Metsä -otsikon alle kirjoitan osittain kuvitteellista kertomusta tonttini "ikimäntyjen" kasvun alkuajoista eli arviolta vuoden 1885 tienoilta yhdistäen sekä isovanhempieni ja omaa historiaani että lähitienoon historiaa kirjoitettuun historiaan.
 |
| Vasemmalla isoisäni ukko ja oikealla setäni Eelis. Keskimmäinen henkilö on tuntematon. Eelis kaatui 22-vuotiaana talvisodassa 26.1.1940 Impilahdessa, Laatokan pohjoisosissa. Kuva todennäköisesti otettu kesällä 1939. Valokuvaaja tuntematon. |
Tänään vietetään toista evakkojen liputuspäivää evakkojen muistamiseksi ja kunnioittamiseksi. On siis tärkeä päivä meille kaikille karjalaisten jälkeläisille.
Tämä liittyy löyhästi otsikkoon, mutta halusin tähän nostaa Eeliksen tarinaa siltä vähältä, mitä hänestä tiedän. Eelis oli minun mummoni veli. Jos mummoni (1913) ja ukkoni (1907) syntyivät Karjalaan, Suomen suuriruhtinaskuntaan ollen Venäjän keisarikuntaan kuuluva autonominen osa, niin Eelis syntyi jo itsenäiseen Suomeen (1918).
Isovanhempieni maatilalla oli yksi kamari, jossa piirongin päällä oli mm. Eeliksen ja isoisoäitini valokuvat kehystettyinä. Tuolloin 1960- ja 70-luvulla ollessani lapsi pelkäsin käydä kammarissa etenkin yksin, sillä kuvissa esiintyivät kuolleet henkilöt. Varmaankin juuri se, etten ehtinyt tuntea kumpaakaan näistä henkilöistä – heidän kasvokuvansa pelottivat. Jollain lailla ajattelin, että nämä henkilöt voivat tulla kuvista esille, ehkä kummittelemaan...
Eelis oli naimaton työmies, joka taisteli (1./Er P 8) erillinen pataljoona 8, 1. komppania. Komppania osallistui vaativiin viivytys- ja puolustustaisteluihin Kannaksella. Impilahdessa käytiin tammikuussa 1940 ns. mottitaisteluja, missä hän kuoli haavoittuneena sotamiehenä.
Eelis on haudattu Karijoen sankarihautausmaalle.
Marraskuun lopussa 1939 Neuvostoliitolla oli Suomen vastaisella rajalla neljä armeijaa, yhteensä 20 divisioona: mm. Laatokan pohjoispuolella oli Habarovin komentama 8. Armeija, jonka tarkoituksena oli hyökätä kohti Keski-Suomea. (Manninen, s. 18).
Kuten historiasta tiedämme Suomi taisteli rohkeasti Neuvostoliiton armeijaa vastaan ja sen eteneminen pysäytettiin.
Lähteet:
Manninen, O. (1992). Talvisota syttyy. Suomi 75. Itsenäisen Suomen Historia. 3.
Wikipedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti