perjantai 6. lokakuuta 2023

Syksy 3

 

Järvi, jonne tukkipuut tuotiin aikoinaan vuoresta


 Takana on syksyn ensimmäinen kylmä yö. Lämpötila laski pakkasen puolelle ja vesilätäkötkin jäätyivät. Hirvikärpäsistä (Lipoptena cervi) ei ole muutamaan päivään enää ollut harmia.

Löysimme ystäväni kanssa samaisesta vuoresta, jossa olemme olleet metsätöissä, mahtavan suppilovahveropaikan (Craterellus tubaeformis). Paikka on jyrkkä kuusikkorinne, josta mm. hirvet (Alces alces) kulkevat.
Aikoinaan, siis joskus 1940- ja 50-luvun vaihteessa, samaista rinnettä käytti kulkureittinä taitavaksi tiedetty hevosmies kuljettaen talvisaikaan etureellä tukkipuuta alas ja sieltä järven jäälle, mistä ne uitettiin jokea pitkin Keiteleelle ja sieltä ties minne.

Rinteeseen ovat ystäväni ja hänen veljensä, jota haastattelin MiG-15 UTI:n putoamisesta, istuttaneet sittemmin kuusia. Rinne toimii nykyisin eläinten ja hyvin harvoin ihmisten kulkureittinä. Suppilovahverot saavat kasvaa puhtaassa maaperässä.

Korillinen suppiksia pieneltä alalta kuusikkorinteestä

Kuuran koristelema vadelmanlehti (Rubus idaeus)

Lähteet: I.P ja M.P.

1 kommentti:

Minna kirjoitti...

Upea saalis! Siellä ovat puhtaat metsät. Sen olen huomannut myös naavan määrästä, jota myös puissa ja oksissa riippuu muuallakin saman alueen puustossa. Suppikset taitavat kestää hieman pakkastakin?

M