Vein koiraani tutustumaan sille uusiin maisemiin ja itsellenikin, koska minulta jäi muutama vuosi väliin opiskelujen ja muuton, talon rakentamisen vuoksi. Tämän päiväiselläkään kohteella en ole käynyt vuosiin.
 |
| Raja avohakatun ja vanhan välillä. Panoraamakuva |
Hämmästys oli suuri ja vain lisääntyi, kun huomasin kuinka hieno sekametsä oli laitettu nurin. Olisin niin mielelläni näyttänyt koiralleni jotakin muuta kuin avohakkuuta!
Entinen metsä muodosti suuren yhtenäisen ja vanhan metsän ns. ukon metsän kanssa. Ukon metsällä tarkoitan isoisäni aikanaan omistamaa metsää. Metsä sijaitsee lähellä isovanhempien entistä maatilaa. Sellaisia metsiä täällä ei enää ole ja nytkin iso ala tästäkin metsästä on vain muisto.
Isoisäni eli ukko teki metsässään hevosella metsätöitä 1950 – 70-luvuilla. Siellä on paljon maapuita, eli kaatuneita vanhoja puita. Se on sekametsää, mitä harvoin näillä seuduilla on enää nähtävissä. Enimmäkseen on yksitoikkoisia talousmetsiä ja tyypillisimmin mäntypeltoja.
Muistan kuinka isoäitini (mummo) kanssa lähdimme ukon metsästä hakemaan palleroporonjäkälää (Cladonia stellaris). Olen ollut silloin 5-vuotias. Mummo ei tiennyt jäkälän nimeä, eikä osannut sitä kuvaillakaan, mutta minä sen lopulta löysin. Mummo käytti sitä hautaseppeleeseen.
 |
| Sama avohakkuu toisesta suunnasta kuvattuna |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti