 |
| Kesäkuu 2023 Rukalla |
Tunsin sen heti alusta alkaen
vastustamattoman
vetovoimasi armottomuuden
Jäin sen vangiksi
säälimättömän
kaipauksen uhriksi
Unissanikaan et tohtinut
luvata enempää
kuin kerran
Silloin tiesin
jotakin muuttuneen
Et olisi päästänyt minua lähtemään
Lähditkin itse
Sen jälkeen
en ole viihtynyt
Näkemättä sinua
kuulematta ääntäsi
Sinä siellä
minä täällä
Kierrämmekö kehää loputtomasti?
Tässä blogissa julkaisemani runot olen kirjoittanut 2010–2012 välisenä aikana.
Tämä runo on ikään kuin jatkoa edelliselle runolle (kts. postaus 13.10.2024).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti