Syksy 5

20.10.2023

 Järvi alkaa jäätyä. Aamulla pakkasta kireimmillään oli 4,3°C. Lähdin järvelle veneellä, kenties viimeisen kerran tälle vuodelle. Välillä rikoin jäätä kuin jäänmurtaja. Rannoilla oli upeaa maaruskaa ja pakkanen sai varsinkin lepän (Alnus) lehdet putoilemaan. Niitä lähes tulkoon satoi alas.

Huopasin venettä järven ympäri. Voi, kuinka hyvältä liike tuntui yläkropalle: yläraajoille, rinta- ja kaularangalle. Viime viikkoiset metsätyöt ovat laittaneet kropan koetukselle ja huopaaminen syklisesti aktivoi – rentoutti mm. rintalihaksia ja lapaluita liikuttavia lihaksia. Aurinko paistoi matalalta ja välillä ihan suoraan silmiin. Käpylisäke sai valohoitoa silmien kautta.

Jäätyvää järveä auringon noustessa 20.10.2023

Blogini lukija voi ihmetellä miten minä sairauslomalainen pystyn sienestämään, marjastamaan, lenkkeilemään tai huhkimaan metsätöissä. Liikkuminen vaikeassakin maastossa on terapiaa keholle ja korvien välille. Aika ajoin koen itseni hyödyttömäksi, yhteiskunnan taakaksi ja nykyhallituksen hallitusohjelman rivien välistä luettavaksi 'luopioksi'.

Se, että joka päivä suuntaan metsätöihin (myös viikonloppuisin), on kuin lähtisi töihin. Metsätöissä jaksan vain tunnin session. Siinä näkee työnsä tuloksen ja lämmintä piisaa tulevina vuosina, jos "maailma on mallillaan". Jotain hyödyllistä siis...

Jääriitettä 20.10.2023