Puu

 

Koivun pahka 30.10.2025

 

Tutussa metsässä seisoi puu.

Puussa kasvoi tammea, douglaskuusta, peucemäntyä, käärmekuusta, koivua, pihlajaa, halavaa, leppää.

Ja puu sai ihmisen piirteet.

Halasin sitä ja se huokaili tuulia, 

peläten myrskyjä, talven pimeyttä,

pakkasta, monitoimikonetta.

Rakastaen valoisia kesäöitä ja metsän kulkijoita.

Puu kertoili tarinoita eläimistä, 

jotka olivat sen oksilla vierailleet, levähtäneet, ruokailleet, asuneet.

Naavat ja lupot roikkuivat sen tiheästä oksistosta, tehden siitä kaikkein ylväimmän puun koko metsässä.

Puulla oli jo vanhuuden merkkejä:

valkoladosta kertovia kääpiä, uurteita, murtuneita, maahan pudonneita oksia, tyvilahoa.

Nojailin usein sen kylkeä vasten. Kesäisin evästelin sen lehvästön varjossa, syksyisin poimin sen juurelta auringonkeltaiset kantarellit,

talvisin hiihtelin sitä tervehtimään, keväisin ihastelimme luonnonvalon voimaa.

Tein siitä retkieni määränpään.

 

Metsänomistaja hääräili tiheään metsässä

karsien ja harventaen, 

joskus jopa puhuen metsänsä kaatamisesta

ja sitä puu pelkäsi eniten.

Lohdutin silitellen sen uurteista runkoa kuin hyväillen rakasta ihmistä. Suojelen sinua elämäni loppuun saakka.

Tämä runon aihio on valmistunut vuonna 2013.

Uusi työ 17

 

Polku 13.11.2025

 Tänään tein toisen työpäivän tälle syksylle joukkorokotuksessa. Tällä kertaa ei ollut niin paljoa rokotteita haluavia kuin reilu kuukausi sitten. 

Nämä päivät korvataan meille työntekijöille ylitöinä ja saamme sen ylityövapaana. Säästän nämä kerrytetyt päivät ensi keväälle, sitten kun aurinko paistaa ja päivä on taas pidempi. Josko silloin pääsisi ladulle reippailemaan...

Sääkuvia 5

 

Mennyt kesän hehku 30.10.2025

Jäätyvä järvi 18.11.2025

Karpalot (Vaccinium oxycoccos) 27.11.2025

27.11.2025

Auringonlasku 25.11.2025

Suo 27.11.2025

Syksy 40

 

"Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli. (Raamattu 1 luku. 1) 25.11.2025

 Lumet sulivat parin päivän vesisateissa ja plusasteissa. Vaan, kyllähän on vaarallista autoilla! Musta asfaltti ja vesisade imevät kaiken valon pimeään aikaan ja sitähän riittää, kun kaamos alkoi tänään. 

Mukavaa kuitenkin, että nyt on muutaman päivän taas pakkasta. Ihan aurinko näkyi tänään🌞

Lintujen ruokinnalle on löytänyt myös töyhtötiainen (Lophophanes cristatus), käpytikka (Dendrocopos major) ja harmaapäätikka (Picus canus).

Tänään kuului päivän hämärtyessä varpuspöllön (Glaucidium passerinum) syyslaulua ystäväni kotitilan pihamaalla.

Männynkäävän (Phellinus pini) sokkeloiset ja suuret pillit 25.11.2025

Jotkut kääpien pillistöt voivat olla erityisen kauniita. Ei tämäkään kovin huono ole. Tällainen printti voisi olla mielenkiintoinen vaikkapa sisustus- tai vaatekankaassa.

Lähde:

raamattu.fi

Koiran elämää ja vähän ihmistenkin 7

 

Aamu 22.11.2025

 Syksyiset ja miksei keväisetkin luonnonjäät ovat riski eläimille, ja itsekin joudun nyt terästäytymään koirieni kanssa, etteivät lähde järven jäille seikkailemaan.

Saimme hennon lumipeitteen, viime öinen reipas pakkanen ja kirkas aamu innosti meitä kaikkia liikkumaan metsässä.

Avanto ja koiruudet 22.11.2025

Viikonloppuna penkkiurheilijaa hellitään, kun on luvassa taitoluistelua ja maastohiihtoa. 

Nuori koira aamulenkillä 22.11.2025

Syksy 39

 

Kantokäävät (Fomitopsis pinicola) kaatuneessa kuusessa 18.11.2025

 Järvi jäätyi eilen. Lumipeite vahvistuu tänään, mutta suuret avoimet vesistöt pitävät lumipeitteen vielä vähäisinä lähellä rantoja.

Ruokinnalle on entisten lajien lisäksi löytänyt närhi (Garrulus glandarius).

Tänään tulee vuosi täyteen siitä, kun haimme nuoren koiran meille asumaan.

Auringonnousu. Järvi on saanut jääkannen 20.11.2025

Raidankääpä (Phellinus conchatus) 20.11.2025

 Raidankäävällä on monta muotoa. Tässä resupinaattinen eli alustanmyötäinen. Tämä kasvaa pystyyn kuolleella raidalla (Salix caprea).

Jalkapuoli 25

 

Koivunpahka 26.10.2025

 Oikea jalkani on sanonut 'YYA-sopimuksemme' irti. Ajattelen, puhun jalastani ikään kuin kolmannessa persoonassa. Tähän saakka olen ikään kuin ymmärtänyt sen oireilua, mutten enää. Meillä taisi alkaa ns. kylmän sodan aika. "Se tarkoittaa, että valtioiden välillä ei ollut oikeaa sotaa, mutta niiden suhteet olivat niin huonot, että sota uhkasi alkaa koko ajan." (HiMa)

YYA-SOPIMUS

Määritelmä: ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus eli sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta oli Neuvostoliiton ja Suomen välinen, 6. huhtikuuta 1948 Moskovassa solmittu, vuoteen 1992 voimassa ollut valtiosopimus

Selite: YYA-sopimus, virallisesti suomeksi Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta ja venäjäksi Договор о дружбе, сотрудничестве и взаимной помощи, Dogovor o družbe, sotrudnitšestve i vzaimnoi pomoštši, ja ruotsiksi Vänskaps-, samarbets- och biståndsavtalet (lyh. VSB-avtalet) Neuvostoliiton ja Suomen välillä huhtikuussa 1948 solmittu valtiosopimus. Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin ehdotti sopimusta Suomen presidentille Juho Kusti Paasikivelle tavoitteenaan saada aikaan vastaava sopimus, jollaisia Neuvostoliitto oli solminut toisen maailmansodan jälkeen miehittämiensä maiden kanssa, joita oltiin muuttamassa kansandemokratioiksi. Moskovassa käydyissä neuvotteluissa ehdotusta muutettiin Paasikiven toivomaan suuntaan, ja sopimuksen keskeiseksi sisällöksi tuli, että Suomi sitoutui puolustamaan aluettaan yksin tai yhdessä Neuvostoliiton kanssa Saksan tai sen liittolaisten hyökkäyksiä vastaan. Neuvostoliiton apu ei kuitenkaan ollut automaattista, vaan se edellytti neuvotteluja. Alun perin sopimus oli voimassa kymmenen vuotta, ja sitä voitaisiin jatkaa. Suomen eduskunta hyväksyi sopimuksen presidentin toivomuksesta huhtikuussa, jolloin se astui voimaan. Paasikiven alkuperäiseen neuvostoliittolaiseen ehdotukseen neuvottelemien muutosten ansioista sopimus ei varsinaisesti sitonut Suomea Neuvostoliittoon samalla tavalla kuin Varsovan liiton maita. Niinpä Suomen ulkopolitiikan tavoitteeksi voitiin jälleen ottaa puolueettomuus. YYA-sopimusta jatkettiin 20 vuodella jo syyskuussa 1955 samassa yhteydessä, kun Porkkalan vuokra-alueen palauttamisesta sovittiin. Seuraavan kerran sopimusta jatkettiin kesällä 1970 ja jälleen 1983, molemmilla kerroilla 20 vuodeksi. Neuvostoliiton geopoliittisen aseman mureneminen vuosina 1989–1991, Saksan jälleenyhdistyminen vuonna 1990 ja Neuvostoliiton itsensä hajoaminen syksyllä 1991 tekivät YYA-sopimuksesta Suomelle ongelmallisen ja ylipäänsä vanhentuneen, ja sopimuksen voimassaolo lakkasi lopullisesti vuonna 1992 Suomen ja Venäjän sovittua asiasta solmittaessa uutta sopimusta Suomen ja Venäjän suhteiden perusteista.

Lähteet:

(HiMa) https://www.hi2.fi/10-kylman-sodan-maailma/kylman-sodan-aikakausi/#:~:text=Vuosia%201947%20%E2%80%93%201991%20kutsutaan%20kylm%C3%A4n%20sodan,aikana%20Yhdysvallat%20ja%20Neuvostoliitto%20kilpailivat%20monista%20asioista.

Tieteen termipankki

Sama pahka sivusuunnasta kuvattuna 26.10.2025

Syksy 38

 

Auringonlasku 14.11.2025

 Aloitin lintujen talviruokinnan 14.11.2025. Ruokinnalla on tähän mennessä käynyt talitiaisia (Parus major), sinitiaisia (Cyanistes caeruleus) ja hömötiaisia (Poecile montanus).

Eilen satoi ensilumen, joskin tänään se jo suurimmaksi osaksi suli pois. Järvetkin alkavat rannoiltaan jäätyä. Olihan ensilumi kuitenkin lupaus talvesta. 

Heitin tänään viimeiset kesäkukat – orvokit (Viola) pois. Näin pitkään ne  kukkivat. Suosin sarviorvokkeja juurikin tästä syystä.

Parina viikonloppuna on televisioitu maastohiihtoa; ensin Vuokatista pari viikkoa sitten ja nyt Olokselta. Ihanaa seurattavaa. Kylläpä meitä penkkiurheilijoita hellitään taas tulevana talvena!

Toivottavasti pääsemme mekin tositoimiin eli ihan oikealle ladulle, ei säilölumelle hiihtämään.

Kuuraa 10.11.2025

Syksy 37

 

Koirat aamukuuraisella hakkuuaukolla 10.11.2025

 Tänään pesin ja käänsin veneen. En tiedä miksi tuo tuntuu kuin pitäisi tehdä jonkinlaista välitilinpäätöstä kuluneesta kesästä. Ehkä se on niitä viimeisiä toimia ennen talventuloa. Eräänlainen fyysinen ja psyykkinen luopuminen kesäkaudesta. 

Ja onhan se arvoitus minkälaiseen maailmaan veneensä ensi keväänä kääntää. Tarvitseeko sitä kääntääkään, jos asun veneen alla? Syömmekö hapankaalia ja puhumme venäjää? Vai onko maapallolla enää lainkaan elämää jäljellä, jos ydinsota syttyy? Isoja kysymyksiä.

Mäntyhytykkä (Exidia saccharina) kuusella 13.11.2025

Roustetta (pintarouta) maatuneella sienellä 10.11.2025 

Nyt talvi saa tulla minun puolestani🌬❄

Syntymäpäivä 8

 

Kuningatarjuustokakku 12.11.2025

 Vietin tänään syntymäpäivääni ystävien kesken. Tarjoilin erilaisilla täytteillä kolmea pinsaa, salaattia ja jälkiruoaksi kuningatarjuustokakkua.

Aamupäivällä kävin viimeisellä souturetkellä ennen kuin järvi jäätyy. Järven yllä näin varpushaukan (Accipiter nisus) lentämässä saalis jaloissaan. Lintumaailma on näinä aikoina kovin hiljainen. Huomenna on veneen pesun ja käännön vuoro.

Koirani ottivat minut lämpimästi vastaan palatessani soutamasta 12.11.2025

Metsä 7

Mökin naapurista kaadettiin 1982 "ikimännyt" tontin myymisen vuoksi. Eli ne puut olivat noin 100 vuotiaita tuolloin. Muistan ainakin yhden komean männyn ihan järven rannassa. Se oli jo keloutumassa eli vieläkin vanhempi. Kuinka komea se nyt olisikaan! Kuvassa isoisäni ukko ja äitini. Kaikki pienetkin oksat kelpasivat meille polttopuiksi. Valokuvaaja joko L.M. tai kirjoittaja

Metsä-otsikon alle kirjoitan osittain kuvitteellista kertomusta tonttini "ikimäntyjen" kasvun alkuajoista eli arviolta vuoden 1885 tienoilta yhdistäen sekä isovanhempieni ja omaa historiaani että lähitienoon historiaa kirjoitettuun historiaan.

"Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika kehotti 1334 hämäläisiä siirtymään kanta-asukkaiksi erämaihin." [...] "Erämaa tarkoitti kalavettä, metsästys- ja kaskeamismaata, so. pyyntialuetta, ei autiomaata."

"Maunu Eerikinpoika tahtoi uudisasutuksella lopettaa idästä tulevat ryöstöretket. Tulos oli vähäinen. Kuninkaat Erik Pommerilainen 1411 ja Kaarle Knuutinpoika 1452 uudistivat saman käskykirjeen. Vihdoin Kustaa Vaasa 1542 julisti kaiken asumattoman ja viljelemättömän maan valtion omaksi koko Keski-Suomessa, ja että hämäläisten oli muutettava erämaihin asumaan, mikäli mielivät niitä omistaa."

"Ensi kertaa maat ja alueet merkittiin veroluetteloihin 1552 ja erämaat jaettiin veronkantoa varten Konneveden, Keiteleen ja Saraveden neljänneskuntiin eli veropiireihin, ja 1561 perustettu Rautalammin pitäjä määrättiin niiden hallintokeskukseksi." [...] Saraveden veropiiri sai nimekseen Pernasalon neljänneskunta. Se oli suuri alue: se kattoi nykyiset Laukaan, Saarijärven, Sumiaisten, Suolahden, Petäjäveden, Toivakan, Uuraisten, Äänekosken ja Karstulan alueet.ensimmäiset käräjät pidettiin 1558 Saraavedellä." (Perälä, K. s. 31-32.

Ensimmäisissä rajankäyntiasiakirjoissa on maininta tästä paikasta, missä nyt asun vuodelta 1574. (Sparf, U. s. 10). 

Ensimmäisessä Laukaan pitäjän kartassa on vuodelta 1752 näkyvissä ruotsinkielisenä nimenä järvi, jonka rannalla asun. (Wilmi, J. s. 28.)

Lähteet:

Perälä, K. (2021). Suolahti. Keiteleen kauppala.

Sparf, U. (1988). Erämaan perilliset.

Wilmi, J. (1991). Äänekosken-Suolahden historia vuoteen 1932. Valtionarkisto, MH 30/2 D 4/1.

Syksy 36

 

Tätä on riittänyt tälle syksylle 8.11.2025

 Näkyvyys 0. Tasaisen harmaata siis! Onneksi ei tarvitse lentää; pitäisi olla mittarilentokelpuutus, kun ei olla visuaalissa.

Parempi on siis vain pysyä maankamaralla ja ihailla lähiluontoa.

Onko tuossa sydämenmuotoa? 8.11.2025

Polku johdattaa eteenpäin 8.11.2025

Koivun kaarna kesii 30.10.2025

Nuoren koirani tassun jälki 16.10.2025

Lepänarinakääpä (Phellinus alni) 8.11.2025

Koivunhelttakääpä (Trametes betulina) 7.11.2025

Polttopuita 43

 

7.11.2025

 Autoimme ystäväni sukulaista tänään kuljettamaan traktorilla keräämiänsä polttopuita hakkuuaukolta kotiin. Sää oli taas eilisestä muuttunut sumuiseksi, tyyneksi, matalaksi. Työskentelimme useamman tunnin yhteenmenoon; olin samoilla jaloilla kuusi tuntia! Askelia tuli koko päivän aikana yli 25 000. Alkoihan se tuntua jo joka paikassa.

Piispanhiippa (Gyromitra infula) hakkuuaukiolla 7.11.2025

Monta harmaan sävyä 7.11.2025

Syksy 35

 

6.11.2025

 Minulla alkoi tänään kiva pätkä ylityövapaita. Ja kuin sen kunniaksi, oli tänään hieno ilma pitkästä aikaa. Ulkona oli hyvä reippailla, oli tilaa hengittää. Raikasta, virkeää.

Huomasin kuinka kangasajuruoho (Thymus serpyllum) kukki kivikkopuutarhassani, vaimeasti tosin.

Tuntuu, että olen viime ajat vain siivonnut nurkkiani, mutta nyt ulkovarastot ovat jo jonkinlaisessa järjestyksessä.

Kangasajuruoho kukkii 6.11.2025

Alastonta syksyä 6.11.2025

Syksy 34

Karpalo (Vaccinium subg. Oxycoccus) 2.11.2025

  Lähdin viikonloppuna katsomaan onko kaikki karpalot kerätty lähialueilta, mutta hämmästyin suuresti kuinka niitä löytyikin erään järven rantasuolta runsaasti. Karpaloiden kerääminen on kylmää hommaa, kun seisoo nilkkojaan myöten vedessä ja liikkuminen on vähäistä noukkimisen hitauden vuoksi. 

Näin järvenrannassa jo miltein valkean metsäjäniksen (Lepus timidus). Se erottuu ruskeanharmaassa luonnossa talvipukuineen nyt turhan hyvin.

Viikonloppuisin saa vuorotella hirvestäjien kanssa maastossa liikkuessaan, vaan vielä ovat kaikki mahtuneet luonnon sekaan.

Rusorypykkä (Phlebia radiata) männynkannolla 4.11.2025

Pökkelökääpä (Fomitopsis betulina) 30.10.2025

Kuunsilta 6.11.2025

Viime yönä heräsin ja ihmettelin valoa, joka näkyi talon sisällä. Käänsin kylkeä ja jatkoin uniani. Aamulla tajusin yöllisen valonlähteeksi kuun. Outo valoilmiö vielä aamustakin, kun pitkästä aikaa näkyy taivaankappale, maan kiertolainen.

Viikonlopuksi on ennustettu viilenevää ja ensi viikosta jopa säätyypin muutosta. Voi, kuinka olen odottanut tätä hetkeä❄