 |
| Käki harjakorkeudessa 16.3.2023 |
Olen pitänyt tällä viikolla tammikuulta sairausloman alle jääneitä lomapäiviä. Koko viikko tulee menemään polttopuuhommissa enempi vähempi.
Tervaksia on melko paljon lumpeissa. Se selittyy sillä, että viita mistä lumpit tulivat, on mäntymetsää. Tervaspuut eivät välttämättä kelpaa metsäteollisuudelle, koska "se on periaatteessa haitaksi saannolle, jos puussa on mukana enemmän muuta kuin kelvollista kuitua. Toki tervas saadaan erotettua mustalipeäksi, joka kelpaa sivuvirtoihin ja polttoon (energiaksi)".
Alakuvassa on tyypillinen tervas. Sen huomaa klapin painosta ja tuoksusta. Painoa saattaa olla normaaliin klapiin verrattuna jopa kolminkertainen määrä.
Tervas on havupuun, etenkin männyn, pihkaista puuainesta, jota käytettiin muun muassa tervanpolttoon. Tervas syntyy elävän havupuun vahingoittuessa ja keloutuessa hitaasti. Tervaista puuainesta syntyy myös ruostesienten aiheuttaman tervasrosotaudin vaivaamiin puihin runsaan pihkavuodon johdosta. Tervanvalmistuksen raaka-ainetta eli pihkaista puuainesta tehtiin aiemmin myös vahingoittamalla (koloamalla) mäntyjä tarkoituksellisesti. Tervas säilyy pitkään pihkaisuutensa ansiosta. Sitä voi käyttää myös sytykkeenä tulta tehdessä.
Saanto tarkoittaa kemiassa kemiallisessa reaktiossa muodostuvan tuotteen ainemäärän suhdetta teoreettiseen saantoon eli tyypillisesti reaktion rajoittavan lähtöaineen ainemäärään tai tasapainoreaktioissa tasapainokertoimista laskettuun teoreettiseen saantoon. Teoreettisessa saannossa otetaan huomioon myös reaktion stoikiometria. Saanto ilmaistaan useimmiten prosenttilukuna. Suurin mahdollinen teoreettinen saanto on 100%. Käytännössä teoreettista saantoa ei voida saavuttaa johtuen mahdollisista sivureaktioista ja häviöistä tuotteen eristyksen ja puhdistuksen yhteydessä.
Lähteet:
Virtanen, M. (2023). Henkilökohtainen tiedonanto 15.3.2023.
Wikipedia
Tervas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti