Metsä 7

Mökin naapurista kaadettiin 1982 "ikimännyt" tontin myymisen vuoksi. Eli ne puut olivat noin 100 vuotiaita tuolloin. Muistan ainakin yhden komean männyn ihan järven rannassa. Se oli jo keloutumassa eli vieläkin vanhempi. Kuinka komea se nyt olisikaan! Kuvassa isoisäni ukko ja äitini. Kaikki pienetkin oksat kelpasivat meille polttopuiksi. Valokuvaaja joko L.M. tai kirjoittaja

Metsä-otsikon alle kirjoitan osittain kuvitteellista kertomusta tonttini "ikimäntyjen" kasvun alkuajoista eli arviolta vuoden 1885 tienoilta yhdistäen sekä isovanhempieni ja omaa historiaani että lähitienoon historiaa kirjoitettuun historiaan.

"Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika kehotti 1334 hämäläisiä siirtymään kanta-asukkaiksi erämaihin." [...] "Erämaa tarkoitti kalavettä, metsästys- ja kaskeamismaata, so. pyyntialuetta, ei autiomaata."

"Maunu Eerikinpoika tahtoi uudisasutuksella lopettaa idästä tulevat ryöstöretket. Tulos oli vähäinen. Kuninkaat Erik Pommerilainen 1411 ja Kaarle Knuutinpoika 1452 uudistivat saman käskykirjeen. Vihdoin Kustaa Vaasa 1542 julisti kaiken asumattoman ja viljelemättömän maan valtion omaksi koko Keski-Suomessa, ja että hämäläisten oli muutettava erämaihin asumaan, mikäli mielivät niitä omistaa."

"Ensi kertaa maat ja alueet merkittiin veroluetteloihin 1552 ja erämaat jaettiin veronkantoa varten Konneveden, Keiteleen ja Saraveden neljänneskuntiin eli veropiireihin, ja 1561 perustettu Rautalammin pitäjä määrättiin niiden hallintokeskukseksi." [...] Saraveden veropiiri sai nimekseen Pernasalon neljänneskunta. Se oli suuri alue: se kattoi nykyiset Laukaan, Saarijärven, Sumiaisten, Suolahden, Petäjäveden, Toivakan, Uuraisten, Äänekosken ja Karstulan alueet.ensimmäiset käräjät pidettiin 1558 Saraavedellä." (Perälä, K. s. 31-32.

Ensimmäisissä rajankäyntiasiakirjoissa on maininta tästä paikasta, missä nyt asun vuodelta 1574. (Sparf, U. s. 10). 

Ensimmäisessä Laukaan pitäjän kartassa on vuodelta 1752 näkyvissä ruotsinkielisenä nimenä järvi, jonka rannalla asun. (Wilmi, J. s. 28.)

Lähteet:

Perälä, K. (2021). Suolahti. Keiteleen kauppala.

Sparf, U. (1988). Erämaan perilliset.

Wilmi, J. (1991). Äänekosken-Suolahden historia vuoteen 1932. Valtionarkisto, MH 30/2 D 4/1.