu joella 16.2.2025 |
Täällä maalla meno rennompaa. Olen huomannut, että kaupunkilaisten tullessa tänne, he ovat kireitä ja 'valittavat pienistäkin esteistä tiellään'. Kaiken pitäisi olla sileää, helppoa ja tehokasta.
Minulla oli tänä aamuna herätessä hyvä olo pitkiin, pitkiin aikoihin; rentoutunut, levännyt. Tuollainen ylirastustila on itseään ruokkiva kehä. Siihen luisun jostakin syystä helposti, vaikka olen jo ainakin kahdesti tätä ennen kokenut saman.
Olen kyllä yrittänytkin levätä. Vapaapäivinä nukun kahdet päiväunet. Liikuntaa olen vähentänyt yhteen tai korkeintaan kahteen kertaan päivässä. Koirat, kun on joka tapauksessa lenkitettävä. Nyt lenkkeily on niin paljon rennompaa, kun molemmat voivat juosta taas vapaina.
Koko talven olen katsonut maastohiihtoa tv:stä, joita Yle näyttää. Kuluneella viikolla myös ampumahiihdon MM-kilpailuja Lenzerheidesta Sveitsistä ja tänä viikonloppuna myös yleisurheilun SM- hallikisoja Kuortaneelta. Se on kuitenkin elimistöä palauttavaa ja siksi ihmettelen miten taas olen ylirasituskehällä.
Jännä ilmiö, miten kireäksi aikuinen koirani muuttui, kun naapurin (etäisyyttä noin kolme kilometriä) tytöllä oli juoksut. Koirani ulvoi ulkona ollessaan, ei leikkinyt, äkkäili. Se oli ihan erilainen kuin normaalisti. Tuollaista en ole kokenut yhdenkään koirani kanssa aikaisemmin, vaikka kaikki ovat olleet uroksia.
Toivottavasti en koekaan enää, sillä naapurin tyttökoira on jo 11-vuotias.
Me olimme molemmat, aikuinen koirani ja minä, kireitä kuin viulun kielet. Minulla se ei johdu hormoneista😏
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti