Sudenkorennon (Odonata) tyhjä toukkavaiheen kotilo 28.7.2024 |
Nojasit oveen
Kädet selkäsi takana
Hieman etukumarassa
Jalat ristissä, vasen oikean ylitse
Olit jättänyt tuulen taaksesi
Sekin nojasi oveen
Toisella puolen itsepintaisesti
Nojasi sulkemaasi oveen
Sulkien meidät kaikelta
Ja maailmalta:
La Gomeran laakeripuumetsiköistä kuuluvan 'el silbon'
Huhtikuisen sulavan lumen ja maan makeahkon lemun
Varjostavien kuusikoiden suodattaman kovan valon valkovuokkoaukeille
Termiikkien nostattamien korppikotkien varjot vuortenrinteillä
Tervapääskyjen bumerangit leikkaamassa sinistä taivasta pieniin paloihin
Vaahterien väriläiskät syksyn kaltevan vinossa auringossa
Marraskuiset uupuneen märät aamut ennen ensipakkasia
Himalajan jakkien ankarien talvilaidunten loppuunkalutut ruohotyppäät
Astuin luoksesi
Nojasit edelleen oveen
Läsnäolosi kulutti passiiviset ajatukseni pois
Kaikesta turhasta
Hetkeksi
Tuoksusi muistutti vaimeasti jostakin edellisestä
Tässä blogissa julkaisemani runot olen kirjoittanut 2010–2012 välisenä aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti