Kevät 38

 

18.3.2025

 Lähdin tänä aamuna klo 8:n jälkeen hiihtämään metsäsuksilla koirat mukanani järvien jäille. Harjujen rinteillä ei ole lunta hiihtämiseen, joten järvien jäät tarjoavat puitteet hiihtämiselle tai sitten valmiit latupohjat, joille ei minulla ole koirien kanssa asiaa.

Eilen illalla ja viime yönä oli satanut hiven pakkaslunta. Keli tuntui hyvältä ja ajattelin vapaapäivän kunniaksi hiihtää vähän pidemmän lenkin.  Naapurijärven jäälle ajettiin latua (otsikkokuva). En kuitenkaan hyödyntänyt latua hiihtämiseeni yhtäältä siksi, että latu-ura on aavistuksen liian kapea metsäsukselle ja toisaalta siksi, etteivät koirat tallaa latua.

Puolivälissä reissua alkoivat vaikeudet. Ilman lämpötila nousi plussan puolelle ja tuore lumi junttaantui suksen pohjiin paksuksi klöntiksi. Nousin välillä saareenkin hieroakseni pohjia varpuihin, muttei siitä ollut kuin hetken apu. Joten hiihtämisestä tuli kävelyä sukset jalassa.

Sitten aikuinen koirani hävisi. Normaalisti se kulkee hyvän matkaa edelläni, mutta on kartalla suunnasta ja matkavauhdistamme. Huutelin sitä, mutta se oli kuin jään nielemä!

Jatkoin kuitenkin vaivalloista matkaa kotiin ajatellen, että tästä tulee nyt pitkä reissu. Pentu koira oli huolissaan isomman katoamisesta niin kuin emäntäkin.

Sitten suksen side hajosi! Meni sitten ihan kaput. Metsäsuksen siteissä on kankaiset säädinosat. Kangas oli syöpynyt puhki ja se siitä. Onneksi hajosi tasaisella alustalla, sillä harjun rinteitäkin on tullut tänä talvena kavuttua ja lasketeltua. Viimeksi tänä aamuna.

Eipä siinä muu auttanut kuin ottaa sukset kannettavaksi ja rämpiä lumihangessa ensin mantereelle ja siitä kotiin.

Side- ja kelirikko 18.3.2025

Siinä sitten tarpoessamme kotiin, mietin kaikkia mahdollisia skenaarioita mihin aikuinen koirani olisi voinut joutua. Ja huoli siitä kasvoi joka askeleella matkan edetessä. Ollessamme noin 300 metrin etäisyydellä kodista, kuulin sen haukun. Haukku kuului pihastamme. Se oli siis eksynyt meistä tullen omia aikojaan kotiin!

Voi sitä jälleennäkemisen riemua💞 Me kaikki olimme onnellisia toisistamme. Yhtään ei harmittanut siderikko.

Kaivoin jo varastosta toiset metsäsukset toisenlaisilla siteillä esille. Kyllä 'kakkosparilla' tämä kevät setvitään!

Kuulin kahdesta eri saaresta puukiipijän (Certhia familiaris) laulua. Kyllä vaan kannatti taas lähteä, vaikka mehut se veikin hiihtäjästä😅