torstai 5. lokakuuta 2023

Suomettumista 2

 

Koirani poseeraa vuoren lenkkeilypolun varressa 2.10.2023. Kaukaisuudessa näkyy korkeusero
 Haastattelin MiG-15 UTI:n putoamisesta myös ystäväni vanhempaa veljeä (kts. postaus 1.10.2023). Hän oli vapautunut armeijasta (palveltuaan vartiomiehen ominaisuudessa Santahaminassa) samana vuonna, kun kone putosi. Meno kotitilalla ja maastossa muistutti hänestä paljon armeija-aikaa.

Lentokoneen putoamisesta ilmoittivat veljesten isä ja tämän naapuri soittamalla nimismiehelle. Sitä ennen nämä olivat käyneet katsomassa koneen hylkyä ja tarkistaneet ettei lentäjää ollut siellä. Siinä vaiheessa olikin jo tieto kiirinyt nimismiehen korviin. Koneen lentäjä oli pelastautunut heittoistuimella muutaman kilometrin päähän. Sekä lentäjä että ilmavoimat olivat siinä uskossa, että lentäjä ja kone olivat pudonneet Pieksämäelle.

MiG-15 UTI:n vaatimaton putoamispaikka

Kun veljekset saapuivat äitinsä kanssa kauppalasta, ihmettelivät he kovasti omassa kotipihassa tapahtumia, sillä piha oli täynnä armeijan autoja ja vartiomiehiä oli siellä sun täällä. Armeija oli mobilisoitunut nopeasti paikalle.

Lentokone oli pudonnut jyrkässä kulmassa maahan, ei liitämällä. Kone oli katkonut muutamia suuria mäntyjä, muttei suurelta alalta. Ilmavoimilla on aluksi ajatus nostaa ja viedä koneenhylky helikopterilla pois, muttei se onnistunut koneen huonon kunnon vuoksi.

Veli ja hänen ystävänsä keksivät käydä putoamispaikalla sillä verukkeella, että veljesten isän moottorisaha olisi muka jäänyt vuoreen. Ja niin he sinne pääsivätkin.

Valtionkonttori maksoi jonkinlaisen korvauksen perheelle aiheutuneesta haitoista ja häiriöstä.

Kiitos "muisteluista" I.P ja M.P.

Syksyistä maisemaa vuoren laelta 

Ei kommentteja: