Kesä 4

 

 Lähdin etsimään "neulaa heinäsuovasta" eli pientä kahlaajaa (Charadrii). Voi tuntua ihan hölmöltä lukijan mielestä nämä minun touhuni ja niin ne varmasti ovatkin. Kuitenkin hölmöilyt saavat minut liikkumaan lihasvoimin, joten motiivi on siten kohdallaan.

Näin pari päivää sitten isovanhempieni entisen tilan lävitse menevän tien ja tietä myötäilevällä sähkölangalla kahlaajan. Ja samalla muistin, että näin tapahtui myös muutama vuosi sitten. Silloinkin samaisella paikalla kahlaaja istui langalla. Silloin se jäi mysteeriksi.

Nousin pyörän selkään jo hyvissä ajoin tänä aamuna, ennen kuin lämpötila pääsi nousemaan turhan korkeaksi. Ajoin isovanhempieni tilalle, etupihaan missä olen käynyt viimeksi lähes 50 vuotta sitten. Tila on ollut autiona varmaankin toistakymmentä vuotta. Pihaan oli dumpattu pyykinpesukone.

Paluu juurilleni tuntui nostalgiselta. Kaikenlaisia muistikuvia nousi mieleeni ja ikävä omia isovanhempia ja äitiä kohtaan nousi pintaan. Ajattelin näkevätköhän nyt missä olen.

Piha oli pusikoitunut ja kevyestä vaatetuksestani johtuen en mennyt juurikaan pidemmälle, vaikka tutkimusmatkailu olisikin mieltä kiehtonut. Kuvan mukaisesti tuttu mehiläistarhaaja on tälle kesälle tuonut muutaman mehiläispesän paikalle. 

Kuljeskelin peltoaukealla, muttei kahlaajaa näkynyt, ei kuulunut. Lämpötilan nousu ja auringon räkötys saivat minut lähtemään kotiin päin. Kotimatkalla kävin kaakkurilammella, missä vierailin muutama päivä sitten. Kaakkureita (Gavia stellata) ei näkynyt.