Kevät 60

 

Kuorittua keloa 1.3.2026

 Otsikkokuvassa nuorta koiraa pelotti moinen kasa, joka oli ilmestynyt yhtäkkiä metsään. Siinähän on palokärjelle (Dryocopus martius) tai pohjantikalle (Picoides tridactylus) iskenyt nälkä. Koira uskalsi itsekseen mennä kasaa haistelemaan, mikä on hyvä merkki.

Eilen aamulla ennen töihinlähtöä pystyi jo mennä koiralenkillä ilman otsalamppua. Niin se valo voittaa pimeyden.

Tällä viikolla pääsimme jo avantoonkin uimaan yli kuukauden tauon jälkeen. Saunominen jää puolitiehen jollei pääse pulahtamaan veteen.

Tänään yritin hiihtää luistelusuksella jääkentäksi muuttuneella järven jäällä, mutta löysin itseni välillä nilkkoja myöten kohvassa. Joten aamulenkkimme muuttui hiihdosta kävelyyn. Vaan, ei se huono juttu ollut, sillä löysin talvehtivan sitruunaperhosen (Gonepteryx rhamni) kanervikosta! Tiistaina se oli vielä lumen peittämä, mutta eilisen aikana oli kanervikkoa paljastunut näkyviin laajalti.

Toivottavasti se ei tuosta vielä virkoa, sillä eihän sille ole täällä ruokaa. Paju (Salix) ei vielä kuki, eikä mikään muukaan🏵

Talvehtiva sitruunaperhonen 12.3.2026