22.7.2024 klo 01:02 |
Erottauduit heti alusta
Tummin palavin silmin
Viimein erkanit
mieleni synkistä varjoista
Astuit esiin
Huultesi pehmeä täydellisyys
on laaksoon painuva
poimuileva pelto
viljatähkineen
Viipyilevät silmäsi
muistuttavat metsään
kauan kadonnutta syvää
varjoista lähdettä
Hengästytät minut
joka tavalla
Piirrät ääriviivojani
vähitellen kuin
usvasta esiin lipuvaa laivaa
Tilaisuutesi tullen
jätä sormenjälkesi
Kaikkialle minuun
kuin tuhannet näkymättömät sormet
soittaisivat haapalehvistön koskettimilla
Jatka ristiretkiäsi
vuodesta vuoteen
valloittaen minut
Uudestaan ja
Uudestaan
Tässä blogissa julkaisemani runot olen kirjoittanut 2010–2012 välisenä aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti