Kesä 48

 

Kalasääsket 20.8.2025

 Ihania nämä raikkaat, hieman kirpeät aamut! Lenkkeily tuntuu helpolta, kun elimistö lämpenee hitaasti.

Huomasin tänä kesänä etten ole kuullut heinäsirkkojen (Acrididae) ääntä. Kuuntelin niitä youtubesta, ja vielä ne erotan. Onkohan niitä ollut tänä kesänä ihan normaalisti? Ainakin heinäkuussa omat retkeilyt jäivät vähäiselle kuumuuden vuoksi, enkä edes sivunnut niittyjä, joilla niitä olisi ollut. Vaan, voihan se olla, että olen jo menettänyt aistini kuulla korkeita ääniä (ikäkuulo).

Tällä viikolla olen retkeillyt sellaisissa maastoissa, joissa en ihan normaalisti liiku. Sääksiä (Pandion haliaetus) olen toki joka vuosi käynyt katsomassa keväisin ja näin loppukesästä ennen kuin ne lähtevät muutolle. Otsikkokuvassa näkyy kaksi lentävää lintua. 

Mitä ihmettä? 5

 

Männyn pahka 12.8.2025

  Entinen kollegani Taysista "liekutti" itsensä iltaisin uneen kuvittelemalla dystooppista (epätoivottava) yhteiskuntaa. Hän rakensi mielikuvissaan turvallista taloa, suojasi itseään muilta jäljelle jääneiltä ihmisiltä, metsästi ruokaa jne.

Löysin vuonna 2014 erikoisen "leirin" metsästä ihan sattumalta, minulla kun on tapanani kulkea metsissä sattumanvaraisesti. Tuolloin alueella oli jonkinlaisia asumuskyhäelmiä ja "bunkkeri". Se oli kaivettu rinteeseen ja sen katon lävitse oli viety kaminan piippu. Piipusta nousi savu. 

Kävin tuolloin alueella pariin otteseen ja silloin näytti siltä kuin paikan asukas asuisi siellä ympärivuotisesti. Oli sukset, ahkio, polkupyörä, skootteri.

Tänään menin sinne uudestaan, sillä halusin katsoa onko ympäristöä siivottu. Tässähän tapauksessa "jäljet johtivat sylttytehtaalle" eli siivottomuus sai minut alunperin kiinnostumaan paikasta.

Vaan vielä mitä! Näin 11 vuotta myöhemmin siellä edelleen asustellaan! Nyt metsään oli ilmaantunut bunkkerin jatkoksi mökki, jossa oli aurinkopaneeli. Siellä kasvatettiin jopa kurpitsaa ja narulla kuivui pyykki. Alueen siivottomuus oli huomiota herättävää! Luulisi, jos haluaisi piileskellä, niin jättäisi minimalisesti jälkiä itsestään.

Jokainen saa elää miten lystää, mutta ympäristöä tulee kunnioittaa.

Onko hän varautunut ydinsodan jälkeiseen elämään, dystopiaan, ihan konkreettisesti?

Koivun pahka "hymysuu" 18.8.2025

Kesä 47

 

Kypsät vadelmat poimimista vailla 17.8.2025

 Tänä aamuna oli ensimmäinen kesän aamusumu. Aamu-uinnilla oli upeata, kun tuuli nosti vedestä lämpöä sumuna ylös (haihtumissumu) ja nuori koirani katseli laiturilta uintiani. Sumu haihtui minun ja koirani välistä ylöspäin taivaan tuuliin.

Vadelmia (Rubus idaeus) tulee vähemmän kuin edellisinä kesinä. Meillä olikin kyllä aivan ihanteellinen vadelmapaikka pari viime kesää, mutta nyt puskat tuottavat vain murto-osan marjaa entisestä.

Laiturin kaiteessa sumun kostuttama hämähäkinverkko 17.8.2025 

Sama vielä lähempää 17.8.2025

Hämähäkki piilotteli vadelmapuskassa 17.8.2025

Vahinko ei tule kello kaulassa 5

 

Rantavahdit vastaanottamassa melojaa 6.8.2025

 Kirjoitin postauksessani 11.3.2025 liukastumisestani ja saamastani pään retkahdusvammasta 11.6.2025. Kävin viime viikolla sairaala Novan fysiatrian poliklinikalla vaivan suhteen. Minulla epäillään kaularangassa tai rintarangan yläosassa välilevytyrää eli prolapsia.

Monet asiat aiheuttavat kipua, mutta melonta on yksi pahimmista. Sen vuoksi olen käynyt melomassa harvakseltaan vain kilometrin lenkkejä, sillä sitten alkavat oikean yläraajan kyynärvarren kivun ja väsymisen oireiden paheneminen lisääntyä. Toinen on selinmakuulla oleminen. Tuolloin tulee erittäin kova kipu oikeaan olkavarteen. Tätä on jatkunut nyt yli viisi kuukautta. 

Minut on laitettu magneettikuvausjonoon (MK). Lokakuussa on kuvantaminen ellei oireet pahene. Punalippuoireita ovat mm. oikean yläraajan voimapuutos, erittäin voimakas kipu, joka ei helpota kotikonstein tai niskan virheasento (pakko-asento).

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2025/03/vahinko-ei-tule-kello-kaulassa-2.html

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2025/06/kesapaiva-tampereella-5.html

Periaatteessa kaikki liikunta on kivun sallimissa rajoissa suotavaa ellei välttämätöntä, mutteivat pitkäkestoiset venytykset kohdistuen oikeaan yläraajaan ja kaularangan alueelle. 

Kesä 46

 

Blogin kirjoittaja koirineen 13.8.2025. Valokuvaaja P.R.

 Ystäväni ja entinen työkaverini Taysista (Tampereen yliopistollinen sairaala) tuli käymään luonani. Hän vietti kolme yötä täällä ja kiersimme näitä upeita maisemia katsomassa. Itse välillä sokaistun tälle luonnon kauneudelle, kun siitä on tullut jokapäiväistä, mutta ulkopuolisen huomiot ilman puhtaudesta, hiljaisuudesta, harjumetsistä, vesilinnuista jne. muistuttavat ettei mikään ole itsestäänselvää.

Meillä molemmilla on samaistuspintaa elämän kolhuille. Olemme samanikäisiä, lapsuudessa kokeneet kaltoinkohtelua, hylätyksi jättämisiä ja aikuisiällä muuten ajautuneet matkallamme vääränlaisiin ihmissuhteisiin, mitkä ovat enemmän ottaneet kuin antaneet.

Ystäväni on sairaanhoitaja, mutta myös hieroja ja kosmetologi. Nyt hän opiskelee taas uutta ammattia, koska on väsynyt tähän terveydenhuoltojärjestelmään – niin kuin moni muukin tällä alalla työskentelevä. Tai hän pystyy yhdistelemään kaikki hallitsemiaan tekniikkoja toisiinsa aikanaan, jos toimii yksityisyrittäjänä.

Hän "harjoitteli" minulla Auvo Brain Relief -hoitoa ja sen hän teki eilen ulkona terassillani kannettavalla hoitopöydällä, kun auringonvalo täplittyi pilvien ja puiden varjoista ja tuuli hyväili lämpimästi. Se oli taianomaista, rentouttavaa.

Kyykäärme (Vipera berus) 13.8.2025. Valokuvaaja P.R.

Yhytimme kyykäärmeen yhden lenkkimme varrella. Se on minulle kolmas elävä kyykäärme tälle kesälle. Tänään näkyi pari pikkutikkaa (Dendrocopos minor), oletettavasti vaeltavia. Viimeksi olen nähnyt täällä pikkutikan parikymmentä vuotta sitten!

Tarinoita entisestä metsästä 3/5

 

Muurahaispesä 29.7.2025

 Kirjoitin joulukuussa 2024, kuinka avohakkuu tuli taloni takaiseen metsään (kts. postaukset 2.12.2024, 3.12.2024, 11.12.2024 ja 12.12.2024).

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2024/12/tarinoita-entisesta-metsasta-31.html

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2024/12/tarinoita-entisesta-metsasta-32.html

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2024/12/tarinoita-entisesta-metsasta-33.html

https://kohtalaisiakuvakulmia.blogspot.com/2024/12/tarinoita-entisesta-metsasta-34.html

Luonto ottaa vähitellen omansa. Otsikkokuvassa on minulle rakkaan kuusen (Picea abies) kanto, johon punakekomuurahaiset (Formica -suvun kekomuurahainen) ovat alkaneet rakentaa pesäänsä. Paikka on pohjois- ja luoteistuulten suojassa ja siihen paistaa pitkään aurinko. Kuusen juuristo on hyvin lähellä maanpintaa ja siksi siihen on ollut varmaankin ihanteellista alkaa rakentaa pesäkekoa. Ehkä tuo kuusen kanto häviää keon sisään aikanaan. 

Vanhatkin muurahaiskeot ovat elpyneet, tai ainakin jotkut niistä. Metsätyökone jyräsi yhden ison keon tyystin maantasalle, eikä siinä pesässä ole kesän aikana tapahtunut mitään. Muita vahingoittuneita kekoja ovat muurahaiset kunnostaneet menestyksekkäästi.

Kesä 45

 

Tuorepuuro 9.8.2025

 Olen tänä kesänä kokeillut aamupalaksi sekä rahkaa että tuorepuuroa.

Olen aikaisemmin kirjoittanut, että söin varmaankin 20 vuotta aamiaiseksi kaurapuuroa eri twisteillä, mutta nykyään se ei enää maistu. Sitten siirryin haudutettuihin puuroihin joko hellalla tai uunissa. 

Vaikka olen kuntoillut runsaasti elämäni aikana, en ole juurikaan käyttänyt rahkaa lisäproteiinin saamiseksi. Tänä kesänä on tullut kokeiltua sitäkin lajia, muttei oikein nappaa. Olosta tulee tukala, liian täyteläinen.

Sitten siirryin tuorepuuroon. Olin tietoinen, että kauran beetaglukaani tulee elimistön hyötykäyttöön, kun kauran kypsentää kuumassa vedessä.

Otsikkokuvan puuroa olen tuunannut ihan kokeillen erilaisia nesteitä. Siinä on piimää, maitoa, vaniljajugurttia, pellavasiemenöljyä, kaurahiutaleita, persikkaa, vadelmia, mustikoita, karpaloita, saksanpähkinää, pellavansiemeniä ja kurpitsansiemeniä. Ja se maistuu😋

Pari päivää sitten näin kesän ensimmäiset hirvikärpäset (Lipoptena cervi), kun kävin keräämässä vadelmia (Rubus idaeus). Tänään näin täällä seuduin harvinaisen harmaahaikaran (Ardea cinerea). 

Yhdistysasiaa 12

9.8.2025

 Eräs henkilö otti yhteyttä luonnonsuojeluyhdistykseemme vanhan metsän tiimoilta. Hän halusi arviota voisiko metsää suojella METSO-ohjelmassa. 

En todellakaan ole asiantuntija, mutta käytyäni keväällä metsäkartoituskurssin, avasi se silmäni muutamien kriteerien suhteen. 

Kävimme tänään tämän henkilön kanssa mukavan näköistä sekametsää katsomassa. Tuore kangasmetsä, joskin mäntypuuvaltainen, mutta myös kuusta, koivua ja muutama harmaaleppä, yksi haapa. Metsä ei täytä vanhan metsän kriteerejä. Lahopuuta oli aivan liian vähän. Puiden ikä ei ole edes 100 vuotta, ehkä ~70 vuotta.

Siellä kuului töyhtötiaisen (Lophophanes cristatus), hömötiaisen (Poecile montanus) ja korpin (Corvus corax) ääniä. Ilmeisesti myös korpin pesä oli erään kuusen latvassa.

Yövilkka 9.8.2025

Ilokseni löysin muutaman yövilkan (Goodyera repens), joka "on luontomme ainoita selvästi vanhaa metsää suosivia putkilokasveja."

Lähde: 

luontoportti.com

Toivottavasti metsä saa jatkaa kasvuaan vielä muutaman vuosikymmenen. Sitten sillä olisi suojeluarvoa paljon enemmän. Mutta nämä ovat arvokysymyksiä.

Koiranelämää 33

 

Nuori koira alkaa tässä heräillä nukutuksesta 7.8.2025

 Tänään nuoren koirani molemmat silmät leikattiin (luomiplastia). Vasen silmä leikattiin jo reilu kolme kuukautta sitten, muttei se onnistunut riittävästi. 

Nyt molemmat silmät leikattiin (luomirakoja lyhennettiin ja luomenkiertymiä oikaistiin) Jyväskylässä silmätauteihin erikoistuneen eläinlääkärin toimesta ja vasempaan silmään tehtiin vaativa leikkaus (alaluomea kiristettiin kohti ohimoa).

Vahinko ei tule kello kaulassa 4

 

Männyn pahka 26.7.2025

 Todistimme tänään onnettomuutta. Olimme ystäväni kanssa käymässä Jyväskylässä, kun ajoimme Jyväskylän paikallisliikennebussin perässä. Etäisyyttä oli vajaa 100 m. Kevyenliikenteen väylällä ajoi vierekkäin kaksi henkilöä pyörillä mäkeä alas, kun jostakin syystä toinen pyöräilijä kaatui ajotien puolelle bussin kohdalla niin, että hänen päänsä oli jäädä sen takarenkaan alle. Ilmeisesti kuski näki tämän, sillä bussi teki pienen väistöliikkeen ja takarengas meni vain senttien päästä pään ohitse! Näky oli hirveä.

Uhri jäi makaamaan tielle. Hyppäsin autosta ja uhrin kaveri huikkasi minulle: soita hätäkeskukseen! Tien ylitse juoksi paikalle toinenkin henkilö. Uhrin päästä vuosi virtanaan veri. Bussikin jäi paikoilleen ja kuulemma kuski oli käynyt katsomassa tilannetta.

Paikalle osui sattumalta siinä hätäkeskukseen soittaessani ensihoidon kenttäjohtaja, joka otti tilanteen haltuunsa. Uhri oli tajuissaan ja pystyi kommunikoimaan lähtiessämme.

Olisinko koskaan selvinnyt, jos pahin olisi tapahtunut.

Kesä 44

 

Lähenevä ukkosrintama 5.8.2025

 Sain aloittaa kesälomani aikaisemmin, kun otsikkokuvassa näkyvä ukkosrintama aiheutti sähkökatkon, enkä voinut etänä enää työskennellä. Kovin tämä työnteko on välillä haavoittuvaista!

Miten sitä onkaan huono omatunto, kun joutui muita pyytämään apuun ja aloittamaan loman kuin varkain.

Oliko luonnonvoimat puolellani vai vastaan? Se selviää (ehkä) seuraavan neljän viikon aikana.

Aitoristikin (Araneus diadematus) mahapuoli 5.8.2025

Syntymäpäivä 7

2.8.2025

 Ex-naapurini teki ystävälleni hillakermakakun. Juhlimme eilen hänen syntymäpäiväänsä. Näitä hilloja (Rubus chamaemorus) haimme toisen ystäväni kanssa suolta pariin otteeseen. Tarjolla oli myös grilliperunoita, kuhapihvejä, halloumijuustoa ja salaattia.

Päivän kuvasaldoa:

Aikuinen koirani soutelemassa 2.8.2025

Aitoristikki (Araneus diadematus) 2.8.2025

Nuori koirani soutelemassa 2.8.2025. Sillä on kosteat silmät ja tulossa on silmäleikkaus ensi viikolla molempiin silmiin.

Kesä 43

 

Auringonlasku 30.7.2025 klo 21:44.

 Lamaannuttava helle! 

Aamulla kiersimme koirien kanssa järveä. Kuljimme polulla peräkkäin, aikuinen ja nuori koirani, minä peränpitäjänä ystäväni mailla, kun aikuinen koirani huomasi polulla kyykäärmeen (Vipera berus). Se sävähti ja perääntyi muutaman askeleen, jotta ehdin reagoida nuoren koirani kanssa. Nuori nimittäin – elämänsä ensimmäistä kesää eläessään – ilman mitään suodatinta säntää kaiken perään, oli sitten kyseessä perhonen, linnunpoikanen, myyrä tai tässä tapauksessa käärme. Nytkin sitä kiinnosti mustikkavarpujen (Vaccinium myrtillus) sekaan luikerteleva ihmetys!

Otsikkokuvassa ei näy, mutta kaikkialla leijailee nyt hiekkateiltä kantautuva pöly. Sadekuurot olisivat nyt tarpeen syystä jos toisesta! Täällä ei ole tullut yhtäkään ukkoskuuroa koko hellejakson aikana, joskaan en niistäkään välittäisi. Nämä sään ääri-ilmiöt ovat jo olemassaoleva fakta ja niihin pitää meidän tottua.

Lamaannuttavan helteen vuoksi ei jaksa oikein yhtään mitään. Pakolliset koiralenkit ja niiden jälkeinen avovesiuinti helpottamaan elimistön kuumenemista. Olen tähän mennessä uinut jo neljä kilometriä turvapoijun kera omassa järvessä. Hiukset ovat vedessä lillumisesta pehmeät ja pesuvälit pidentyvät.

Kesä 42

 

Mansikkasydän 29.7.2025

 Tällä viikolla alan vähitellen laskeutua lomamoodiin, sillä töitä on vain maanantaina ja perjantaina. Ensi viikolla on näin myös kahtena päivänä ja sitten alkaa kesäloma!

Maanantaina tullessani töistä pyörällä olikin kotitiellä "vastassa" minua kyykäärme (Vipera berus). Hätistelin sen tieltä metsään, ettei jäisi auton alle. 

Se oli ensimmäinen elävä kyykäärme tälle kesälle. Kuolleita kyllä olen nähnyt. Ystäväni kuvasi kyytä pihassani, kun nämä helteet alkoivat. Joka vuosi tästä kulkee kyy tai pari pihan poikki. Ja ne saavat ja ovat aina saaneet jatkaa matkaansa mihin hyvänsä ovat olleetkaan menossa.

Samaisella tiellä on jäänyt auton yliajamaksi useampi sammakko (Rana temporaria) ja rupikonna (Bufo bufo) nyt ihan viime viikolla. Samaa näkyä todistin myös asfalttitiellä. Houkutteleeko yön viileys niitä hyönteisjahtiin teille?

Niin ikään olen siirtänyt hengissä olevia sammakoita aamulenkeillä ojien pohjalle. Nekin ovat rauhoitettuja niin kuin käärmeetkin.

Koiran elämää ja vähän ihmistenkin 4

 

Kypsyviä karpaloita (Vacciniun subg. Oxycoccus) ja pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia) 27.7.2025

 Tutustuin viime keväänä edesmenneeseen naapuriini koirien kautta, tavatessamme yhtenevillä koiralenkeillä useita vuosia sitten.

Hänen koiransa oli ja on edelleen Suomen pystykoiran ja lapinkoiran risteymä, näyttäen pystykorvalta, mutta musta hännäntyvi paljastaa, että muitakin geenejä sillä on.

Viime talvena tulimme usein vastakkain aamulenkeillämme, kun meillä ihmisillä oli pimeässä otsalamput valaisemassa polkua ja minun koirillani pannoissaan värivalot erottamassa koirat toinen toisistaan. Naapurin koira haukkui jo kaukaa havaitessaan tulomme. Se oli kuin ilmoille lennähtänyt hyvän huomenen toivotus: "Teidät on rekisteröity!"

Naapurin koira, vaikka jo iällä, on hyvin nuorekas ja hyväkuntoinen. Liekö siihen osakseen syynä runsas kalaravinto, kun isäntä kalastaa omasta rannasta käsin.

Kuullessani naapurini siirtymisestä ajasta ikuisuuteen, lähdin seuraavana päivänä käymään heillä. 

Olin jo ihmetellytkin, ettemme olleet hetkeen törmänneet, saatika sitten koiran haukkua ollut kuulunut hetkeen. Pihaan mennessäni ajattelin oliko koiraa heillä enää ollenkaan, mutta sitten sen pää ilmestyi koirankopin oviaukkoon. Koira oli hyvin alakuloinen. Se nippa nappa tuli minua tai koiriani tervehtimään. Se oli melkeipä vihainen koiriani kohtaan. Se vain painui takaisin koppiinsa. Oli sydäntäsärkevää nähdä sen masennus ja suru menetetyn emännän vuoksi.

Silloin päätin käydä tervehtimässä heitä, koiraa ja leskeä säännöllisesti ja niin lupasin muistotilaisuudessa heidän lapsilleenkin.

Vähitellen leski ja hänen koiransa ovat piristyneet.

Tänään taas kävin vierailulla. Lesken koira kuuli jo kaukaa meidän tulomme. Sen haukkua kuului pihamaalta. Päästessämme heille vievälle tielle huutelin jo koiraa ja vislasin sitä. Näin kuinka se juoksi meitä vastaan "itkien" sille tyypilliseen tapaan, kun se on innoissaan kohtaamisestamme. Nyt se on taas oma itsensä, virkeä ja energinen🙏

Eläimetkin tuntevat surua ja menetystä!