perjantai 31. tammikuuta 2025

Muistoja 17

 

Huomionarvoista tässä eletyssä tammikuussa on se, että hiihtokilometrejä tuli enemmän kuin kävelyä, vaikka talvi on ollut huono hiihtämiseen näilläkin leveysasteilla
 Washingtonissa keskiviikkoiltana (29.1.2025) tapahtuneessa lento-onnettomuudessa menehtyi taitoluistelijoita ja heidän perheenjäseniään. Se tietysti tuntui minullekin normaalia tunteikkaammalta, vaikkei taitoluistelu ole enää elämässäni muuten mukana kuin penkkiurheilijana.

Mieleeni palasi vuosi 1978, kun Tampereella esiintyivät taitoluistelun mestarit. Silloin vielä EM- ja MM- mitalistit kiersivät pitkin maailmaa ja esiintyivät innoikkaille taitoluistelun ystäville.

Pääsin tuolloin näytöksen lopussa viemään kukkaset jäätanssin neuvostoliittolaisille MM-mestariparille Natalija Linitšukille ja Gennadi Karponosoville. Kiersimme lopuksi kenttää kaikkien esiintyjien ja kukittajien kanssa yhdessä ja sain luistella Natalijan käsi kädessäni. Muistan vieläkin kuinka höyhenen kevyesti hän luisteli ja liukui jäällä!

Sellainen aika ei enää koskaan palaa. Taitoluistelijat eivät enää kierrä esiintymässä, ainakaan samalla mittakaavalla. Ja venäläiset urheilijat ovat pannassa ties kuinka pitkään vielä.

Lähde:

Wikipedia

Talvi 40

           
Sammakko (Rana temporaria) hangella 26.1.2025
 Muutaman päivän postaustauko johtuu siitä, että päivitin tätä laitetta, millä blogiani kirjoittelen. Nyt, kun versio on kaikkinensa uudempi verrattuna seitsemän (7) vuotta vanhempaan, voi ulkonäkökin muuttua. Tai yritän sitä muutella vähitellen.

Otsikkokuvassa on sammakko, joka tuli minua vastaan hiihtolenkillä järven jäällä. Se oli elävä, vähän kohmeinen ehkä.

Vasemmalla ison koiraeläimen jalankäljet, oikealla aikuisen koirani 29.1.2026 klo 06.38
Aamulenkillä oli mennyt isokokoinen koiraeläin, joksi suttakin sanotaan. Eläimen matka oli ollut suoraviivaista ja johdonmukaista, ja sen jälki ei ollut kovin vanha, pari tuntia ehkä. Suden jäljistä sanotaan, että että se on tuollainen pitkulaisempi, varsinkin takatassun.
Ison koiran ja suden jäljen erottaminen on kovin hankalaa. Jollei jäljet ole suden, niin täällä juoksentelee iso koira irrallaan.

Pimeällä kuvaus on haastavaa, kun käyttää salamaa. Tuolloin on vaan "räpsittävä" kuvia summamutikassa. Otsalampun valo ja kännykkä/kamera aiheuttavat varjon kuvattavaan kohteeseen. Sen vuoksi tässä kuvassa ei näy pidempää jälkijonoa ja toisaalta taas näkyy myös minun kenkäni oikeassa alakulmassa.

Lähde:
Suomenluonto.fi
Suurpedot.fi

sunnuntai 26. tammikuuta 2025

Liike on lääke 7

 

Ystävät kimpassa 26.1.2026
 Blogejani lukeneet ovat ehkä huomanneet, etten käy kuntosalilla. Itse asiassa muutin liikuntakäyttäytymistäni kohti ulkoilulajeja silloin, kun hankin ensimmäisen koirani vuonna 1992. Valitsin mieluummin koirani kanssa touhuamisen kuin sisäliikunnan.

Minulla liikuntalajit, joissa saan käyttää voimakkaasti yläraajoja toimivat erinomaisesti. Näin talvisin hiihto ja lumikenkäily (vaativassa maastossa) eli sauvojen käyttö kehittävät yläraajojen, hartiarenkaan, kaula- ja rintarangan lihaksistoa ja nivelistöä. Lihasten voimistuminen vahvistaa kannattelevia rakenteita, jolloin mm. olkanivelten toiminta ja lapatuki paranevat.

Sauvakävely ei taas toimi yhtä tehokkaasti, sillä tuki sauvoista on vähäisempää.

Yläraajojen käyttö tuottaa hyvän olon koko kroppaan erilailla kuin vaikkapa pyöräily. Kiertoliike, jonka vuorottainen ylä- ja alaraajojen käyttö aiheuttaa, on tietysti koko kehoa kehittävää liikuntaa.

Minulla on luonnostaan voimakkaat alaraajat ja siksi kaikki liikuntalajit, joissa voin hyödyntää yläraajoja, ovat tervetulleita. "Joululahjaksi" ostamani kajakki odottaa jo vuoroaa lumihangessa.

lauantai 25. tammikuuta 2025

Talvi 39

 

Jäätyneet lepänoksat (Alnus) 25.1.2025
 Olipas tänä aamuna raju keli! Räntää satoi vaakatasossa, kovaa tuulta ja märkää lunta järven jäällä.

Eilisestä 'oppineena' otin alleni luistelusukset. Raskas lumi teki hiihdosta kuitenkin hyvin vaikeaa. Koirien kanssa kuitenkin on lähdettävä lenkille, niin kyllähän sitä järvi hiihtäen kierrettiin, vaan koville otti. Välillä oli huilattava ja hiihdettävä jopa 'pertsaa' luistelusuksilla. Aikoihin on eletty!

Suksi uppoaa lumeen 25.1.2025

Saukon (Lutra lutra) jäljet 25.1.2025
Näin ensimmäistä kertaa tälle talvelle saukon jäljet.

perjantai 24. tammikuuta 2025

Talvi 38

 

Hiihtokaverit 11.1.2025
 Lähdin tänään töiden jälkeen hiihtämään järven jäälle, tai ainakin yritin. Eilen kävin hiihtämässä maastossa ja järven jäällä ja keli oli näihin lumiin ihan kohtalainen.

Vaan toisin oli tänään. Täällä satoi räntää ja metsäsuksi tekikin tenät. Suksenpohjiin tarttui paksu lumikerros, joten hiihtoreissusta tuli suksien ja sauvojen ulkoiluttamista. Koirat toki saivat liikuntaa emäntäänsä enemmän.

Kävin suollakin, jotta olisin saanut lumet hierottua irti varpuihin, mutta ei. Tuli mieleeni Marjo Matikainen, kun hän huudahti Oberstdorfin MM-kisoissa 1987 viiden kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa: "Havuja...perkele!"

Ei auta kuin katsoa hiihtoa tv:stä.

Lähde: 

www.yle.fi

torstai 23. tammikuuta 2025

Ruoka

 

Lumipyry yllätti  15.1.2025
 Kuulin radiosta ennen joulua, miten Helsingin Senaatintorin Tuomaan markkinoilla riisipuuron erilaiset versiot olivat kovin suosittuja. Samassa ohjelmassa kuulin, kuinka suomalaiset syövät vähän erilaisia puuroja. Ehkä kaurapuuroa syödään aamiaisilla, mutta muut puurot ovat kärsineet inflaation.

Olen tästä kirjoittanut ennenkin, mutta karjalaisista juuristani johtuen, teen paljon erilaisia puuroja nykyään.

Tampereella asuessani söin varmaankin 20 vuotta aamiaiseksi kaurapuuroa sopivin twistein eli milloin mitäkin marjaa, pähkinää, kurpitsan- tai pellavansiementä ja pellavansiemenöljyä. 
Sitten, kun muutin tänne Keski-Suomeen kaurapuuro alkoi tökkiä ihan kunnolla. Kokeilin erilaisia jugurtteja myslillä + marjat, muttei sekään pidempään maistunut.

Oikeastaan siitä lähtien, kun muutin tähän omaan kotiin, aloin tekemään erilaisia puuroja uunissa tai liedellä keittäen. Tattaripuuroa, hirssipuuroa, ohrapuuroa ja riisipuuroa. Kaurapuuro ei vieläkään uppoa.

Teen ison astiallisen puuroa ja syön sitä aamuisin kylmänä twistien kera. Edullista, ravitsevaa ja sisältää runsaasti kuitua. Ja sitä voi antaa koirillekin.

tiistai 21. tammikuuta 2025

Uusi työ 15

 

Hiihtokaverit 11.1.2025
 Helmikuun alusta alan tehdä 60% työaikaa 50% sijaan. Se on parin kuukauden kokeilu. Sitten huhtikuun alusta, jos kaikki menee hyvin, nostan työaikaa 70%:iin.

Onhan tämä mielenkiintoista aikaa, sillä en ole 2,5 vuoteen tehnyt enempää kuin 50% työaikaa. Jalkani ja käsieni kivut eivät ole vähentyneet, mutta katsotaan jaksanko lisätä työssäoloa. Siinäpähän sitten on työterveyshuollolle ja Kevalle pähkinää purtavaksi.

sunnuntai 19. tammikuuta 2025

Talvi 37

 

Auringonnousu 19.1.2025
 Talven selkä taittuu tänään.

Tänään oli hyvä käydä koirien kanssa lumikenkäilemässä, sillä metsässä on koiria kantava hankiainen. Sen vuoksi menimmekin 'ihan metsään'. Näin pennun seuraavan tuoreita hirven (Alces alces) jälkiä ensimmäistä kertaa. Aikuisen koiran jälkiä se on seurannut jo jonkin aikaa, mutta riistan seuraaminen onkin taas askel eteenpäin.

Samoin pentu osoitti jo minulle erästä polun risteystä, jota olimme kerran aikaisemmin kulkeneet. Näille irlanninsettereille on kovin tyypillistä odottaa tien/polun risteyksessä kuin kysyäkseen mihin päin jatketaan matkaa.

Hirven talvimakuus 16.1.2025
Hömötiaisten (Poecile montanus) soidinlaulua on kuulunut yllättävän aikaisin tälle keväälle.

lauantai 18. tammikuuta 2025

Muistoja 16

 

Helmiäispilvet 18.1.2025
 Sinulla on varmaan jokin musiikkikappale (tai useita), joka tuo mieleen muistoja - mukavia tai ei niin mukavia.

Dire Straits on yhtye, minkä musiikkia en halua aktiivisesti kuunnella, jos voin valita. Yhtyeen musiikkiin liittyy sydänsuruja.

Viettäessäni San Diegossa vuonna 1988 au pair -aikaa hankin miltein heti sieltä Sonyn Walkman -korvalappustereot ja siihen tietysti kasetteja. Climie Fisherin Everything -albumia tuli kuunneltua loputtomasti. Varsinkin Love Changes (Everything) -kappale tuottaa mieleeni kävelyt pitkin kaupunkia, nuoruuden, huolettomuuden, auringon, Tyynimeren.

Ten Sharpin You -kappale on hyvin nostalginen. Tuo lämpimiä muistoja vuodesta 1991. Miten sitä uskoi rakkauden kaikkivoipaisuuteen.

Samoin Hectorin Yhtenä Yönä on edelleen hyvin tärkeä ja jopa sanoitukseltaan ajankohtainen.

Tanita Tikaramin Stop Listening vuodelta 1998 tuo mieleeni kesän äkillisen ukkoskuuron. Pääsin sitä sisälle karkuun kastumatta. Kuulin tuolloin tämän kappaleen ensimmäisen kerran radiosta.

Robbie Williamsin Feel tuo mieleen kesän 2002. Edelleen hyvin tunteikas kappale.

Ja onhan noita paljon muitakin...

torstai 16. tammikuuta 2025

Muistoja 15

 

Hiihtokaveri 12.1.2025
 On ollut paljon kohinaa Ylen uudesta tv-sarjasta Queen of Fucking Everything. Ja olihan se raikas tuulahdus suomalaiseen tv-tuotantoon lähinnä loistavien karaktäärien vuoksi. Mutta, mutta... suomalaiset ja vähän muunkin maalaiset (joissa näkyvät eri vuodenajat) tv-tuotannot mokaavat lähes aina ulkokuvauksissa, kuten tässäkin kevään eri vaiheissa. Välillä ovat puut lähes täydessä lehdessä, väliin kahlataan lumessa.

Ymmärrän kyllä, että ulkokuvauksia tehdään useampi kerralla ja pilkotaan valmiiseen tuotteeseen käsikirjoituksen mukaan, ja varmasti viime kevät tai yllättävä takatalvi aiheutti harmia. Sarjan pääosan esittäjä Linda alias Laura Malmivaara on juonen käänteissä koko ajan siirtymässä paikasta toiseen. Jos tarkkaan katsotte, niin eräässä siirtymässä Lauran ulkotakki vaihtuu kevätpoplarista talvitakkiin ja takaisin.

Eihän noilla kait ole mitään väliä juonen kannalta, mutta minua häiritsevät nuo virheet suunnattomasti tai ainakin kiinnitän niihin huomiota liikaa.

Olin aikoinaan töissä Tampereella 26 vuotta samalla työnantajalla. Jossain vaiheessa pääsin tekemään opetusvideoita (Vatsan alueen avoleikkaukseen tulevalle ja Gynekologiseen leikkaukseen tulevalle) ja jopa käsikirjoittamaan, ohjaamaan ja leikkaamaan niitä. Työnantajalla oli myös siis tuolloin audiovisuaalinen työntekijä ja tarvittavat laitteet tuollaisiin 'produktioihin'. 

Toisen työn tein Finn-Medi Tutkimukselle, jossa kehittelin tuotekuvaston Managing at Home = Toimintakyky rajoittunut - Suoriutuminen kotona, joka on vieläkin käytössä. Se oli osa TEKESin valtakunnallista Terveydenhuollon Digitaalisen Median ohjelmaa. Se oli edistyksellistä vuonna 1998, sillä kuvastoon kuului valokuva, kirjallinen ohje ja video jokaisesta tilanteesta.

Jo silloin tajusin 'taustojen' merkityksen kuvassa. Nämä ovat niitä kuvakulmia, joihin blogini nimessäkin viittaan. 

tiistai 14. tammikuuta 2025

Talvi 36

 

Kuutamo pakkasaamuna 12.1.2025 klo 7.55
 Juuri tänään haluan muuttaa ajatteluani siihen, mikä on hyvää tai hyvin elämässäni. Tajusin sen yhden muun asian yhteydessä.

Minulla alkoi eilen työelämässä taas uusi vaihe, kun työtehtäväni muuttuivat jonkin verran.

Minulla on hyvä koti, jossa asua. Minulla ystäviä ja koirani. Minulla on työ, joka mahdollistaa ylläpitää tätä elintasoa, mitä elän. Minulla on jäljellä terveyttä, vaikka jotakin olen menettänytkin. Minulla on edelleen, kaikesta huolimatta, kyky ja mahdollisuus harrastaa liikuntaa mahtavissa maisemissa.

Olen suomalainen ja saan asua vapaassa maassa. Täällä on hyvä elää puhtaassa luonnossa. Minulla on kyky nauttia kauniista asioista, kuten luonnosta, musiikista, kirjallisuudesta, taiteesta ja urheilusta. Kaipaan syvällisiä keskusteluita ystävieni kanssa.

Voin olla kiitollinen vanhemmilleni ja isovanhemmilleni paljosta. Vaikka nuoruudessani en saanut läheskään kaikkea, mitä halusin, sain kuitenkin riittävästi elääkseni tyydyttävää elämää.

Olemme taas menossa kohti valoa, kun kaamos päättyy parin päivän päästä Suomessa. Tulee taas muuttolinnut ja kesä aikanaan. Valo voittaa pimeyden (päivä on pidentynyt 56 minuuttia Jyväskylän korkeudella talvipäivänseisauksesta 22.12.2024). 

Hiihtolenkiltäni. Tätä mäkeä kiipeän vain ylöspäin 14.1.2025

sunnuntai 12. tammikuuta 2025

Muistoja 14

Höyryävä joki 12.1.2025
 Alakouluikäisenä luokkatoverini isä vei meidät tytöt kerran Hervannan laskettelurinteeseen laskettelemaan maksaen minunkin välinevuokrat ja hissilipun. En ollut aikaisemmin käynyt laskettelemassa, koska se oli kallis harrastus eikä äidilläni ollut sellaiseen rahaa. Vaan olihan se ihanaa! Mallioppimalla muilta menimme hissillä ylös ja tulimme mäkeä alas ongelmitta.

Kävin Sammon urheilulukion ja siellä sai silloin valita valinnaisia liikuntakursseja, joista yksi oli laskettelu ja se oli valintani.

Vaan miten siinä sitten kävikään. 

Menimme taas Hervannan laskettelurinteeseen ja jouduin yksin hissiin (kapulahissi). En saanut kunnolla kapulaa aseteltua takapuoleni alle ja roikuin käsilläni kapulasta ensimmäisen mäkijyrkänteen nousun. Viimeisillä voimilla jaksoin pitää kiinni kapulasta, kunnes alkoi tasanne ja päästin kapulasta irti ohjaamalla itseni mäkeen. Hissinousua olisi vielä jatkunut toinen mokoma. Ihmettelen näin myöhemmin miksei hissiä pysäytetty.

Adrenaaliryöpsäyksessä laskin kuin nopeuslaskija mäen alas suoraan, sillä kaikenlaiset käännökset suksilla eivät tulleet kysymykseen. Onneksi tielleni ei osunut ketään mutkamäkeläistä. Alhaalla olin hiestä märkä ja vapisin kuin haavanlehti.

Siihen loppui laskettelukurssini. Lähdin kotiin kesken kaiken. Eikä tainnut opettaja nähdä edes osaa tempauksestani. En jälkeenpäin kuullut kenenkään mainitsevan asiasta, joten oliko tapahtumalle edes tuttuja silminnäkijöitäkään.

Enää ei ole Hervannan laskettelurinnettäkään.

Olen sen jälkeen käynyt muutamia kertoja laskettelemassa aikuisena (mm. Syöte, Ukko-Koli), mutta ainoastaan luotettavan henkilön kanssa, joka huolehtii hissiin menosta ja neuvoo avuliaasti miten 'taikanappia painetaan' käännöksissä ulommaisessa jalassa. Liian jyrkkiä mäet eivät saa olla. Siinä lajissa olen todella epämukavuusalueellani.

Todistus

lauantai 11. tammikuuta 2025

Muistoja 13

 

Joen luusua 5.1.2025
 Olin yläkoulussa ja aamulla kävelemässä luokkalaiseni Sannan kanssa kouluun niin kuin olimme tehneet monesti aikaisemminkin. Olimme loivan mäen yläpäässä ja takaa tuli rinnaisluokan poika pyörällä perässä. Hän sanoi:" Tunnistin jo kaukaa (allekirjoittaneen) leveistä hartioistaan."

Kylläpä minua hävetti! Mutta totta tuo, minulla on todella leveät hartiat ja se näkyi jo teini-iässä.

perjantai 10. tammikuuta 2025

Talvi 35

Talitiaisen (Parus major) höyheniä 9.1.2025. Talitintti oli joutunut ilmahyökkäyksen kohteeksi eli olisikohan varpuspöllö (Glaucidium passerinum) ollut asialla?

Minkki (Neovison vison) käynyt kääntymässä tontillani 9.1.2025. Tilasin minkkiloukuttajan pyydystämään tätä vieraslajia
 Menimme ensimmäistä kertaa eilen hiihtämään metsäsuksilla harjumaastoon pennun kanssa. Minun harjuun tekemät ladut ovat toistaiseksi säilyneet ylikävelijöiltä.

Ensinnäkin otamme 'pala palalta' harjut haltuumme tai pentu ne ottaa tehden karttaharjoituksia. Aikuinen koira on suorittanut niistä tentin loistavin arvosanoin jo aikoinaan. Toiseksi harjoittelemme mäenlaskua yhdessä eli harjoittelemme sitä ettei pentu tule ladulle eteen alamäessä, sillä sitten sattuu ja tapahtuu meille molemmille. Vielä laskunopeuteni päihittää pennun juoksuvauhdin, muttei enää kauaa.
Tässä luistelusukset saavat murinaa osakseen 3.1.2025

keskiviikko 8. tammikuuta 2025

Talvi 34

Sieltä se aurinko joku päivä näyttäytyy 3.1.2025
 Tänään minulla oli ensimmäinen läsnäpäivä töissä, mikä tarkoitti sitä, että olin kotoa pois lähes 10 tuntia. Ystäväni vietti päivän koirien kanssa. Ei siis huolta.

Aamulla lähdin lumikenkäilemään koirien kanssa ennen klo 06:tta eli pimeällä. Omiin ajatuksiin painuneena alkaa metsässä kulkiessa näkyä pimeässä vain lepattavaa vihreää valoa ja iltalenkillä siitä tuli mieleeni virvatulet. 'Virvatuli' aiheutui pennun pantavalosta.

Virvatulet (myös aarnivalkeataarretulet tai aarreliekit) ovat tulia tai valonlähteitä, joita havaitaan yleensä pimeässä asumattomilla alueilla lähellä maan- tai vedenpintaa tai aivan pinnassa. Virvatuli on muodoltaan joko liekin kaltainen, valopallo tai hahmoton. Virvatulien väri vaihtelee. Kertomusten mukaan jotkin virvatulet hyppelehtivät, vaappuvat tai huojuvat, ja ne jopa liikkuvat paikasta toiseen. Kerrotaan että virvatulet usein katoavat tai etääntyvät kauemmas, kun niitä lähestyy.



Virvatulia esiintyy yleensä samoilla paikoilla tai alueilla toistuvasti; joillakin paikoilla niistä on pitkä kansanperinne. Virvatulet ovat yleensä hiljaisia, ja niitä nähdään hiljaisilla seuduilla. Virvatuli saattaa jopa kadota, kun on pidetty kovaa ääntä. Toisaalta perimätiedon mukaan aarnihautoihin voi liittyä paikalta kuuluvat oudot äänet.

Sana virva tarkoittaa jotakuinkin väreilyä, häilymistä ja lepattamista. Virvatulet vaikuttavat monista luonnottomilta tai yliluonnollisilta; niihin liittyykin paljon kansantarinoita ja myyttejä. Tutkijat ovat tarjonneet virvatulille erilaisia selityksiä.

Lähde: wikipedia

sunnuntai 5. tammikuuta 2025

Talvi 33

 

Hiihtäjä 5.1.2025
 Tänään oli upea, mutta kylmä sää ulkoiluun. Kun pakkasta on >17° C, niin luistelusuksi ei toimi tuoreella lumella (eilen illalla satoi lunta). Lähdimme aikuisen koirani kanssa siis metsäsuksilla hiihtämään harjuille ja 'tie' vei peräti järven jäälle.

Otsikkokuvassa en vaatteilla koreile! Minulla on päälläni isoisäni (ukko) 1960- tai 70-luvulta peräisin oleva Novenin tikkitakki (retroa?). Takkiin kuuluivat myös tikkihousut, mutta housut kuluivat takkia nopeammin rikki. 

Tämä talvi on tikkitakillekin viimeinen, sillä siihen on osunut muutaman kerran koiran hammas tai kynsi eli reikiä on paikattu liimattavilla paikoilla, mutteivat ne tahdo kankaassa pysyä kiinni. Takki voi siis olla yhtä vanha kuin minäkin!

Päässäni oleva Wedzen lakki on oiva kapistus kylmille, viimaisille keleille. Sen saa leuan alta kiinnitettyä nepparilla; hyvä suoja korville ja leukaan. Tämän toi ystäväni Yhdysvalloista vuonna 2011 eli 2010-luvun 'muotia'.

Harjun päällä kulkeva latu 5.1.2025

5.1.2025

Tassuhuoltoa 5.1.2025

5.1.2025

lauantai 4. tammikuuta 2025

Muistoja 12

 

3.1.2025
 Olen ollut aina huono juhlimaan. Nuorempana lähdin melkein säännönmukaisesti kesken kaiken pirskeistä pois. Myöhemmin saatoin vain piipahtaa juhlissa, jos menin ollenkaan.

Olen aina ollut sellainen "yksinäinen susi". En tee mitään toisia miellyyttääkseni, vaan elän omannäköistä elämääni. Minulle on ihan sama mitä muut ihmiset ajattelevat minusta.

Lähdimme likkaystäväni kanssa Ruotsiin heinäkuussa 1994 laivalla Turusta Tukholmaan. Määränpää oli ystäväni suomalaisen Tukholmassa asuvan ja työskentelevän tutun luokse, jonnekin Tukholman lähiöön ja yöpyä siellä.

Illalla lähdimme keskustaan ja samana iltana Ruotsi pelasi MM-jalkapallon pronssiottelun voittaen sen. Kaduilla alkoi hillitön juhlinta. Jossakin vaiheessa minua alkoi tympiä se mekastus ja hilluminen ja kysyin 'asunnonhaltijalta' voisinko lähteä jo 'kämpille'.

Ja niin lähdin seikkailemaan metroon ja metroasemalta oli vielä kilometrin matka kämpille. Niin vain selvisin perille ja pari tuntia myöhemmin tulivat ystäväni ja asunnonhaltija.

Olen myöhemmin pohtinut, että mitä jos en olisikaan ollut kämpillä, kun muut tulivat. Siihen aikaan ei ollut kännyköitä, tai ainakaan minulla ei ollut, eikä ollut ystävällänikään. 

En tiedä voiko Tukholmassa tai muissakaan isoissa kaupungeissa näinä päivinä enää suositella alle 30-vuotiasta naista liikkumaan yöllä yksin metrolla tai jalkaisin ylipäätään.
Minä en koskaan joutunut vaaratilanteisiin, paitsi 1988 asuessani San Diegossa ja ollessani juoksulenkillä (kts. blogi Kompassi koilliseen, postaus 16.6.2021 [San Diego]).

perjantai 3. tammikuuta 2025

Talvi 32

 

Aamunsarastus 3.1.2025 klo 8:38
 Laajennamme lenkkimaastoja pennun kanssa tekemällä 'karttaharjoituksia'. Teen lumikengillä polkuja harjuille - alueille jonne ei ole suksilla asiaa jyrkkien maastojen vuoksi. Aikuiselle koiralle maastot ovat tosin tuttuja.

Täällä on susien (Canis lupus) puolesta turvallista liikkua koirien kanssa, vaikka jo kirkonkylällä on ollut susihavaintoja. Ilveksen (Lynx lynx) jälkiä näkyy vuosittain.

Päivä on pidentynyt Jyväskylän korkeudella 17 minuuttia talvipäivän seisauksesta (22.12.2024)🌞

keskiviikko 1. tammikuuta 2025

Talvi 31

 

Ihrapötkö 1.1.2025
 Jos suurissa kaupungeissa voi käydä kauppahallissa, niin täältä on sellaisiin liikaa matkaa. Ennen vanhaan, jos halusin esim. jouluksi tilata kinkun tai saada hyvän joulukalan, niin kävin Tampereen kauppahallissa herkkuja ostamassa.

On onni, että täällä maaseudulla kulkee Roinilan Aromiliha Oy eli Roinilan lihatilan (Kangasniemi) myyntiautot. Sieltä olen ostanut mm. linnuille suolatonta talia, joulukinkun, poronkäristystä, hirvenlihaa, kaalikääryleitä.

Kuvassa on tänään linnuille ripustamani ihra. Lihatilan autossa ei ollut tällä kertaa suolatonta talia eli nahkassa kiinniolevaa talia, vaan irtonaista ihraa. Pussitin ihran lintujen ruokintaan sopiviin verkkoihin.

Toinen kiertävä myymäläauto on Karjalaisen Kotileipomo (Kannonkoski), mikä myy tuotteita leipomuksista mm. sieniin, kalavalmisteisiin ja mehuihin.

Pentu 1.1.2025
Huomenna alkaa arki ja työt. Kuuden (6) viikon loma kului ihan liian äkkiä, kun pennun hoito tuntui vievän kaiken energian. On mielenkiintoista nähdä miten se reagoi poissaoloihini.