Kesä 32

 

Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum) 29.6.2025

 Kahlaajien (Charadrii) syysmuutto on alkanut jo kesäkuun alkupuolella. Eilen ns. pudotuskelin aikaan näkyi ystäväni kotitilan vastikään kylvetyllä pellolla töyhtöhyyppiä (Vanellus vanellus), valkovikloja (Tringa nebularia) ja yksi suokukkokoiras (Calidris pugnax). Suokukkoa en ole koskaan nähnyt näillä leveyksillä, muutenkin hyvin harvoin. Se onkin äärimmäisen uhanalainen!

Lähde:

Luontoportti

Västäräkin (Motacilla alba) pesä puupinossa 29.6.2025

Ystäväni löysi eilen västäräkin pesän puupinosta. Pesä oli ns. metristen halkojen pinossa ja kulku pesään meni kahden puupinon välistä. Kulku pesään oli sokkeloinen ja salaperäinen, niin kuin västille sopii. Ystäväni on monta kertaa yrittänyt päästä perille pesäpaikasta, mutta niin ovela se on kulkemaan pesälleen, ettei moinen ole onnistunut. Vaan mielellään västi pesän rakentaa isoon puupinoon.  

Olen löytänyt västin pesän hakkuuaukolta. Silloin se oli hyvin vaatimaton painauma maassa. Eikä tämäkään pesämalja taituruudella koreile. Rakennusaineina on käytetty heinää tai korsia, havupuun kuoriainesta (ystäväni aisaamaa kuorta), risuja, pehmoeläimen täytettä, sammalta yms.

Vegaaninen mango-passionjuustokakku by Miriam's 1.6.2025

Mitä ihmettä? 3

 

Puolukan (Vaccinium vitis-idaea) koristama kivi 15.6.2025

 Torstaina minuun otti yhteyttä tori.fi:n kautta eräs mies ja kysyi viime elokuussa myyntiin laittamaani pirttikalustoa ja sen tilannetta. Myymättä oli edelleen.

Tänään mies tuli hakemaan pirttikaluston.

Ihmeellistä oli se, että tori.fi poistaa myytäväksi tarjotut tavarat tietyn ajan kuluessa, jollei niitä myyjä itse ole poistanut. Nyt tälle miehelle oli jäänyt pirttikalustoni tietokoneen välilehdelle auki ja sitä kautta hän pääsi vielä käsiksi ilmoitukseen.

Pirttikalustoni oli ystäväni ja puuseppä-artesaanin tekemä. Hän menehtyi pian pirttikaluston valmistumisen jälkeen vuonna 1990. Pirttikalusto palveli hyvin vanhalla mökillä, kunnes ei tyyliltään enää käynyt taloni kalustukseen. Se oli koivusta tehty kokopuinen kalusto.

Sanoin miehelle saatesanoiksi ennen hänen lähtöään, että kohtele pirttikalustoa hyvin.

Kesä 31

 

Kaverukset kotirannassa 24.6.2025

 Jouduin tänään metsänpeittoon. Lähdin katsomaan uudestaan viime sunnuntaina löytämääni metsää. Menin eri kautta metsään ja mennessäni näin taas yhden uuden kiinnostavan metsän. Kävin ensin sitä 'sunnuntaimetsää' katsomassa ja päätin lähteä vielä kurkkaamaan uutta 'torstaimetsää'. Vaan niin siinä kävi, että löysin itseni 'sunnuntaimetsän' luota. 

Metsänpeitto sai minut ihan sekaisin. Aurinko paistoi ihan 'väärästä' suunnasta, ja vaikka katsoin asemointiani karttasovelluksesta, niin oli vaikea ymmärtää miten olin joutunut sinne missä olin, ja suunta minne piti lähteä päästäkseni taas tutuille seuduille, tuntui nurinkuriselta.

Se on kummallinen tunne. Olen tästä joskus aikaisemminkin kirjoittanut.  https://kompassikoilliseen.blogspot.com/2021/08/seikkailijat.html

Olla metsänpeitossa 'metsän lumoamana, lumouksissa'. Kertoo Nykysuomen sanakirja, kolmas osa. (1962). s. 462.

Ja todellakin. Ihailin niin hienoa kuusimetsää etsien mehiläishaukan (Pernis apivorus) pesää, että jouduin lumotuksi. Olisiko metsän emäntä ("naisolento, jonka skandinaavit uskoivat eksyttävän metsässä vaeltajia ja antavan metsästysonnea. Karjalan loitsuissa metsän emännän tai miniän nimi on Mielikki") minut eksyttänyt?

Lähde:

Otavan iso tietosanakirja 5. (1964). s. 1582.

Valkolehdokki (Plantanthera bifolia) 26.6.2025

Maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata) 26.6.2025

Muistoja 20

 

Isovanhempani ja kirjoittaja vuonna 1978 mökillä, valokuvaaja K.M.

Vietin lapsuudessa ja nuoruudessa isovanhempieni luona paljon aikaani sekä maatilalla että mökillä. Valokuvan ottohetkestä on lähes 50 vuotta. Mummo on 64-vuotias ja ukko on 70-vuotias. Kuluneen näköisiä, mutta ihmekös tuo? Karjalan evakkoja, sodat, raskas ruumiillinen työ kuluttivat ihmiset loppuun usein ennen aikojaan.

Nykyään kaikki on koneellistettu. Sähköpotkulaudoista sitruspuristimiin, kananmunankeittimiin, viipalointikoneisiin ja kupinlämmittimiin. Voiko turhempaa olla? Elämä on tehty ihan liian helpoksi. Mitään ei tarvitse tehdä fyysisesti, ellei ole 'masokisti'.

Minulla on kuvassa WWF:n t-paita päälläni. Liekö alkanut luonnonsuojeluaate itää jo tuolloin? Varmasti jo aikaisemmin, sillä äitini valisti minua luonnossa liikkuessamme, minkä vuoksi eri lajeja on suojeltava.

Helsingin Sanomat uutisoi kuluneella viikolla, että kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan nykyinen 70-vuotias on kuin entinen 50-vuotias.

IMF:n tutkijoiden mukaan henkilö, joka oli 70-vuotias vuonna 2022, on kognitiivisilta tasoltaan yhtä hyvä kuin 53-vuotias vuonna 2000.

Kognitiivisilla taidoilla ymmärretään aivojen kykyä oppia, muistaa ja käsitellä tietoa.

Myös ikääntyneiden fyysiset kyvyt (kuten puristusvoima) ovat paremmat kuin ennen.

Eikä tässä vielä kaikki. Nykyiset viisikymppisetkin ovat henkisiltä ja ruumiillisilta kyvyiltään paremmassa vedossa kuin entiset viisikymppiset.

Lähde: 

Sipilä, A. (2025). Nykyinen 70-vuotias on kuin entinen 50-vuotias, sanoo IMF. Helsingin Sanomat 19.6.2025.

Juhannus 8

 

Erään erämaisen järven rannassa. Aikuinen koira etualalla 22.6.2025

 Sään taas kirkastuessa lähdimme koirien kanssa pidemmälle lenkille. Tarkoitus oli näyttää nuorelle koiralle taas uusi paikka ja niinhän me näytimme, mutta löysin myös itselleni uuden, ihanan metsän. 

Kuinka monasti sitä kulkeekaan niitä "omia" reittejään, eikä poikkea pois 'tutulta ja turvalliselta'. Onnekseni lähdin katsomaan erästä kallion jyrkännettä, jota en ollut ennen noteerannut. Oliko kulkuni aikaisemmilla kerroilla vienyt lähemmäs järven rantaa - mahdollisesti. Kalliolla näin 'lupaavaa' kuusimetsää, nimittäin mehiläishaukan (Pernis apivorus) pesinnälle. Ja miten hienon paikan löysinkään! 

Sinne täytynee lähteä parempivoimaisena uudestaan, sillä olimme aamulenkillä lähes kolme tuntia hankalakulkuisessa maastossa. En tosin valita, sillä tasapainoilu kahta vahvaa koiraa kiinnipitäen käy työstä kivikoissa, soilla, hakkuuaukeilla, pusikoissa, mäentörmillä ja kehittää samalla reaktionopeutta, kestävyyttä, eri voimaominaisuuksia, ketteryyttä ja sietokykyä. Ja harvoin metsässä on tasaista tai sileää. 

Tänään toinen jalkani upposi suonsilmäkkeeseen niin kovaa, että täytyi vähän aikaa tehdä töitä päästäkseen sieltä ylös. 

Entinen mökkinaapurini pelkäsi mennä suolle, koska ajatteli uppoavansa heti suonsilmäkkeeseen. Yleensä suotyypistä jo näkee, koska pitää olla varovainen. Tänään upottavassa kohtaa oli saappaan kokoinen reikä. Astuin vain sopivasti siihen. Harvoin käy edes tuollain.

Västäräkin (Motacilla alba) poikanen 22.6.2025

Nuori koirani löysi västäräkin poikasen. Se oli vielä ihan avuton, lentokyvytön. Se räpisteli hakkuuaukolla karkuun ja sain sen verran vedettyä koiriani sivuun, että poikanen pääsi niiltä karkuun. Aikuista koiraa ei linnunpoikaset tai muut luonnonvaraiset eläimet juurikaan hetkauta, mutta nuoremmalla ei ole niistä vielä riittävästi kokemuksia. Kaikki on uutta!

Eilen iltalenkillä nuorta koiraani ihmetytti kesän ensimmäinen tatti. Ensin se pelkäsi sitä, mutta aikuisen koiran mentyä haistelemaan uskalsi nuorimmainenkin. Sitten sitä piti haukkua ja lopulta tassulla tuuppia kumoon. No, se oli niin matonen, että kaatuikin osittain heikkouttaan. Ja sehän vasta olikin jännittävää!

Metsä

 

Vanamo (Linnaea borealis) 20.6.2025

 Hyttysiä (Culicidae) on vähän, vähän verrattuna viime kesään. Tosin, ei ole lämpöäkään yhtään enemmän. Tällaisina tuulettomina päivinä metsässä saa hyttysistä seuraa, etenkin tummissa metsissä. Metsissä, joissa on raamit. Kuusikoissa, tiheiköissä ja painanteissa.

Tänään näin kuinka hirvilehmä (Alces alces) ja sen vasa olivat syömässä vanhan pellon reunalla. Pelto oli jo aikoja sitten kasvanut koivikoksi, ja sitäkin oli jo harvennettu. Vanhoja karttoja ja niiden ilmakuvia tutkimalla voi päästä vuosikymmeniä ajassa taaksepäin, ennen jopa omaa aikaansa. 

Hirvilehmä oli iso ja tumma. Jalkoja en nähnyt korkean kasvillisuuden vuoksi. Vasa oli punaruskea, terhakka ja pääsi jo hyvin emänsä vierellä liikkeelle, kun meidät havaitsivat. Suojaisa ruokaisa metsä. Eläinten koti.

Salaman iskemä mänty. Kuvassa isoisäni mökillä vuonna 1981. Valokuvaaja L.M.

Millaista oli silloin, kun vanha metsä sai alkunsa. Mietitäänpä vaikka tontillani olevia, karkeasti arvioiden 140-vuotiaita mäntyjä (Pinus sylvestris). En voi sanoa asuvani vanhassa metsässä, mutta osa tonttini puista on säästynyt hakkuilta, pysyneet pystyssä tuulet ja tuiverrukset. Kerran salama iski pihan petäjään isovanhempieni eläessä. Mänty kaadettiin myöhemmin, varmaankin vaurioiden ja vaarallisuutensa takia.

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2025/06/landemia-5.html

Mökkitontilta kaadettua puuta. Jäljelle jääneet, kuvassa näkyvät männynrungot ovat nyt näitä "ikipuita". Naapurin saunaa vuodelta 1984. Valokuvaaja E.M.

140 vuotta sitten oli vuosi 1885, monen monta sukupolvea taaksepäin.

Vertailukohdaksi historiaan:

Suomen suuriruhtinaskunnassa vieraili ensimmäistä kertaa keisarillinen pari eli Tsaari Aleksanteri III ja hänen puolisonsa keisarinna Maria Fjodorovna. Matkan kohteina olivat Lappeenranta ja Helsinki.

J. L. Runebergin patsas paljastettiin Helsingissä.

Karealismi (erityisesti tarkoitetaan vuosisadan vaihteen taiteen, arkkitehtuurin, musiikin ja kirjallisuuden kiinnostusta kansanrunouden ja Kalevalan aiheisiin) alkoi kukoistaa.

Suomen kielen asema vahvistui asetuksella (1886). Sen käyttö virkakielenä tuli luvalliseksi, ei pakolliseksi.

Kirjailija Victor Hugo kuoli Pariisissa.

Demokraatti Grover Cleveland valitaan Yhdysvaltain 22. presidentiksi.

Vapaudenpatsas saapui New Yorkin satamaan.

Ensimmäinen pilvenpiirtäjä (10-kerroksinen) valmistui Chicagoon.

Ensimmäinen umpilisäkkeen onnistunut poisto suoritettiin.

Louis Pasteur testasi onnistuneesti rabiesrokotettaan.

Paljon siis tapahtumia kauan kauan sitten, mutta onko meillä oikeutta tuhota ahneuden nimissä elämää, vanhaa metsää? 

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2025/06/tarinoita-entisesta-metsasta-4.html

Lähteet:

Gummeruksen suuri MAAILMANHISTORIA. (1988). Ihmiskunnan Kronikka 1861-1937. s.820-822.

Tommila, P. Reitala, A. Kallio, V. (1980). Suomen Kulttuurihistoria II. s.101.

Wikipedia

Juhannus 7

 

21.6.2025

 Minua ovat aina – nuoresta saakka – viehättäneet hieman syrjäiset, vähänkuljetut polut tai tiet. Mitä kapeampi hennompi ura, sitä kiinnostavampi. Silloin siellä ei ole kuljettu nelipyörillä. Otsikkokuvassa on kylläkin tienpientareet niitetty. Luomuna olisi ollut parempi.

Tässä postauksessa on muutamia viimeaikoina kuljettuja polkuja ja teitä. Kaikkialla olen ollut koirieni kanssa liikkeellä, vaikkei niitä kaikissa kuvissa näykään.

19.6.2025

19.6.2025

21.6.2025

15.6.2025

17.6.2025

21.6.2025

Juhannus 6

 

Viirupöllön (Strix uralensis) poikaset 20.6.2025

 Aina kannattaa lähteä!

Oli työntäyteinen päivä; siivousta, ruoanlaittoa, kestitsemistä...

Illalla lähdin vielä koiria lenkittämään. Ajatus oli lähteä katsomaan mehiläishaukan (Pernis apivorus) pesintää, kun eilen näin linnun lentävän lähettyvillä. 

Lähestyin kohdetta hieman eri kautta kuin normaalisti tekisin ja mitä näinkään! Nämä söpöläiset istumassa puunoksalla. Samalla rekisteröin emolinnun naksuttelun lähistöllä. Hieman uhmaten kohtaloani lähestyin poikasia niin, että sain niistä kuvia. Emo varoitteli ja lenteli lähellä. Siellä saattoi olla kolmaskin poikanen – jo isompi kuin nämä kuvassa olevat. 

Etsin vielä mehiläishaukkaakin, mutta ajatukset palasivat tuon tuosta jo koettuun kohtaamiseen viirupöllöjen kanssa. Viimeksi näin ne reilu kaksi viikkoa sitten. Linnut ovat vajaan kilometrin säteellä kotoani.

Ei siis pöllömpää juhannusta kaikille🦉

Kesä 30

 

Oravanmarjakukintoa (Maianthemum bifolium) 19.6.2025

 Näillä leveysasteilla vielä hetken kukkii ja tuoksuu huumaavasti oravanmarja. Sitä löytää ainakin kuusimetsistä. Kannattaa mennä aistiretkelle juhannuksena. Muitakin tällä hetkellä tuoksuvia ja kukkivia kasveja ovat mm. syreenit (Syringa) ja vanamo (Linnaea borealis), joka "oli Carl von Linnén lempikasvi, joten hän antoi kasvin suvuksi omasta sukunimestään muokatun nimen. Lajinimi borealis merkitsee pohjoista."

Lähde: wikipedia

Landemia 5

 

Vanha mänty (Pinus sylvestris) ja männynkääpä näkyvissä rungossa 15.6.2025

 Eilen tuli kolme vuotta täyteen, kun olen asunut kodissani täällä maalla. Tänä aikana pihassani oleva mänty kelottui lopullisesti, kun sen viimeinen vehreä oksa ruskistui. Eli minulla on ensimmäinen kelopuu tontillani. Tätä mäntyä käpytikka (Dendrocopos major) kolotti ahkerasti samana keväänä, kun rakensimme taloa.

Kuvassa oleva vanha mänty on ainakin 140 vuotta vanha. Huomasin samana keväänä, kun talo valmistui, siinä männynkäävän (Phellinus pini). "Männynkäävän runsas esiintyminen metsikössä saattaa myös olla indikaattori luontoarvoista, jotka tulisi ottaa huomioon metsän käsittelyä suunniteltaessa. Männynkääpä on merkittävä vanhan, yli-ikäisen puuston lahottaja. Vahvaoksaiset lumituhoille altistuneet männyt ovat alttiimpia männynkäävän iskeytymiselle."

Samassa puussa näkyy kilpikaarnaa. Sitä voi kutsua kilpikaarnaksi sitten, kun kaarna muodostaa yhtenäisen kilven suojaamaan puuta mm. metsäpaloilta. Kaarnan väliset raot täyttyvät ja kaarna ikäänkuin ohenee. Tuollaisia kilpikaarnaisia eli vanhoja mäntyä tontillani on kymmenkunta. Niistä pari ovat jo latvastaan keloutumassa.

Minä sovin hyvin tänne vanhojen puiden sekaan. Voi, kun voisinkin kasvattaa samanmoisen kilven suojaamaan itseäni kaikenlaisia maailman pahuuksia vastaan.

Lähde:

www.luke.fi

Lintuisia lapsia 4

 

Metsäjäniksen (Lepus timidus) poikanen 16.6.2025

 Aikuinen koirani löysi tänä aamuna taloni takana olevalta hakkuuaukolta metsäjäniksen poikasen. Voi, kuinka pieni se oli.

Heti nousi huoli siitä, ettei vain hakkuuaukolle tulisi äestystä. Viime viikolla eräällä hakkuaukolla oli äestetty ja jälki oli karmeaa. Se mitä motoilta jäi jäljelle, niin äestystraktori tuhoaa loputkin. Tässäkin älämöly nousee erityisesti ajankohdasta. Parhaaseen lintujen pesimäaikaan ja myös jänisten poikasaikaan mennään tekemään tuhoavaa toimintaa. 

Sitä voisi myös verrata, heikosti ainakin, jalkaväkimiinoihin. Irtautumisesta Ottawan sopimuksesta jne. Otsikoissa ovat olleet siviilit tai sotilaat, jotka voivat astua niihin, mutta onko kukaan kyseenalaistanut eläinten joutumisen miinojen uhreiksi? Ei miinat erottele uhrejaan!

Eilen nuori koirani löysi koppelon (Tetrao urogallus) poikasineen. Emo esitti siipirikkoa. Nuori koirani alkoi huutaa suoraa huutoa, kun se ei päässyt ajamaan lintua. Lintu teki vielä meitä kohden uhittelueleen. On se iso!

Naapuritarinoita 3

 

Yömaisema 15.6.2025 klo 00:52

 Kuulin järven rannalla kesäpaikkaansa pitävältä mieheltä tarinan hänen lemmikkihauestaan. Aikoja sitten hauki (Esox lucius) oli mennyt katiskaan, josta mies oli päästänyt sen vapaaksi. Tätä tapahtui tämän tästä ja ilmeisesti hauki tottui miehen käsittelyyn, käsien puristukseen.

Nykyään kolmekiloinen hauki lymyää heidän laiturinsa alla. Miehen mennessä uimaan, se tulee ikään kuin tielle, kunnes mies tarttuu sitä pyrstöstä pitäen hetken hauesta kiinni, päästäen sen sitten taas vapaaksi. Monesti he uivat yhdessä.

Haukea he "ruokkivat" siten, että heittämällä kautaryynejä veteen säret (Rutilus rutilus) tulevat syömään ryynejä ja hauki saa särestä aterian.

Melkoinen kalajuttu 🐟

Kuulemma jokaisella rannalla tulisi olla "oma" hauki. Se pitää rannan siistinä huonokuntoisista ja kuolleista kaloista.

Meilläkin oli kesyhkö hauki omassa rannassa vajaa neljä vuotta sitten. Ystäväni poika uisteli laiturilta ja hauki tarttui uistimeen. Se kyllä päästettiin heti vapaaksi, mutta hävisi sitten rannastamme. Otti nokkiinsa.

Miljoona roskapussia 8

 

15.6.2025

15.6.2025

 Tämä "roska" on jo pitkään häirinnyt minua metsätien varrella. Tänään hain sen pois kuleksemista ohikulkiessani pyörällä. Kyseessä on Ladan lokasuoja. 

Olen saman maanomistajan mailta vienyt aikoinaan myös ison ruostuneen tynnyrin. Ehkä se on joillekin samantekevää, miten roskaa ympäristöään. Häpeällistä!

Rakoliiteri 13

 

14.6.2025

 Liiterissä kuivuvat matot ja maalipinta. Maali on talosta ylijäämä maalia. "Ulokkeet", räystäslauta ja ovi tulevat vaaleammaksi sävyltään.

Kesä 29

 

Yömaisema 14.6.2025 klo 01:00

 Kävimme tänään pesemässä kaikki huushollin matot ystäväni kanssa. Koirat olivat pesupaikalla mukana ja niillä riittikin mielenkiintoa, kun ohitse kulki runsaasti lajitovereita, jos jonkin näköistä ja kokoista.

Matonpesu on ihanaa puuhaa!

Liiteri toimii matonkuivauspaikkanakin 14.6.2025

Kesä 28

Lemmikki (Myosotis) 13.6.2025

 Viime aikaiset postauksekseni ovat olleet vähän mollivoittoisia, mutta jos sentään yrittäisi nähdä kaikessa hyvääkin. Nauttia edes kesästä! 

Nyt minulla alkoi viikon ylityövapaa, joten työhuolet jääkööt ainakin vähemmälle.

Koirien kanssa työpäivän jälkeen vähän pidemmällä lenkillä 13.6.2025

Tarinoita entisestä metsästä 4

 

Suolampi 8.6.2025

 Helsingin Sanomissa oli mielipidepalstalla kirjoitus 11.6.2025. Metsähallitus oli viime viikolla kaatanut Suomussalmella 150-vuotiaan metsän lintujen parhaaseen pesimäaikaan! Tämä on Orpon hallituksen linjan mukainen toimi, kun vanhan metsän kriteeristöjä muutettiin. 

Minua tuollainen toiminta sapettaa ja paljon! En edes pysty tässä kohtaa sanoin kuvailemaan tunteitani. Totean vain, että metsäteollisuus ja EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) heiluttavat tahtipuikkoja hallituksen edessä. Suomen hiilineutraalisuustavoite karkaa koko ajan yhä kauemmas ja luontokato kiihtyy.

Mihin kaadetut puut lopulta päätyvät. Kiinaan rakennustarvikkeiksi, vai sellukattilaan ja vessapaperiksi minnekäs muualle kuin Kiinaan? Millä oikeudella Metsähallitus (kaikkien suomalaisten yhteisiä metsiä hallinnoiva taho) voi tehdä näin? Eikö meillä kansalaisilla ole äänioikeutta metsäasioissa?

Tai on, mehän annoimme mandaatin kokoomukselle, perussuomalaisille, ruotsalaiselle kansanpuolueelle ja kristillisdemokraateille toteuttaa mieleistään hallituspolitiikkaa. Tai kuka antoi? Voin käsi sydämellä sanoa, etten äänestänyt yhtäkään näistä puolueista. En ole koskaan äänestänyt.

Kuinkahan monta vanhaa metsää ehtii vielä kaatua tällä hallituskaudella?

Erittäin surullista😢

Lähde: 

Halmeenpää, H. Sipiläinen, T. (2025). Metsähallituksen hakkuut tuhosivat Kaupinvaaran metsän Suomussalmella. Helsingin Sanomat. 11.6.2025.

Rakoliiteri 12

 

Liiteriin rakennettu varastotila

 Nyt sukset, lumikengät, potkukelkka yms. ovat hyvässä suojassa liiterin sisällä. Liiteri on niin korkea, että siellä mahtuu seisomaan suorana em. rakenteiden alla. Joten siellä mahtuu aikanaan polttopuitakin hyvin käsittelemään.

Siirrämme tontilla olevat puuvarastot loppukesästä liiteriin. Tämä sen vuoksi, että linnuilla saattaa olla pesiä nykyisissä rakennelmissa ja annamme lintujen pesiä rauhassa.

Kesäpäivä Tampereella 5

 

Hämeenkatu rautatieasemalta länteen päin kuvattuna 10.6.2025

 Eilen pääsin käymään Tampereella, kun se noron takia estyi kaksi viikkoa sitten. Kesäpäivä jäi lyhyeksi, sillä olin vain noin neljä tuntia paikkakunnalla.

Kävin OMT-fysioterapeutilla (Ortopedinen Manuaalinen Terapia) oikean yläraajavaivani takia. Sain sen kolme kuukautta sitten, kun liukastuin ja kaaduin. Silloin heti totesin saaneeni retkahdusvamman (kts. postaus 11.3.2025). Oireilu on vain ajan mittaan pahentunut, sillä säteilyoire tulee nervus radialis eli värttinähermon hermotusalueella peukalohankaan saakka.

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2025/03/vahinko-ei-tule-kello-kaulassa-2.html

Fysioterapeutti – rautainen ammattilainen – totesi, että minulla on mekaaninen vamma C6 - Th2 (kaularangan 6 nikaman ja rintarangan 2 nikaman) välillä. Liikkuvuus on alentunut ko. alueella. Säteilyoire on hermokudoksen reaktiota olkanivelen ja/tai pään liikkeisiin. Ääreishermosto on kunnossa.

Fysioterapeutin vahva suositus on hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lähinnä siksi, että selvitettäisiin tuota mekaanista vammaa, toiseksi myös sen vuoksi, että työssäni kuormitan olkapäätäni ja oireet häiritsevät ennen kaikkea yöuntani.

Olen vain itsekseni hoitanut, mitä hoidettavissa on.

Vahvasti epäilen, ettei ketään kiinnosta tämän ikäisen naisen pään retkahdusvamma, tai sen hoito.

Rakoliiteri 11

 

Ei vielä ihan maalissa 6.6.2025

 Saimme perjantaina rakoliiterin jotakuinkin valmiiksi.

Ohessa on kuvia viikonlopulta:

Raate (Menyanthes trifoliata) kukkii 8.6.2025

Kielo (Convallaria majalis) kukkii 7.6.2025

Metsäorvokki (Viola riviniana) kukkii 8.6.2025

Metsätie 8.6.2025

Suomuurain (Rubus chamaemorus) kukkii 7.6.2025

Lintuisia lapsia 3

 

Metsäkirvisen (Anthus trivialis) pesä kannonnokassa 6.6.2025

  Olin eilen koirieni kanssa iltapäivällä lenkillä. Kuljimme varttuneessa männikössä, kun yhtäkkiä jokin suuri lintu alkoi tekemään hyökkäyksiä meitä kohti. Samalla kuului naksuttelua; varoitusääntelyä. Sen verran katselin jalkoihini, että näin pöllön maastopoikasen varvikossa. 

Kyseessä oli viirupöllö (Strix uralensis) ja ainakin yksi sen maastopoikanen. Viirupöllöt ovat aggressiivisia pesällä ja maastossa poikasten lähistöllä, joten pakenimme paikalta, eikä minulla ole kuvatallennetta kummastakaan.

Viime kerrasta on ainakin 20 vuotta, kun olen viirupöllön poikasta nähnyt. Joten uskomaton havainto ja ihan kotinurkilla🦉

Landemia 4

  Käytän hieman virheellisesti yllä olevaa otsikkoa tämän päivän postaukseeni, mutta suunta on oikea. Landemia on Eteläpohjalaiset kylät ry, mikä edistää ja lisää maallemuuton mahdollisuuksia lyhykäisyydessään.

Landemia taas tässä minun päivityksessäni liittyy luonnon monimuotoisuuteen, terveyteen ja luontoon palaamiseen. Sen vuoksi 'suunta on oikea'. 

Kotkansiipiä (Matteuccia struthiopteris) 24.5.2025

Lääkärilehden pääkirjoituksen Tiede -osuudessa 23.5.2025 otsikoitiin ympäristön vaikutuksesta aivoterveyteen.

Tässä nostoja:

Ilmansaasteet ovat merkittävin aivoverenkiertohäiriöille altistava tekijä. Mikromuovia on löytynyt verisuoniplakeista ja niiden arvioidaan suurentavan mm. aivoverenkiertohäiriön riskiä.

Valosaaste on kolminkertaistunut 12 vuodessa. Se kuitenkin häiritsee elimistön vuorokausirytmiä, mikä kuormittaa aivoterveyttä mm. stressi- ja kipujärjestelmän herkistymisellä, aineenvaihdunnan muutoksille ja glymfaattisen kierron ("aivojen perivaskulaarinen puhdistusjärjestelmä, joka toimii syvän unen ja anestesian aikana") häiriöille (Duodecim 2020).

Melusaaste suurentaa aivoverenkiertohäiriön riskiä 6 %:lla.

Luontoalueiden pirstoutuminen heikentää ihmisen mahdollisuutta liikkua luonnossa.

Rehevöityneet ja sinilevän (Cyabobacteriota) valtaavat järvet aiheuttavat myrkytysoireita uimareille. Syanobakteerien saastuttamalle vedelle altistuminen saattaa aiheuttaa keskushermosto-oireita.

Helleaallot lisäävät äkillisiä verisuonitapahtumia. Nestetasapainon häiriöt altistavat kouristuksille. Muutamat neurologisten sairauksien oireet pahentuvat lämpötilan noustessa.

Haveri, H. Saloheimo, P. (2025) Ympäristö vaikuttaa aivoterveyteen monin tavoin. Lääkärilehti 2025;80e43721.

Toinen artikkeli Hesarissa 2.6.2025 käsitteli lähiluonnon vaikutuksia terveyteen.

Tutkija Jenni Lehtimäki on tutkinut lapsuudessa puhkeavien elintapasairauksien yhteyttä rakennettuun ympäristöön. Näistä viisi: adhd, astma, autismi, atooppinen ihottuma ja tulehdukselliset suolistosairaudet ovat tiiviisti yhteydessä luontoaltistukseen.

Lähiluonto tukee mielen hyvinvointia ja vähentää sydän- ja verenkiertosairauksien riskiä. 

Elonen, P. (2025). "Hullua asua jossain, mikä ei ole meille hyväksi". Helsingin Sanomat. 2.6.2025.

https://www.duodecimlehti.fi/duo15417

Rakoliiteri 10

 

Keltanupikka (Mitrula paludosa) 3.6.2025

 Otsikkokuva on epätodellisen näköinen. Keltanupikkaat näyttävät kuin ne olisi kuvakäsittelyllä lisätty kuvaan, mutta kyllä kuva on ihan autenttinen. En ole tuollaisiinkaan koskaan ennen törmännyt. Niitä kasvoi viime kesänä ELY:n ennallistamalla joella, molemmin puolin. 

Rakoliiteri sai peltikaton tänään ylleen. Kuvassa ystäväni taiteilee liukkaan pellin päällä. Täytyy 🎩 nostaa, että pää ja kroppa kestävät kiipeillä ties minkälaisissa paikoissa!

Peltikatto loppusuoralla ja aikuinen koirani tarkistamassa lopputulosta 3.6.2025

Kesä 28

 

Huopanankoski 1.6.2025

 Kävimme tänään Viitasaarella porukalla katsomassa viime lokakuussa tekemiämme patoja suo-ojiin (kts. postaukset 4.10 ja 25.10.2024) eli suon ennallistamistoimien vaikuttavuutta.

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2024/10/syksy-17.html

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2024/10/syksy-17_25.html

Olihan siellä hienosti padot pitäneet ja vesi ojissa noussut jopa 50 cm verrattuna viime syksyyn, kuivuudesta huolimatta.

Isompi pato ja vedennousu 1.6.2025

Huopanankoskelta sain arvokkaan viitakerttusen (Acrocephalus dumetorum) näkö- ja kuulohavainnon. Taitavaa laulua!

Harmaasiepon (Muscipapa striata) pesiä 1.6.2025