Metsä 3

"Puut ovat ehtineet kokea paljon enemmän kuin kukaan ihminen." s. 632.

"Hänen kielensä on metsän kieli: tuuli, havujen sipaisut, auringon lämpö sammalilla ja pihkan tuoksu." Anni Kytömäki  kirjoittaa kirjassaan Kultarinta (2014). s. 643.

Metsä-otsikon alle kirjoitan osittain kuvitteellista kertomusta tonttini "ikimäntyjen" kasvun alkuajoista eli arviolta vuoden 1885 tienoilta yhdistäen sekä isovanhempieni ja omaa historiaani että lähitienoon historiaa kirjoitettuun historiaan.

"Omavaraistaloudessa maatalous oli ihmisille elämänmuoto. Perheen kaikki jäsenet osallistuivat samaan työhön, ja työ sitoi ihmisen mitä likeisimmin luontoon ja luonnon vuotuiseen kiertoon.

Siirtyminen markkinatalouteen ja erikoistuvaan maatalouteen eriytti tätä elämänmuotoa. Elettiin edelleen luonnon kiertokulun mukaan, mutta varsinkin kesäiset työjaksot (rehunkorjuu, elonkorjuu, puinti) lyhenivät (teknistymisen vuoksi, kirjoittajan lisäys) ja uudet työvälineet lisäsivät ihmisen valtaa luonnon yli." s. 105.

Takra. Ystäväni isä ajaa uutta traktoria kotiin ~ 1954. Valokuvaaja tuntematon

Kirjoitin 1.7.2025 (kts. postaus Metsä 2) miten traktori oli ainut motorisoitu kulkuväline isovanhemmillani 1950–1970-luvuilla. Maatilan myymisen jälkeen ei ollut edes sitä.

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2025/07/metsa-2.html

Yllättävää, ellei jopa ihmeellistä on se, että ystäväni isä myi ukolle ensimmäisen traktorin, Takran ~ vuonna 1962. Aluksi Takra oli ystäväni perheessä 1950-luvulla käytössä. Sitten ukko hankki kuvassa näkyvän MF:n jossakin 1960-luvun loppupuolella, ehkä?

Ystäväni muistaa, kun isovanhempani luopuivat maatilastaan 1970-luvun alkupuolella ja siihen aikaan oli tapana järjestää huutokauppa myytävän tilan koneille ja muulle tarpeettomaksi jäävälle tavaralle. Ystäväni isää oli kiinnostanut tuo MF 130, ja vieläkin enemmän MF 135-malli, jota ukolla ei ollut. Elämämme linkittyi jo tuolloin toisiinsa, osittain siis jo ennen minun elämääni!

MF 130 (Massey Ferguson) istun ukon sylissä 1960-luvun loppupuolella. Taustalla näkyvät vaalea aittarakennus ja punainen lato. Valokuvaaja K.M.

"Toisen maailmansodan jälkeen maatalouteen on yleistynyt traktori. Se on hankittu korvaamaan maatalouden hevosvoimaa, ja se on täyttänyt tehtävänsä niin perusteellisesti, että työhevoskanta on huvennut olemattomiin. Hevosen ja traktorien lukumäärä oli vielä 1960-luvun puolimaissa suunnilleen yhtä suuri (noin 140 000 kumpiakin), mutta vuosikymmenen kuluttua traktorien luku ylitti 200 000 ja hevosten jäi siitä kymmenysosaan." s. 100.

Kirjoittaja silittää ukon hevosta 1960-70-lukujen taitteessa. Valokuvaaja K.M.

Takra Oy oli 1950-luvun alkupuolella Tampereen Nekalassa toiminut traktorinvalmistaja. Linja-autoyhtiönä toimintansa aloittanut yritys alkoi valmistaa toisen maailmansodan aikana autojen varaosia. Tämän jälkeen tuotevalikoimaan kuuluivat mekaaniset kuormauslaitteet eli kiramot sekä hihnakuljettimet ja muut siirtolaitteistot, joita valmistettiin sotakorvausteollisuuden tarpeisiin.

Vuonna 1946 traktoripulan vallitessa yritys päätti aloittaa niiden valmistuksen. Seuraavan vuoden alussa yrityksen teknillinen johtaja, insinööri Aulis A. Lumme, määrättiin laatimaan suunnitelman traktorista.

Lähteet:

Anttila, V. Räsänen, M. (1991). Suomi 75. Itsenäisen Suomen Historia. 2.

I.P.

M.P.

Wikipedia

Kesä 35

 

Mustikka (Vaccinium myrtillus) 5.7.2025

 Näin eilen kantarelleja (Cantharellus cibarius) tienposkessa aamulenkillä ja siksi lähdin tänään katsomaan mikä tilanne on metsässä.

Kantarellinappeja 5.7.2025

Samalla reissulla kävin suolla katsomassa hillojen (Rubus chamaemorus) tilannetta.

Hillat vaativat vielä aurinkoa 5.7.2025

 Vaan aina metsä palkitsee kulkijaansa. Näin metsopoikueen (Tetrao urogallus), hirven makuupaikan ja löysin otsikkokuvan kypsät mustikat. Niitä olikin jo muutaman desilitran (dl) verran hakatun viidan reunamilla (kts. postaus 2.12.2024).

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2024/12/tarinoita-entisesta-metsasta-31.html

Ystäväni sanoi eilen, että Ulla-myrsky toi syksyn. Jos ei nyt ihan sitä, mutta lintujen laulu loppui kuin veitsellä leikaten. Käki (Cuculus canorus) taisi pelästyä meitä, kun kerran kukahti kesän kiihkeyden lopulle.

Rakoliiteri 14

 

Ruukussa kasvaa lapinorvokki (Viola biflora) 5.7.2025. Sain lapinorvokin ystäväni leskeltä

 Rakoliiterin päivitys. 

Maalipintaa täytyy vielä stilisoida, laittaa oven ripa ja rännit paikoilleen. Sitten se voisi olla siinä.

Kesä 34

 

Juhannusruusu (Rosa spinosissima 'Plena') 29.6.2025

 Perjantaisin minulla on normaalisti etäpäivä, mutta Ulla-myrskyn vuoksi, ja varmuuden välttämiseksi, lähdinkin läsnätöihin työpaikalle. Kokemuksesta olen oppinut, ettei täällä maalla aina kaikki suju kuin rasvattu. Joko sähköt tai nettiyhteydet pätkivät, tai molemmat.

Nyt on taas yksi työläs viikko kahlattu lävitse!

Kesä 33

 

Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) 29.6.2025

  Eilen oli ensimmäinen kerta, kun pystyin jättämään yhden välikerroksen vaatetta pois pyöräillessäni aamulla töihin. Kevyemmät hanskat tosin oli vielä koko matkan käsissäni. Niin erilaisia ovat kesät toisiinsa verrattuna.

Mieluummin viileää kuin kuumaa.

Pyöräillessä lasken nähtyjä ja kuultuja lintulajeja. Eilen kuului vielä 27 lajia, kun keväällä saldo oli reilusti yli 30.

Vaan olipa viileydestä huolimatta ihania tuoksuja matkan varrella. Näin iltapäivällä useita valkolehdokkeja (Plantanthera bifolia), pienen tihentymän itse asiassa, kukkivan tien reunassa lehtomaisessa kohdassa. Se varmaankin aamulla levitti voimakasta tuoksuaan, kun ne ohitin niitä huomaamatta.

Metsä 2

 "Metsä tietää meistä aina enemmän kuin me siitä." Anni Kytömäki kirjoittaa kirjassaan Kultarinta (2014), s. 543.

Metsässä löytää rauhan. Samanlailla minuun toimii kuorolaulu. Se rauhoittaa, maadoittaa. Ikään kuin ymmärtäisi oleellisen.

Tänään on ollut hyvä päivä. Seesteinen. Olisivatpa muutkin päivät tällaisia.

Isoisäni eli ukko 1982, valokuvaaja L.M.

Minun on viime aikoina ollut vaikea löytää levollisuutta. Mieli palaa muistoihin ja edellisiin sukupolviin, aikaa ennen kännyköitä. Kiireettömyyteen ja läsnäoloon. Silloin vielä kun postikin kulki.

Otsikkokuvassa ukko on tulossa kauppareissulta mökillä oltaessa. Isovanhemmillani ei ollut autoa. Traktori oli vielä silloin hevosen ohella, kun he viljelivät maata ja pitivät pientilaa. Karjaakin oli; muutama lehmä, kanoja, lampaita. Silloinkin ukko kävi traktorilla kauppa-asioilla kauppalassa. 

Myytyään maatilansa he hankkivat kauppalasta kerrostaloasunnon ja mökin naapuri kunnasta. Nyt minä asun mökkiä tai taloa entisen mökin paikalla. 

Ukko kävi mökiltä pyörällä kaupoilla 10 kilometrin päässä. Tuolloin vielä oli jonkinlaista julkista liikennettä, mutta hyväkuntoisena miehenä hän teki ainakin kerran viikossa kauppareissun pyörällä. Siihen maailman aikaan mummo leipoi leivät, pullat, kakut Porin Matissa tai kaasu-uunissa, ukko kalasti muttei koskaan metsästänyt. Mummo loihti ruoat vaatimattomista aineksista. Paljon käytettiin metsän antimia.

Palaan taas 140 vuotta ajassa taaksepäin, silloin kun oletan tonttini mäntyjen saaneen alkunsa joskus vuoden 1885 tienoilla.

"Metsä- ja kaskimaat olivat entisajan karjanlaitumia, koska niittylaitumia oli harvassa ja viljellyt laitumet tulivat käyttöön vasta maatalousuudistuksen jälkeen. Metsien moninaiskäytön lisääntyessä metsälaiduntaminen kiellettiin (vuonna 1864), joskin  sitä paikoin harjoitettiin vielä toiseen maailmansotaan asti." s. 92

"Suomen maatalous oli 1860-luvulle asti viljantuotantovaltaista, mutta sen jälkeen alkoi tuotantosuunta muuttua karjatalouden suuntaan. Tuotantosuunnan muutos kulki kohti markkinataloutta, ja myyntiin tarkoitettua tuotantoa pyrittiin lisäämään alueellisiin olosuhteisiin sopeutuvalla tavalla. Pientiloilla maatalouden erikoistumista ei voitu viedä kovin pitkälle. Maatilojen oli tuolloin säilytettävä omavaraisuutensa, jossa karjatalous, viljanviljely ja metsätalous liittyivät toisiinsa." 

"Niin kauan kuin Suomen kuljetusolot olivat puutteelliset, maan sisä- ja pohjoisosissa elettiin perinteistä, hyvin pitkälle omavaraista elämää. Liikenneolojen parantuminen 1800-luvun loppupuolella sananmukaisesti valmisti tietä muutokselle, jossa maataloustuotantoa voitiin suunnata entistä enemmän kaupaksi käyviin tuotteisiin ja jossa ostotavara lisääntyi." s. 95.

"Suomen maatalous sitoutui kuitenkin 1800-luvun loppupuolella kansainväliseen markkinatalouteen entistä verroin kiinteämmin. Oli avattu tie lisääntyvään rahatalouteen. Puunmyynnistä saadut käteisvarat kiihdyttivät kehitystä runsasmetsäisessä  ja - vesistöisessä Sisä-Suomessa." s. 95-96.

Lähde: 

Anttila, V. Räsänen, M. (1991). Suomi 75. Itsenäisen Suomen Historia. 2.

1.7.2025 lentomuurahaisten parveilua, kyseessä punakekomuurahaiset (Formica rufa)

Kesä 32

 

Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum) 29.6.2025

 Kahlaajien (Charadrii) syysmuutto on alkanut jo kesäkuun alkupuolella. Eilen ns. pudotuskelin aikaan näkyi ystäväni kotitilan vastikään kylvetyllä pellolla töyhtöhyyppiä (Vanellus vanellus), valkovikloja (Tringa nebularia) ja yksi suokukkokoiras (Calidris pugnax). Suokukkoa en ole koskaan nähnyt näillä leveyksillä, muutenkin hyvin harvoin. Se onkin äärimmäisen uhanalainen!

Lähde:

Luontoportti

Västäräkin (Motacilla alba) pesä puupinossa 29.6.2025

Ystäväni löysi eilen västäräkin pesän puupinosta. Pesä oli ns. metristen halkojen pinossa ja kulku pesään meni kahden puupinon välistä. Kulku pesään oli sokkeloinen ja salaperäinen, niin kuin västille sopii. Ystäväni on monta kertaa yrittänyt päästä perille pesäpaikasta, mutta niin ovela se on kulkemaan pesälleen, ettei moinen ole onnistunut. Vaan mielellään västi pesän rakentaa isoon puupinoon.  

Olen löytänyt västin pesän hakkuuaukolta. Silloin se oli hyvin vaatimaton painauma maassa. Eikä tämäkään pesämalja taituruudella koreile. Rakennusaineina on käytetty heinää tai korsia, havupuun kuoriainesta (ystäväni aisaamaa kuorta), risuja, pehmoeläimen täytettä, sammalta yms.

Vegaaninen mango-passionjuustokakku by Miriam's 1.6.2025

Mitä ihmettä? 3

 

Puolukan (Vaccinium vitis-idaea) koristama kivi 15.6.2025

 Torstaina minuun otti yhteyttä tori.fi:n kautta eräs mies ja kysyi viime elokuussa myyntiin laittamaani pirttikalustoa ja sen tilannetta. Myymättä oli edelleen.

Tänään mies tuli hakemaan pirttikaluston.

Ihmeellistä oli se, että tori.fi poistaa myytäväksi tarjotut tavarat tietyn ajan kuluessa, jollei niitä myyjä itse ole poistanut. Nyt tälle miehelle oli jäänyt pirttikalustoni tietokoneen välilehdelle auki ja sitä kautta hän pääsi vielä käsiksi ilmoitukseen.

Pirttikalustoni oli ystäväni ja puuseppä-artesaanin tekemä. Hän menehtyi pian pirttikaluston valmistumisen jälkeen vuonna 1990. Pirttikalusto palveli hyvin vanhalla mökillä, kunnes ei tyyliltään enää käynyt taloni kalustukseen. Se oli koivusta tehty kokopuinen kalusto.

Sanoin miehelle saatesanoiksi ennen hänen lähtöään, että kohtele pirttikalustoa hyvin.

Kesä 31

 

Kaverukset kotirannassa 24.6.2025

 Jouduin tänään metsänpeittoon. Lähdin katsomaan uudestaan viime sunnuntaina löytämääni metsää. Menin eri kautta metsään ja mennessäni näin taas yhden uuden kiinnostavan metsän. Kävin ensin sitä 'sunnuntaimetsää' katsomassa ja päätin lähteä vielä kurkkaamaan uutta 'torstaimetsää'. Vaan niin siinä kävi, että löysin itseni 'sunnuntaimetsän' luota. 

Metsänpeitto sai minut ihan sekaisin. Aurinko paistoi ihan 'väärästä' suunnasta, ja vaikka katsoin asemointiani karttasovelluksesta, niin oli vaikea ymmärtää miten olin joutunut sinne missä olin, ja suunta minne piti lähteä päästäkseni taas tutuille seuduille, tuntui nurinkuriselta.

Se on kummallinen tunne. Olen tästä joskus aikaisemminkin kirjoittanut.  https://kompassikoilliseen.blogspot.com/2021/08/seikkailijat.html

Olla metsänpeitossa 'metsän lumoamana, lumouksissa'. Kertoo Nykysuomen sanakirja, kolmas osa. (1962). s. 462.

Ja todellakin. Ihailin niin hienoa kuusimetsää etsien mehiläishaukan (Pernis apivorus) pesää, että jouduin lumotuksi. Olisiko metsän emäntä ("naisolento, jonka skandinaavit uskoivat eksyttävän metsässä vaeltajia ja antavan metsästysonnea. Karjalan loitsuissa metsän emännän tai miniän nimi on Mielikki") minut eksyttänyt?

Lähde:

Otavan iso tietosanakirja 5. (1964). s. 1582.

Valkolehdokki (Plantanthera bifolia) 26.6.2025

Maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata) 26.6.2025

Muistoja 20

 

Isovanhempani ja kirjoittaja vuonna 1978 mökillä, valokuvaaja K.M.

Vietin lapsuudessa ja nuoruudessa isovanhempieni luona paljon aikaani sekä maatilalla että mökillä. Valokuvan ottohetkestä on lähes 50 vuotta. Mummo on 64-vuotias ja ukko on 70-vuotias. Kuluneen näköisiä, mutta ihmekös tuo? Karjalan evakkoja, sodat, raskas ruumiillinen työ kuluttivat ihmiset loppuun usein ennen aikojaan.

Nykyään kaikki on koneellistettu. Sähköpotkulaudoista sitruspuristimiin, kananmunankeittimiin, viipalointikoneisiin ja kupinlämmittimiin. Voiko turhempaa olla? Elämä on tehty ihan liian helpoksi. Mitään ei tarvitse tehdä fyysisesti, ellei ole 'masokisti'.

Minulla on kuvassa WWF:n t-paita päälläni. Liekö alkanut luonnonsuojeluaate itää jo tuolloin? Varmasti jo aikaisemmin, sillä äitini valisti minua luonnossa liikkuessamme, minkä vuoksi eri lajeja on suojeltava.

Helsingin Sanomat uutisoi kuluneella viikolla, että kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan nykyinen 70-vuotias on kuin entinen 50-vuotias.

IMF:n tutkijoiden mukaan henkilö, joka oli 70-vuotias vuonna 2022, on kognitiivisilta tasoltaan yhtä hyvä kuin 53-vuotias vuonna 2000.

Kognitiivisilla taidoilla ymmärretään aivojen kykyä oppia, muistaa ja käsitellä tietoa.

Myös ikääntyneiden fyysiset kyvyt (kuten puristusvoima) ovat paremmat kuin ennen.

Eikä tässä vielä kaikki. Nykyiset viisikymppisetkin ovat henkisiltä ja ruumiillisilta kyvyiltään paremmassa vedossa kuin entiset viisikymppiset.

Lähde: 

Sipilä, A. (2025). Nykyinen 70-vuotias on kuin entinen 50-vuotias, sanoo IMF. Helsingin Sanomat 19.6.2025.

Juhannus 8

 

Erään erämaisen järven rannassa. Aikuinen koira etualalla 22.6.2025

 Sään taas kirkastuessa lähdimme koirien kanssa pidemmälle lenkille. Tarkoitus oli näyttää nuorelle koiralle taas uusi paikka ja niinhän me näytimme, mutta löysin myös itselleni uuden, ihanan metsän. 

Kuinka monasti sitä kulkeekaan niitä "omia" reittejään, eikä poikkea pois 'tutulta ja turvalliselta'. Onnekseni lähdin katsomaan erästä kallion jyrkännettä, jota en ollut ennen noteerannut. Oliko kulkuni aikaisemmilla kerroilla vienyt lähemmäs järven rantaa - mahdollisesti. Kalliolla näin 'lupaavaa' kuusimetsää, nimittäin mehiläishaukan (Pernis apivorus) pesinnälle. Ja miten hienon paikan löysinkään! 

Sinne täytynee lähteä parempivoimaisena uudestaan, sillä olimme aamulenkillä lähes kolme tuntia hankalakulkuisessa maastossa. En tosin valita, sillä tasapainoilu kahta vahvaa koiraa kiinnipitäen käy työstä kivikoissa, soilla, hakkuuaukeilla, pusikoissa, mäentörmillä ja kehittää samalla reaktionopeutta, kestävyyttä, eri voimaominaisuuksia, ketteryyttä ja sietokykyä. Ja harvoin metsässä on tasaista tai sileää. 

Tänään toinen jalkani upposi suonsilmäkkeeseen niin kovaa, että täytyi vähän aikaa tehdä töitä päästäkseen sieltä ylös. 

Entinen mökkinaapurini pelkäsi mennä suolle, koska ajatteli uppoavansa heti suonsilmäkkeeseen. Yleensä suotyypistä jo näkee, koska pitää olla varovainen. Tänään upottavassa kohtaa oli saappaan kokoinen reikä. Astuin vain sopivasti siihen. Harvoin käy edes tuollain.

Västäräkin (Motacilla alba) poikanen 22.6.2025

Nuori koirani löysi västäräkin poikasen. Se oli vielä ihan avuton, lentokyvytön. Se räpisteli hakkuuaukolla karkuun ja sain sen verran vedettyä koiriani sivuun, että poikanen pääsi niiltä karkuun. Aikuista koiraa ei linnunpoikaset tai muut luonnonvaraiset eläimet juurikaan hetkauta, mutta nuoremmalla ei ole niistä vielä riittävästi kokemuksia. Kaikki on uutta!

Eilen iltalenkillä nuorta koiraani ihmetytti kesän ensimmäinen tatti. Ensin se pelkäsi sitä, mutta aikuisen koiran mentyä haistelemaan uskalsi nuorimmainenkin. Sitten sitä piti haukkua ja lopulta tassulla tuuppia kumoon. No, se oli niin matonen, että kaatuikin osittain heikkouttaan. Ja sehän vasta olikin jännittävää!

Metsä

 

Vanamo (Linnaea borealis) 20.6.2025

 Hyttysiä (Culicidae) on vähän, vähän verrattuna viime kesään. Tosin, ei ole lämpöäkään yhtään enemmän. Tällaisina tuulettomina päivinä metsässä saa hyttysistä seuraa, etenkin tummissa metsissä. Metsissä, joissa on raamit. Kuusikoissa, tiheiköissä ja painanteissa.

Tänään näin kuinka hirvilehmä (Alces alces) ja sen vasa olivat syömässä vanhan pellon reunalla. Pelto oli jo aikoja sitten kasvanut koivikoksi, ja sitäkin oli jo harvennettu. Vanhoja karttoja ja niiden ilmakuvia tutkimalla voi päästä vuosikymmeniä ajassa taaksepäin, ennen jopa omaa aikaansa. 

Hirvilehmä oli iso ja tumma. Jalkoja en nähnyt korkean kasvillisuuden vuoksi. Vasa oli punaruskea, terhakka ja pääsi jo hyvin emänsä vierellä liikkeelle, kun meidät havaitsivat. Suojaisa ruokaisa metsä. Eläinten koti.

Salaman iskemä mänty. Kuvassa isoisäni mökillä vuonna 1981. Valokuvaaja L.M.

Millaista oli silloin, kun vanha metsä sai alkunsa. Mietitäänpä vaikka tontillani olevia, karkeasti arvioiden 140-vuotiaita mäntyjä (Pinus sylvestris). En voi sanoa asuvani vanhassa metsässä, mutta osa tonttini puista on säästynyt hakkuilta, pysyneet pystyssä tuulet ja tuiverrukset. Kerran salama iski pihan petäjään isovanhempieni eläessä. Mänty kaadettiin myöhemmin, varmaankin vaurioiden ja vaarallisuutensa takia.

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2025/06/landemia-5.html

Mökkitontilta kaadettua puuta. Jäljelle jääneet, kuvassa näkyvät männynrungot ovat nyt näitä "ikipuita". Naapurin saunaa vuodelta 1984. Valokuvaaja E.M.

140 vuotta sitten oli vuosi 1885, monen monta sukupolvea taaksepäin.

Vertailukohdaksi historiaan:

Suomen suuriruhtinaskunnassa vieraili ensimmäistä kertaa keisarillinen pari eli Tsaari Aleksanteri III ja hänen puolisonsa keisarinna Maria Fjodorovna. Matkan kohteina olivat Lappeenranta ja Helsinki.

J. L. Runebergin patsas paljastettiin Helsingissä.

Karealismi (erityisesti tarkoitetaan vuosisadan vaihteen taiteen, arkkitehtuurin, musiikin ja kirjallisuuden kiinnostusta kansanrunouden ja Kalevalan aiheisiin) alkoi kukoistaa.

Suomen kielen asema vahvistui asetuksella (1886). Sen käyttö virkakielenä tuli luvalliseksi, ei pakolliseksi.

Kirjailija Victor Hugo kuoli Pariisissa.

Demokraatti Grover Cleveland valitaan Yhdysvaltain 22. presidentiksi.

Vapaudenpatsas saapui New Yorkin satamaan.

Ensimmäinen pilvenpiirtäjä (10-kerroksinen) valmistui Chicagoon.

Ensimmäinen umpilisäkkeen onnistunut poisto suoritettiin.

Louis Pasteur testasi onnistuneesti rabiesrokotettaan.

Paljon siis tapahtumia kauan kauan sitten, mutta onko meillä oikeutta tuhota ahneuden nimissä elämää, vanhaa metsää? 

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2025/06/tarinoita-entisesta-metsasta-4.html

Lähteet:

Gummeruksen suuri MAAILMANHISTORIA. (1988). Ihmiskunnan Kronikka 1861-1937. s.820-822.

Tommila, P. Reitala, A. Kallio, V. (1980). Suomen Kulttuurihistoria II. s.101.

Wikipedia

Juhannus 7

 

21.6.2025

 Minua ovat aina – nuoresta saakka – viehättäneet hieman syrjäiset, vähänkuljetut polut tai tiet. Mitä kapeampi hennompi ura, sitä kiinnostavampi. Silloin siellä ei ole kuljettu nelipyörillä. Otsikkokuvassa on kylläkin tienpientareet niitetty. Luomuna olisi ollut parempi.

Tässä postauksessa on muutamia viimeaikoina kuljettuja polkuja ja teitä. Kaikkialla olen ollut koirieni kanssa liikkeellä, vaikkei niitä kaikissa kuvissa näykään.

19.6.2025

19.6.2025

21.6.2025

15.6.2025

17.6.2025

21.6.2025

Juhannus 6

 

Viirupöllön (Strix uralensis) poikaset 20.6.2025

 Aina kannattaa lähteä!

Oli työntäyteinen päivä; siivousta, ruoanlaittoa, kestitsemistä...

Illalla lähdin vielä koiria lenkittämään. Ajatus oli lähteä katsomaan mehiläishaukan (Pernis apivorus) pesintää, kun eilen näin linnun lentävän lähettyvillä. 

Lähestyin kohdetta hieman eri kautta kuin normaalisti tekisin ja mitä näinkään! Nämä söpöläiset istumassa puunoksalla. Samalla rekisteröin emolinnun naksuttelun lähistöllä. Hieman uhmaten kohtaloani lähestyin poikasia niin, että sain niistä kuvia. Emo varoitteli ja lenteli lähellä. Siellä saattoi olla kolmaskin poikanen – jo isompi kuin nämä kuvassa olevat. 

Etsin vielä mehiläishaukkaakin, mutta ajatukset palasivat tuon tuosta jo koettuun kohtaamiseen viirupöllöjen kanssa. Viimeksi näin ne reilu kaksi viikkoa sitten. Linnut ovat vajaan kilometrin säteellä kotoani.

Ei siis pöllömpää juhannusta kaikille🦉

Kesä 30

 

Oravanmarjakukintoa (Maianthemum bifolium) 19.6.2025

 Näillä leveysasteilla vielä hetken kukkii ja tuoksuu huumaavasti oravanmarja. Sitä löytää ainakin kuusimetsistä. Kannattaa mennä aistiretkelle juhannuksena. Muitakin tällä hetkellä tuoksuvia ja kukkivia kasveja ovat mm. syreenit (Syringa) ja vanamo (Linnaea borealis), joka "oli Carl von Linnén lempikasvi, joten hän antoi kasvin suvuksi omasta sukunimestään muokatun nimen. Lajinimi borealis merkitsee pohjoista."

Lähde: wikipedia