Piipahdin tänään päiväseltään Tampereella, sillä kävin silmälääkärissä.
Isoisoäidilläni oli viherkaihi eli glaukooma ja hän sokeutui taudin johdosta. En koskaan tavannut häntä, sillä hän kuoli syntymävuottani edeltävänä vuonna. Tämä sukurasite ja likitaittoisuus voivat olla mm. glaukooman riskitekijöitä. Glaukooma ja likitaittoisuus on monessa eri geenissä, ei siis yhden geenin virhe (Uusitalo, H. 2023)
Sain ensimmäiset silmälasini 13-vuotiaana ja minun näkökykyni heikkeni nopeasti alkuaikoina. Jouduin lähes vuosittain vaihtamaan laseja, kun jopa diopterilla (dioptria on optisen taittokyvyn mittayksikkö) näköni huononi. Ja mikä häpeä oli käyttää silmälaseja!
Minun vanhemmillani ei ollut likitaittoisuutta, eikä heidänkään vanhemmillaan.
Nykyisin näkökykyni, erityisesti kauas katsottaessa, on säilynyt lähes samanlaisena varmaankin 20 vuotta. Itse asiassa likitaittoisuusvirhe on vähenemässä. Silmiäni ei voi edes leikata, koska taittovirheen lisäksi minulla on myös hajataitteisuutta.
Glaukooma on usein hitaasti ja salakavalasti etenevä, näkökykyä vaurioittava silmäsairaus. Se ei välttämättä aiheuta sairastuneelle mitään sellaisia vaivoja tai kipuja, joista voisi päätellä sairastuneensa. Toistaiseksi ainoa glaukooman hoitomuoto on silmänpaineen alentaminen. Hoidolla pyritään ehkäisemään näkökyvyn heikkenemistä ja mahdollista sairauden aiheuttamaa näkövammaisuutta.
Glaukooman tärkein riskitekijä on kohonnut silmänpaine, ja riski kasvaa etenkin, kun silmänpaine ylittää arvon 30 mmHg.
Kuitenkin ainakin puolella glaukoomapotilaista silmänpaine on ”normaali” eli tilastollisesti määritellyllä viitealueella 10–21 mmHg. Lääkärit puhuvatkin usein ”matalapaineglaukoomasta”, sillä glaukoomaa voi tosiaan sairastaa ja vaurioita voi tulla näköhermoihin ja näkökenttään, vaikka silmien paine olisi ns. normaali. Jatkotutkimukset ja säännölliset käynnit silmälääkärillä ovat tässäkin tapauksessa tarpeen.
Glaukooman riski suurenee ikääntymisen myötä merkittävästi. Suomessa hoidossa olevista potilaista 84 prosenttia oli iältään yli 65-vuotiaita (tieto vuodelta 2019). Ikääntyneillä avokulmaglaukooma on silmänpohjan ikärappeuman jälkeen toiseksi yleisin näkövammaisuuden syy Suomessa.
Muita riskitekijöitä ovat edellä mainittujen ohella myös eksfoliaatio (ns. mykiön hilsetys) yhdessä kohonneen silmänpaineen kanssa ja näköhermonpään verenvuoto. Myös sukurasituksella (= lähisuvussa esiintyy vakavaa tai nuorella iällä alkanutta glaukoomaa) ja likinäköisyydellä on vaikutusta.
Lähteet:
https://www.kaypahoito.fi/khp00008
terveyskylä.fi
Uusitalo, H. (2023). Henkilökohtainen tiedonanto. 21.9.2023.
 |
| Vohvelikahvilan "överit". Vaikka olen perso makealle, tämä oli todellakin too much = liikaa! Vielä monen tunnin jälkeen oli veren sokeri- ja rasva-arvot 'kohdallaan' |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti